Lausunto Endominesin Pampalon kaivoksen laajennuksen YVA-ohjelmaan

Mielipide YVA-ohjelmasta

Asia: Pampalon kaivoksen toiminnan laajentaminen, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry ja Ilomantsin Luonnonystävät ry. (myöhemmin lausujat) vastustavat Pampalon kaivoksen toiminnan laajentamista esitetyssä muodossa. Katsomme, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma ei vielä osoita riittävällä varmuudella, ettei hankkeesta aiheutuisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Koitajoen Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin, alueen vesistöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Erityisen puutteellisina pidämme sulkemisvaiheen vaikutusten arviointia, Natura-vaikutusten tarkastelua sekä yhteisvaikutusten arviointia muiden hankkeiden kanssa. 

Natura-arvioinnin tarve

Hankkeesta laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa päädytään siihen, ettei luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia tarvita. Tarveharkinnassa kuitenkin todetaan, että hankkeen vaikutukset voivat ulottua Koitajoen Natura-alueelle vesistöjen kautta ja että erityisesti typen osalta hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi todetaan, ettei voida täysin sulkea pois mahdollisuutta, että yhteisvaikutukset nostavat Koitajoen vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Koitajoen Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta, ja sen suojeluperusteisiin kuuluu vesistöihin, soihin, metsiin ja lajistoon liittyviä arvoja, jotka voivat olla herkkiä hydrologisille ja vedenlaadullisille muutoksille.

Koska Natura-arvioinnin tarpeen kynnys on oikeuskäytännössä matala tilanteissa, joissa merkittäviä vaikutuksia ei voida luotettavasti sulkea pois, katsomme, että YVA-selostuksessa tulee arvioida Natura-vaikutukset yksityiskohtaisesti. Mikäli epävarmuudet vaikutusten merkittävyydestä säilyvät arvioinnin aikana, tulee luonnonsuojelulain mukaisen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuus arvioida uudelleen.

Yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi

Samalla alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita hankkeita, kuten Koivu-Ruosmesuon turvetuotantohanke sekä Eteläisen kultalinjan kaivoshanke. Natura-arvioinnin tarveharkinnassa tunnistetaan erityisesti ravinnekuormitukseen liittyviä yhteisvaikutuksia.

Koitajoen Natura-alueen suojeluarvot perustuvat laajoihin suo-, joki- ja metsäekosysteemeihin, joiden tilaa ei voida arvioida yksittäisen hankkeen näkökulmasta. YVA-selostuksessa tulee esittää kattava yhteisvaikutusarvio, jossa tarkastellaan kaikkien tiedossa olevien kaivos-, turvetuotanto- ja muiden merkittävien maankäyttöhankkeiden yhteisvaikutuksia Natura-alueeseen sekä Koitajoen vesistöalueeseen.

Pohjavesivaikutusten arviointia on täydennettävä

Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan pohjaveden pinnan alenema ulottuu noin 300-400 metrin etäisyydelle louhoksesta. Samalla hankkeeseen sisältyy maanalaisen kaivoksen syventäminen ja avolouhosten laajentaminen.

Koitajoen Natura-alueella esiintyy hydrologisesti herkkiä luontotyyppejä, kuten soita, lähteitä ja lähdesoita, joiden tila on riippuvainen luonnontilaisen vesitalouden säilymisestä. Koska pohjavesiolosuhteisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja alueella on jo nykyisin havaittu pohjaveden laadun muutoksia, tulisi pohjavesimallinnuksen luotettavuus arvioida riippumattomasti ennen YVA-menettelyn päättymistä.

Lisäksi pohjavesiseurannassa on todettu elohopean, kadmiumin, nikkelin, arseenin ja sulfaatin ympäristölaatunormien ylityksiä.

Sulkemisvaiheen vaikutukset ovat ympäristöriski

Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan merkittävin Natura-alueen suuntaan kohdistuva kuormitus voi syntyä vasta toiminnan päättymisen jälkeen. Louhosjärven muodostumisen arvioidaan kestävän noin 15 vuotta, minkä jälkeen vaikutukset voivat välittyä Lietojan, Alajoen ja edelleen Koitajoen vesistöalueelle.

Sulkemisen jälkeiset vedenlaatuarviot perustuvat suurelta osin laskennallisiin oletuksiin, ja raportissa todetaan useaan otteeseen, että arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta sekä rajallinen lähtöaineisto. Ilmastonmuutos ehtii edetä huomattavasti kaivoksen sulkemiseen mennessä, mikä aiheuttaa itsessään suurta epävarmuutta vaikutuksiin. Tämän vuoksi alueelta kerätyn lähtöaineiston pitää olla nykyistä selvästi laajempi ja monipuolisempi ja vaikutusten arviointiin on sisällytettävä myös äärimmäisiä skenaarioita, jotka tällä hetkellä eivät vaikuta realistisilta.  Pidämme ongelmallisena sitä, että hankkeen pitkäaikaisimmat vaikutukset perustuvat näin epävarmaan aineistoon. Vaadimme, että YVA-selostuksessa tarkastellaan sulkemisen jälkeisiä vaikutuksia vähintään 100 vuoden aikajänteellä ja esitetään myös epäedullisia skenaarioita eikä ainoastaan keskimääräisiin tilanteisiin perustuvia arvioita.

Vesistövaikutukset osoittavat havaittavia kuormitusvaikutuksia

Vesitarkkailujen perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia voidaan havaita ympäristössä jo nykytilanteessa. Kaivosvesissä esiintyy runsaasti nitraattityppeä, sulfaattipitoisuudet ovat kohonneita ja sähkönjohtavuus osoittaa selvää suolojen vaikutusta. 

Hattujärven ekologinen tila on erinomainen. Sen vuoksi onkin erittäin tärkeää arvioida, miten kuormituksen lisääntyminen voisi vaikuttaa vesistöihin pitkällä aikavälillä. Hattujärven aseman 3 alusvedessä todettiin vesientarkkailun yhteenvedon mukaan mm. selvästi päällysvettä suurempia pitoisuuksia sulfaattia, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, natriumia ja typen yhdisteitä, mikä viittaa Pampalon kaivoksen vesien vaikutukseen. 

Lisäksi Lietojaan on jouduttu johtamaan vesiä tulvatilanteissa, pumppauskapasiteetti ei ole aina riittänyt ja kiintoainepitoisuudet ovat joissakin tilanteissa ylittäneet tavoitetasot selvästi.

YVA-selostuksessa tuleekin esittää määrälliset tavoitteet typen, sulfaatin ja metallikuormituksen hallinnalle sekä arvioida niiden toteuttamiskelpoisuus.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on turvattava

Vuoden 2025 luontoselvityksissä alueelta havaittiin useita uhanalaisia ja huomionarvoisia lajeja, muun muassa metsähanhi (VU), riekko (VU), hömötiainen (EN), törmäpääsky (EN) sekä useita lintudirektiivin lajeja. Lisäksi alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) laji isolampisukeltaja.  Alueella sijaitsee muun muassa vanhan metsän kohteita ja luonnontilainen noro, joiden suojelullinen merkitys on tunnistettu myös selvityksissä.

Luontoselvityksen johtopäätöksissä suositellaan vanhojen metsien sekä luonnontilaisen noron jättämistä luonnontilaa muuttavien toimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä suositus tulee muuttaa hankesuunnittelua sitovaksi lähtökohdaksi. Myös ekologiset yhteydet on turvattava, jotta arvokkaat kohteet eivät jää eristyneiksi saarekkeiksi, joiden lajisto vähitellen häviää.

Vapaaehtoisten kartoituksissa hankealueelta on löytynyt uhanalaisia sammalia ja jäkäliä. Sammalet ja jäkälät voivat olla herkkiä pölyvaikutukselle, ja ne on kartoitettava hankealueelta ja pölyn vaikutusalueelta..

Märkä- ja kuivaläjityksen vaikutuksia on arvioitava perusteellisesti

YVA-menettelyssä vertaillaan märkä- ja kuivaläjitystä. Vaihtoehtojen arvioinnin tulee perustua niiden ympäristövaikutusten kokonaisvertailuun. Pelkkä tekninen kuvaus vaihtoehdoista ei ole riittävä peruste vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailemiseksi.

Vesistöjen ja Natura-arvojen seurannan tulee olla riittävää

Koitajoen, Alajoen ja Lietojan seuranta on keskeinen keino hankkeen vaikutusten todentamisessa. Tarkkailuun tulee sisällyttää vedenlaadun lisäksi biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, piileviä ja kalastoa.

Erityisesti Natura-alueen suojeluperusteisiin liittyvien ekologisten muutosten seurannan tulee olla osa tarkkailukokonaisuutta, jotta mahdolliset vaikutukset voidaan havaita riittävän varhaisessa vaiheessa.

Lopuksi

YVA-ohjelma ei vielä osoita riittävällä varmuudella, että Koitajoen Natura-alueen suojeluperusteisiin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Erityisesti sulkemisvaiheen vesistövaikutuksiin, Natura-vaikutuksiin, hydrologisiin vaikutuksiin sekä yhteisvaikutuksiin liittyy sellaisia epävarmuuksia, että arviointia on täydennettävä merkittävästi ennen hankkeen etenemistä. Näillä perusteilla katsomme, että hanketta ei tule edistää ennen kuin edellä esitetyt lisäselvitykset ja arvioinnit on tehty ja niiden tulokset osoittavat kiistattomasti, ettei hankkeesta aiheudu merkittävää haittaa Koitajoen Natura-alueelle, alueen vesistöille eikä luonnon monimuotoisuudelle.

Joensuussa 26.8.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Ilomantsin luonnonystävät ry