Voimajohto on riski raakulle
Nokian Uutiset kertoi Fingrid Oy:n Kristiinankaupunki–Nokia 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeesta (NU 28.11.2022). Nokialla linjaus kulkisi Pinsiön kylän läpi Kaakkurijärviä sivuten Meloon.
Voimajohto tarvitaan, mutta linjauksen ympäristövaikutukset Pinsiönlähteeseen ja lähteestä alkavaan Pinsiön-Matalusjokeen olisivat tuhoisia. Ne on mahdollista ehkäistä linjaamalla voimajohto Pinsiön kylän länsipuolelta.
Pinsiönlähde kokoaa vetensä lähteen pohjoispuolella sijaitsevalta Pinsiönkankaalta. Pinsiönlähteestä saa alkunsa Pinsiön-Matalusjoki, jossa elää jokihelmisimpukka eli raakku ja sen väli-isäntä purotaimen eli tammukka. Raakku tarvitsee toukkavaiheen kodikseen purotaimenta, jonka kiduksissa se viettää ensimmäisen talvensa.
Raakku ja purotaimen ovat eläneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen 8 000 vuotta sitten. Molemmat lajit edellyttävät elinehdoikseen viileää ja happirikasta Pinsiönlähteen pohjavettä. Lähteen ympärillä oleva puusto pitää yllä veden laadulle välttämätöntä varjostusta, viileyttä, vesikasvillisuutta ja muuta eliölajistoa.
Raakku on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jolla on EU:n luontodirektiivin erityissuojelu. Tämän jopa 200-vuotiaaksi elävän eliölajin elinympäristöä ei saa hävittää eikä heikentää. Raakku on kiistatta arvokkain Nokialla elävä eliölaji. Fingridin esittämä voimajohdon linjaus aiheuttaisi vakavan riskin raakun ja purotaimenen elinympäristölle ja säilymiselle.
Pinsiönlähteen vaikutuspiiriin rakennettaessa uusi voimajohto edellyttäisi linjalle 60 metrin levyistä aukkoa. Länsipuolen puustoa hakattaisiin noin 40 metrin etäisyydeltä. Aukko ulottuisi lännessä Pinsiönlähteen ja luonnonsuojelu- ja Natura-alueen ylle. Lisääntynyt valoisuus aiheuttaisi lähteen veden haihtumista ja lämpiämistä, ja joen veden hyvän tilan huonontumista. Tämä olisi tuhoisaa lähteen ja joen eliöstölle. Suunnitelmassa tätä ei ole lainkaan huomioitu.
Voimajohtojen rakenteet edellyttävät myös kaivauksia ja maansiirtoja lähteen valuma-alueella. Voimaperäisten kaivausten vaikutuksia Pinsiönlähteeseen ja jokeen ei kyettäisi ehkäisemään.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa luvataan tehdä lähteelle Natura-arvioinnit, jotka ovat liian usein tilaajansa näköisiä. Arvioinneissa tuhoisiakin hankkeita menee läpi toteamuksella: ”Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöön.” Tässä tapauksessa vahingot olisivat korvaamattomia, lopullisia.
Pinsiön-Matalusjoella on käynnissä 6-vuotinen Ympäristöministeriön rahoittama Helmi-hanke, jonka tavoitteena on joen ekologisen tilan parantaminen sekä raakun ja purotaimenen elinympäristöjen elvyttäminen. Hankkeen toteuttavat Pirkanmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesienhoitoyhdistys. On hämmästyttävää, että Fingridin voimajohdon linjauksella vaarannettaisiin raakun suojeluhankkeen onnistuminen.
Fingridin voimajohdolle on vaihtoehto, jossa linjaus viedään etelään Ylä-Pinsiön kylän länsipuolelta. Riittävän kaukaa pohjavesialueesta vietynä vältytään lähteeseen ja joen arvokkaisiin lajeihin kohdistuvilta vakavilta seurauksilta. Tämä säilyttäisi myös Ylä-Pinsiön kylän perinteistä maisemaa. Tällaiset megaluokan hankkeet edellyttävät tiivistä yhteistyötä vaikutusalueen naapurikuntien Ylöjärven ja Hämeenkyrön kanssa.
Voimajohdon linjaus ei saa aiheuttaa korvaamattomia riskejä ainutlaatuisille lajeille. Raakun, purotaimenen ja niiden kotijoen hyvän tilan säilyminen tulevaisuuteen ovat kaupungin luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeimpiä tavoitteita.
Marko Jaakkola
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys (SLL Nokia)
