Kansallinen vedyn siirtoverkko Etelä-Suomessa: lausunto YVA-ohjelmasta

Gasgrid Vetyverkot Oy suunnittelee Suomen kansallista vedyn siirtoverkkoa eteläisestä Suomesta Tornioon. Hanke on maantieteellisen laajuutensa vuoksi jaettu viiteen erilliseen YVA-menettelyyn. Hankkeen Etelä-Suomen osuudesta vetyputken reitti Salosta Inkooseen kulkee Lohjan lounaiskulman kautta.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan liitteineen voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, osa V, Etelä-Suomi.

Lausunnossamme otimme kantaa hankkeen tarpeellisuuteen, sen luonto- ja ilmastovaikutusten arviointiin sekä ympäristövaikutusten ehkäisemiseen, lieventämiseen ja kompensointiin.

Onko sinulla kysyttävää tai kommentoitavaa lausunnosta? Lähetä meille sähköpostia: lohjanseutu@sll.fi.

Lausunto kokonaisuudessaan

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry antaa lausuntonsa vedyn kansallisen siirtoverkon Etelä-Suomen osuuden YVA-ohjelmasta. Hankkeella halutaan mahdollistaa vedyn tuotanto, siirto ja jakelu kotimaiselle teollisuudelle ja vientiin ja tätä kautta tukea Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä.

Lohjan lounaisosan poikki kulkisi Salosta Inkooseen kulkevan reitin kaksi osuutta: Salosta Lohjan Kuusiaan ja Kuusiasta Raaseporin Brandbackaan. Kuusiasta Brandbackaan on kaksi reittivaihtoehtoa (a ja b). Lohjalla siirtoverkon vaikutukset kohdistuisivat pääasiassa metsäalueille: vaikutusaluetta ilmoitetaan olevan noin 330 hehtaaria, josta noin 47 ha on maatalousalueita ja noin 283 ha on metsiä, avoimia kankaita ja kalliomaita.

Vedyn siirtoverkko koostuisi maahan vähintään metrin syvyyteen sijoitettavista putkista sekä tarvittavista venttiili-, paineenvähennys-, kaavin- ja mittausasemista. Siirtoputkille lunastettaisiin noin 10 metrin levyinen käyttöoikeusalue. Rakentamisen aikana raivattava työmaa-alue olisi noin 40 metrin levyinen. Rakentamisen jälkeen peltoalueet säilyisivät viljelyskelpoisina, mutta metsäalueilla 10 metrin käyttöoikeusalue pidettäisiin puuttomana raivaamalla se puhtaaksi kaikesta puuvartisesta kasvillisuudesta 1–3 vuoden välein niin, että näkyvyys siirtolinjan merkintäpylväiden välillä säilyy.

Luontovaikutusten arviointi

Käytännössä vedyn kansallisen siirtoverkon toteuttaminen tarkoittaa kokonaan uuden infrastruktuuriverkoston raivaamista jo ennestään yhdyskuntarakenteen, liikenne- ja energiainfrastruktuurin pirstomaan maisemaan. Etelä-Suomessa muu luonto on jo valmiiksi ahtaalla, ja nyt vedyn siirtoverkko lisäisi entisestään luonnonympäristöjen pitkäaikaisia pinta-alamenetyksiä ja pirstoutumista. Näistä kielteisistä luontovaikutuksista Ympäristöyhdistys on erittäin huolissaan niin Lohjan, Etelä-Suomen kuin koko valtakunnallisen siirtoverkon osalta.

YVA-ohjelmassa kerrotaan, että vedyn siirtoputken reitille on laadittu luontoesiselvitys, joka on perustunut avoimien paikkatietoaineistojen käsittelyyn sekä manuaaliseen luontoarvokohteiden tunnistamiseen reitin lähtökohtaisesti 300 metriä leveältä selvitysalueelta, jonka keskellä siirtoputki kulkee. Esiselvityksen pohjalta reitiltä on valittu maastoselvityskohteet vuosina 2025–2026 maastokaudella tehtäviin luontoselvityksiin.

Ympäristöyhdistys vaatii perusteellisia lajiston, luontotyyppien ja pienvesien maastoselvityksiä koko reittilinjauksen alueelta – ei vain ennakolta arvioiduista kohteista – ja yhdistys haluaa olla vaikuttamassa Lohjaa koskevien selvitysten sisältövaatimuksiin ennen maastotöitä.

