Piirin ja Ilomantsin luonnonystävien lausunto Endomines Oy, Eteläisen kultalinjan kaivoshankkeen YVA-ohjelmaan

Asia: Endomines Oy:n Eteläisen kultalinjan kaivoshanke (Ilomantsi)

Lausujat

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Ilomantsin Luonnonystävät ry

Keskeiset huomiot

• Lausujat pitää kestämättömänä hakijan suunnitelmia laskea kaivoksen poistovesiä ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi arvioituun Nuorajärveen.
• Lausujien mielestä yhtenä YVA-ohjelman vaihtoehtona tulisi arvioida suljettuun vedenkiertoon perustuvaa vaihtoehtoa.
• Lausujien mielestä yhtenä YVA-ohjelman vaihtoehtona tulisi arvioida kokonaan tunnelikaivostoimintaan perustuvaa vaihtoehtoa.
• Kaivoksen vesitaloutta arvioitaessa on huomioitava paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset mm. sadantaan ja sen äärevöitymiseen.
• Koitajoen alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on huomioitava mahdolliset yhteisvaikutukset ja yhteiskuormitus Neovan suunnittelemien turvetuotantohankkeiden kanssa.
• Suurpetojen osalta on tarve tehdä vielä lisäselvityksiä.
• Linnustoselvitys on tehtävä tarkemmin ja erityisesti suurten petolintujen pesiminen alueella on selvitettävä.
• YVA-ohjelmassa on kerrottava tuottaako kaivos vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä ja esiintyykö kaivannaisjätteissä happoa tuottavia kivilajeja tai mineraaleja.  

Taustaa

Endomines suunnittelee uusien malmiesiintymien ottamista tuotantoon Eteläisellä kultalinjalla noin 20 kilometriä Pampalon kaivosalueen eteläpuolella ja noin 17 kilometriä koilliseen Ilomantsin taajamasta. Eteläiseltä kultalinjalta louhittava malmi voidaan rikastaa joko Ukkolanvaaraan, Muurinsuolle tai Korvilansuolle rakennettavalla uudella kultarikastamolla tai tuoda rikastettavaksi Pampaloon. Suunnitelmissa on myös uuden rikastushiekka-alueen rakentaminen Pampalon kaivokselle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ja Ilomantsin luonnonystävät toteavat lausuntonaan Eteläisen kultalinjan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan seuraavaa.

Yleisesti

Osana ympäristövaikutusten arviointia olisi hyvä olla mahdollisuus vertailla laajemmin eri vaihtoehtojen välillä. YVA-ohjelmaan tulisikin lisätä vertailuvaihtoehdoiksi myös suljettuun vesikiertoon sekä kokonaan tunnelikaivostoimintaan perustuva kaivostoiminta.

YVA-ohjelmassa on tarkemmin kuvattava, onko yhtiö suunnitellut jätteen käsittelyvaihtoehtoja, joissa jätteet palautetaan niin pitkälle kuin mahdollista kaivoksen louhoksiin ja tunneleihin (ns. backfill).

Vaikutukset vesistöihin

Lausujat pitävät tärkeänä, että hakija esittää jokaisesta vaiheesta (rakentaminen, kaivoksen toiminta ja toiminnan jälkeinen aika) riittävän tarkat suunnitelmat vesienhallinnasta ja osana YVA-prosessia arvioidaan näiden suunnitelmien toteutettavuutta, vaikutuksia ja riittävyyttä. Lausujat vaativat, että hakija tarkentaa nykyistä YVA-ohjelmassa esitettyä vesienhallinnan suunnitelmaa osana YVA-prosessia (AFRY, 2026, s. 47–51) Osana vaikutusten arviointia on huomioitava ja arvioitava ilmastonmuutoksen vaikutukset kaivosten vesitalouteen: on arvioitu, että Pohjois-Karjalassa sadanta lisääntyy ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2025). Ympäristönvaikutusten arvioinnissa olisikin syytä esittää yhtiön vesienhallintarakenteille (esim. rikastushiekka-altaiden padot jne.) onnettomuusmallinnuksia.

Lausujat vaativat, että hakija esittää uskottavat suunnitelmat sivukivien sijoittelusta ja riittävistä pohjan suojarakenteista. Hakijan tulee kertoa perustuvatko ratkaisut kaatopaikkamuoviin ja/tai bentoniittimattoon ja miten hakija suunnittelee rakenteiden kulumisesta johtuvat korjaukset toteutettavan. Samalla on uskottavalla tavalla kuvattava (mm. katastrofimallinnus), kuinka vesienpuhdistus toteutetaan näiden rakenteiden pettäessä. Osana YVA-selvityksiä on tuotava esiin arvio, siitä onko mahdollisen kaivoksen sivukivessä kuituisia asbestimineraaleja. Lisäksi katsomme, että kaivannaisjätedirektiviin perusteella YVAssa täytyy olla malmin ja sivukivilajien tarkat mineraali- ja alkuainekoostumukset.

