Luonnon monimuotoisuuden säilyminen ykkösasiaksi
Mielipidekirjoitus Nokian Uutisissa 20.10.2020
Kaupungin projektiarkkitehti Jorma Hakola puolustaa Nokian satama-alueen rakentamista kaavoituspäätöksellä ja kunnan edulla (NU 7.10.2020). Samoilla perusteilla on aiemmin perusteltu muun muassa Viinikanniemen asemakaavan muutosta. Asukkaat ovat tehneet niistä adresseja yrittäen vaikuttaa alueiden kaavoitukseen.
Adressien allekirjoittaneiden määrää ei tulisi väheksyä, sillä ne kertovat asukkaiden heikoista mahdollisuuksista kaavoitukseen vaikuttamiseen. Nokian sataman ja Viinikanniemen asemakaavojen muutokset käyvät tästä hyvinä esimerkkeinä. Molemmissa tapauksissa kuntalaiset menettävät mahdollisuuden alueen käyttämiseen. Raha ei voi olla kunnallisen päätöksenteon ainoa peruste.
Nokialla kaavoitusmenettely alkaa kaavoituspäätöksellä, minkä jälkeen tehdään päätöksen vaikutusten arvioiminen ja selvittäminen. Asukkaita kuullaan vasta tämän vaiheen jälkeen ja usein heidän ajatuksensa jäävät toisarvoisiksi. Tähän ongelmaan on törmätty myös edellä mainituissa tapauksissa. Asukkaita on lain edellyttämällä tavalla kuultu, mutta he eivät koe tulleensa kuulluiksi.
Hakolan mukaan Nokian sataman ja myös Viinikanniemen kaavoitusta ohjaa ”Rantojen kaupungin strategia”. Abstrakti käsite ”rantojen Nokiasta” on vasta osittain avautunut asukkaille. Ennen päätöksentekoa rantojen strategian tavoitteista ja seurauksista olisi ollut välttämätöntä käydä julkista arvokeskustelua.
”Rantojen Nokian”- strategiassa maankäytön tavoitteet ovat ristiriitaisia, kun toisaalla kaupungin yhdeksi tavoitteeksi on hyväksytty luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja suojelu. Tämä on unohdettu rantojen Nokian strategiaa hyväksyttäessä. Strategiaa varten konsulttityönä teetetyssä ”visiossa” vähätellään tai on kokonaan unohdettu strategian ja vision toteuttamisesta luontoon kohdistuvat tuhoisat ja peruuttamattomat seuraukset.
Käytännössä Rantojen Nokian strategia tarkoittaa kaupungin omistuksessa olevien viimeisten vapaiden rantojen valjastamista asuin- ja vapaa-ajan rakentamiseen sekä rantojen tuotteistamista matkailu- ja virkistyskäyttöön.
Toteutuessaan Rantojen Nokian strategiassa esitetyt maankäytön tavoitteet syövät luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelun mahdollisuuksia. Rantojen suojelu ei näytä sisältyvän strategian tavoitteisiin. Nokialla ei ole vielä yhtään ravinteisten järvien rantojen suojelualuetta, vaikka näiden rantakilometrejä on yli 100.
Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymässä luonnon monimuotoisuusohjelmassa suojellaan osia Siuron metsistä ja laajennetaan Utolan pähkinäpensaslehdon suojelua sekä päätettiin muista luonnon monimuotoisuutta säilyttävistä toimista. Tämä on tärkeä alku ja arvostamme työtä, jota kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt ohjelman luomiseksi ja toteutumisen edistämiseksi.
Luonnon monimuotoisuuden häviäminen katsotaan ilmastonmuutoksen ohella maailmanlaajuisesti suurimmaksi elämän säilymistä uhkaavaksi tekijäksi. Tämä todellisuus nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle kuntien päätöksenteossa.
Nokian luonnonsuojelun tilanne on naapurikuntiin verrattuna heikko. Nokialla on suojeltu 2 prosenttia kunnan pinta-alasta ja luonnon monimuotoisuusohjelma nostaa suojellun pinta-alan 2,4 prosenttiin.
Jotta luonnon elämää ylläpitävät ekosysteemit säilyvät, uusimpien tutkimusten mukaan suojellun pinta-alan pitäisi olla 17 prosenttia. Suomi on sitoutunut YK:n vuoden 2016 biodoversiteettisopimukseen, jossa kohonneen suojelun tarve todettiin ja hyväksyttiin.
Nokialla on tähän kirimistä. Luonnon ja monimuotoisuuden säilymisen tulee olla kunnan maankäytön lähtökohta, ei vain valitettava hidaste.
Timo Lepistö, puheenjohtaja
Kaija Helle, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys ry.