Luonnonympäristöjen pinta-alamenetysten merkitystä tulee arvioida myös paikallisesti ja pitkällä aikavälillä: miten alueiden työmaa- ja käytönaikainen raivaus vaikuttaa luontotyyppien ja lajiston olemassaoloon?

YVA-ohjelmassa ei kerrota, miten hankkeen vaikutuksia ekologiseen verkostoon tullaan arvioimaan. Ympäristöyhdistys korostaa, että arvioinnissa tulee huomioida myös vaikutukset ekologiseen verkostoon eli alueen lajiston mahdollisuuksiin siirtyä, levitä ja säilyttää populaatioiden elinvoimaisuus.

Hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset tulevat olemaan erittäin mittavia: varsinaisen siirtoputken rakentamisen aikaisen 40 metriä leveän työmaa-alueen lisäksi tarvitaan monia erilaisia oheisrakenteita ja varastoalueita. YVA-selostuksessa on selvitettävä myös näiden sijaintipaikat ja arvioitava ympäristövaikutukset.

Hankkeen tarpeellisuus ja ilmastovaikutusten arviointi

Hanketta perustellaan YVA-ohjelmassa Suomen hiilineutraaliustavoitteella ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä. Niin sanotun nollavaihtoehdon vaikutusten arviointi kuitataan lyhyesti: “Nollavaihtoehdossa rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutukset eivät toteudu, mutta myöskään hankkeen positiiviset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen eivät toteudu.” Ympäristöyhdistys korostaa, että aidossa vihreän siirtymän hankkeessa ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä eivät ole vastakkaisia tavoitteita.

YVA-ohjelman kerrotaan, että ilmastovaikutuksia arvioidaan laskemalla hankkeen “hiilijalanjälki eli hankkeen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt yhteismitallistetussa muodossa hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e)”. Osiossa ei kuitenkaan kerrota, miten hankkeen toteuttamisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tullaan arvioimaan.

Merkittäviä luontohaittoja ja metsäkatoa aiheuttavaa hanketta perustellaan kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä, joten Ympäristöyhdistys korostaa, että myös tämä päästöjen väheneminen tulee arvioida uskottavasti. Hanke ei itsestään selvästi vähennä kasvihuonekaasupäästöjä. Vetyä tuotetaan elektrolyysillä erottamalla vety vedestä sähkön avulla. Näin ollen vetytalous lisää lähtökohtaisesti energian kokonaiskulutusta eikä päästövähennyksiä automaattisesti synny.

YVA-ohjelmasta herää myös väistämättä kysymys, miksi halutaan rakentaa uusi valtakunnallinen verkosto vedyn siirtämiseen sen sijaan, että siirrettäisiin sähköä jo olemassa olevassa sähköverkossa ja tuotettaisiin vetyä siellä, missä sitä oikeasti tarvitaan. Kantaverkkoyhtiö Fingrid laajentaa ja vahvistaa jo nykyisellään kantaverkkoa siirtokyvyn turvaamiseksi sähkönkulutuksen kasvaessa. YVA-ohjelmassa pitäisikin perustella, miksi tulevaisuuden vetytalous on rakennettava valtakunnallisen vedynsiirtoverkon varaan valtakunnallisen sähkönsiirtoverkon sijaan. Näitä vaihtoehtoja tulisi arvioida erityisesti luonto- ja ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Ympäristövaikutusten ehkäiseminen, lieventäminen ja kompensointi

YVA-menettelyssä lopputulemana pitäisi olla syvällinen ymmärrys ensinnäkin hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista ja toisekseen keinoista ehkäistä haitallisia vaikutuksia.

Ympäristöyhdistys korostaa, että tunnistetut arvokkaat luontokohteet on ensisijaisesti väistettävä siirtoputken reittiä muuttamalla. Toissijaisesti on valittava toteutustapoja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa arvokkaille luontokohteille. Putkea ei pidä sijoittaa lahopuustoisiin, iäkkäisiin ja vanhoihin metsiin, eikä sillä saa pirstoa yhtenäisiä metsäalueita.

Ympäristöyhdistys esittää, että YVA:ssa hankealueen ehkäisy- ja lieventämistoimien lisäksi arvioidaan, millaisilla kompensaatiotoimenpiteillä hankkeen toteuttaja voi täysimääräisesti hyvittää heikennykset, jotka hanke toteutuessaan luontotyypeille ja eliölajien elinympäristöille aiheuttaa.