Piiri pitää huonona hakijan suunnitelmia laskea kaivoksen poistovesiä ekologisesti erinomaiseen tilaan arvioituun Nuorajärveen. Nuorajärvi on huomioitava lisäksi matalana järvenä. Myös Ilajanjärvi on YVA-ohjelman mukaan ekologiselta tilaltaan hyvä.  Alueen asukkaat käyttävät sekä Nuorajärveä että Ilajanjärveä virkistyskalastukseen (AFRY, 2026, s. 163–164).  Piirin mielestä kaivoshankkeen tulee lähtökohtaisesti perustua suljettuun vesikiertoon ja tämän tulisi olla yksi ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdoista.

Koitajoen alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on huomioitava mahdolliset yhteisvaikutukset ja yhteiskuormitus Neovan suunnittelemien turvetuotantohankkeiden kanssa.

Ilomantsi on arseeniprovinssi ja arseeni on monesti kultaesiintymien yhteydessä korkeita. Arseenia on kultaa sisältävässä kallioperässä luonnostaan, mutta kaivostoiminta saa sen tehokkaasti liikkeelle. Ihmisiin ja eläimiin arseeni tulee pääosin ruoan tai veden mukana tulevan pölyn tai maansyönnin ohella. Arseenin esiintyminen korreloi myös molybdeenilöydösten kanssa, jota Endomines on EU statuksen myötä myös ottamassa kallioperästä. Kivien rikkominen ja murskaaminen lisäävät arseenin liukenemista, sillä silloin syntyy uutta kivipintaa, joka alkaa rapautumaan hapen ja veden vaikutuksesta, joka kestää niin pitkään kuin happi ja vesi pääsee murskeen kanssa kosketuksiin ja voi kestää vuosisatoja. E-PRTR -asetusten mukaiset kynnysarvot tullaan ylittämään arseenin osalta jokaisella louhosalueella. Arseenipitoisuudet tulevat ylittämään talousveden laatuvaatimuksissa määritellyn arvon toiminnan aloittamisen jälkeen Sivakkojoessa ja Yläjoessa ja kuivina kausina vesieliöille haitattomaksi määritellyt pitoisuudet 1,4 -2,3 kertaisesti ja ylityksiä voi tulla myös Kaita -Kelsimässä (Linnunmaa 2013, s.111). Millä keinoin kaivosyhtiö voi estää arseenin joutumista vesistöön, pinta- tai pohjavesiin tai lähialueiden kaivoihin?

Vaikutukset alueen luontoon

Hankealueella on tehty linnustoselvityksiä joissa alueella on havaittu uhanalaisista lajeista mm. hömötiaista (Poecile montanus, EN), mehiläishaukka (Pernis apivorus, EN, dir.) ja tervapääsky (Apus apus, EN). Alueella on luontoselvityksen mukaan myös teerin soidinalueita, metsopoikueita sekä pyypoikueita. (AFRY, 2024). Osana luontoselvityksiä AFRY on hakenut julkisesti saatavilla olevia tietoja mm. laji.fi -lajitietokannasta. Hakijan tietojen mukaan “Alueella liikkuu yleisesti ottaen kuitenkin melko niukasti lintuharrastajia, joten muita havaintoja saadaan todennäköisesti vain vähän” (AFRY, 2024, s. 206). Tämän takia alueella on tehtävä hakijan toimesta riittävät luontoselvitykset sekä selvitettävä alueen linnustoa myös Birdlife Suomen ylläpitämästä Tiira-tietokannasta.

Hankealueen sisällä on myös useita huomionarvoisia luontokohteita: sekä metsälain kymppikohteita että vesilain suojaamia kohteita (AFRY, 2024, s. 41–47). Osana luontoselvitystä on selvitetty suurpetojen liikkumista alueella. Selvityksen mukaan alueella liikkuvien susien reviiri voi joinakin vuosina olla kokonaan Venäjän puolella. Näin ollen on tarpeen, että suurpetojen tilannetta selvitetään vielä useampana vuotena. Alueella on tehtävä laajempi selvitys suurpetojen liikkumisesta alueella.

Luontoselvityksen mukaan alueella on tehty useita havaintoja suurista petolinnuista, muttei niiden pesintää alueella ole voitu ulossulkea (AFRY, 2024, s. 58). Piirin mielestä on vielä selvitettävä pesiikö alueella suuria petolintuja.

Osana YVA-selvityksiä on arvioitava pohjaveden tason alenemisen vaikutuksia alueen lähteisiin, soistumiin sekä vesilain suojaamiin kohteisiin niillä alueilla, jotka eivät tule jäämään kaivosrakentamisen alle.

Sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutus elinkeinoon

Toteutuessaan kaivoksella olisi huomattavia vaikutuksia alueen asukkaille. Kaivos tulisi lisäämään liikennettä alueella, kaivosalueen räjähdykset kuulumaan sekä kaivoksen poistovedet tulisivat vaikuttamaan alueen vesistöihin. Kaivoksesta tulee myös paikallisia asukkaita ja yleisesti luonnonrauhaa häiritsevää valosaastetta.

Vesistöt ovat tärkeitä virkistäytymiskohteita ihmisille sekä niissä kalastetaan. YVA-ohjelmaa varten tehtyjen selvitysten perusteella vesistöt ovat jo nyt kuormitettuja ja asukkaat ovat tuoneet ilmi niiden tilan huonontumisen.

Suunnitelman mukaan mahdollinen kaivos tulisi alkuvaiheessa toimimaan avolouhoksena. Tästä syystä onkin tärkeää tehdä riittävät laskelmat kaivoksen pöly- ja pienhiukkaspäästöistä. Osana tätä on arvioitava myös näiden vaikutuksia ihmisten lisäksi alueen kasvistoon sekä pienvesiin. Kaivosympäristö kuormittaa raskasmetallipitoisuuksilla kuten arseeni, kadmiun ja kupari alueen syötäviä sieniä. Metallisulfidivyöhykkeellä (Itä-Suomessa) kasvaneet herkkutatit sisälsivät vertaisalueella (Keski-Suomessa) kasvaneita enemmän kadmiumia, seleeniä ja kuparia, ero merkitsevä arseenin ja kuparin osalta. (Koskela & Turunen, 2015; Pohjois-Karjalan ympäristöterveys, 2015)

Arvioitaessa hankkeen työllisyysvaikutuksia tulee realistisesti arvioida kuinka moni työntekijä asuisi Ilomantsissa tai maakunnan alueella. Samalla tulee arvioida riittävästi niitä negatiivisia vaikutuksia, joita kaivoshankkeella tulee olemaan muihin työpaikkoihin alueella.

Toteutuessaan kaivoksella tulisi olemaan huomattavat vaikutukset alueen turismiin ja alueen virkistyskäyttöön. Alueen läpi menevät Ilomantsin sotatie (Sotatie, 2026), joka on merkitty maakuntakaavaan sekä Susitaipaleen vaellusreitti. YVA-ohjelman matkailua koskeva osio on vanhentunut ja se on päivitettävä. Osana vaikutusten arviointia tulee kiinnittää riittävästi huomiota hankkeen vaikutuksiin luontomatkailuun ja kuultava alueen matkailuyrittäjiä ja heidän edustajiaan.

Suunniteltu laajennus kaivoksella sijaitsee Pohjois-Karjalan biosfäärialueella, joka edistää alueen kestävää kehitystä tukemalla ihmisten luontosuhdetta, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja vastuullisten elinkeinojen kehittymistä. Toiminnassa etsitään paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin yhteistyössä maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston kanssa. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on UNESCOn Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan kuuluva kestävän kehityksen mallialue. Biosfäärialue edistää yhteistyön avulla sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämishankkeiden keinoin ympäristön hyvinvointia, taloutta ja ympäristötietoisuutta. Tavoitteena ovat kestävän kehityksen alueelliset ratkaisut, jotka ovat sovellettavissa sekä Suomessa että kansainvälisen biosfäärialuejärjestelmän kautta muualla maailmassa. Biosfäärialueeseen kuuluvat Lieksa, Ilomantsi ja Joensuun Tuupovaara, mutta biosfäärialueeseen liittyvää toimintaa on koko maakunnassa. UNESCOn biosfäärialueohjelma on maailman suurin kestävän kehityksen alueellinen verkosto, johon kuuluu 129 maassa 714 biosfäärialuetta. Miten tällaisella alueella voidaan laajentaa kaivostoimintaa?

Joensuussa 18.3.2026

Lähteet

AFRY. (2024). Liite_4_Luontoselvitykset 2024 & 2025 [Luontoselvitys]. AFRY. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite_4_Luontoselvitykset_2024_ja_2025_0_0_0.pdf

AFRY. (2026). Endomines: Eteläisen kultalinjan YVA-ohjelma [YVA-ohjelma]. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Endomines_Etel%C3%A4isen_Kultalinjan_kaivoshankkeen_YVA_ohjelma_09_02_2026.pdf

Koskela, P., & Turunen, N. (2015). Kaivosten lähialueiden raskasmetallien kertyminen luonnontuotteisiin: Lieksan Mätäsvaaran ja Tainiovaaran kaivokset [fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor’s thesis|, Mikkelin ammattikorkeakoulu]. http://www.theseus.fi/handle/10024/101892

Pohjois-Karjalan ympäristöterveys. (2015, toukokuuta 4). Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit – hanke: Taustaselvitys [Taustaselvitys]. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys.