Braskin aurinkoenergia-alue: lausunto asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheesta

Artikkelit, Kannanotot

–

20.4.2026

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry antoi 20.4.2026 Lohjan kaavoitukselle lausunnon Braskin aurinkoenergia-alueen asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheesta.

Lausunto kokonaisuudessaan

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry kiittää mahdollisuudesta lausua L126 Braskin aurinkoenergia-alueen asemakaavamuutoksesta.

Noin 31 hehtaarin laajuinen kaava-alue on pääasiassa Lohjan kaupungin omistamaa peltoa. Alue rajoittuu lännessä valtatiehen 25 ja idässä St. Laurence Golfin golfkenttään. Hanko–Hyvinkää-rata kulkee lounaasta koilliseen suunnittelualueen reunalla.

Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle aurinkoenergian tuotannon ja sähkövarastoalueen sijoittuminen. Samalla tarkastellaan eri mahdollisuuksia alueen liikennöinnin järjestämiseksi ja huomioidaan tulevaisuuden tilavaraus radan eteläpuolen mahdollisille liikennejärjestelyille golfkentän tasoristeyksen poistamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja tukeminen

Ympäristöyhdistys pitää hyvänä kaavaluonnoksen määräystä, jonka mukaan aurinkoenergian tuotantoon varattua energiahuollon korttelialuetta (EN-aur) tulee hoitaa niittymäisenä. Niittynä alue tukee luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa ekologisia yhteyksiä paremmin, kuin jos aluetta hoidettaisiin nurmikkona.

Puilla istutettavan alueen osalta Ympäristöyhdistys toivoo kaavamääräyksen täydentämistä maininnalla: “Istutuksissa tulee käyttää nopeakasvuisimpia luonnonvaraisia puulajeja kuten haapaa tai koivua sekä pölyttäjille suotuisia luonnonvaraisia puu- ja pensaslajeja, kuten raitaa ja muita pajuja.” Liian usein näkee, että istutettaville alueille vain laitetaan kuusia tai mäntyjä riviin. Pajukko tai vastaava myös pidättäisi vettä, tukisi pölyttäjien lisäksi muitakin hyönteisiä ja linnustoa sekä parantaisi luontoselvityksessä heikentyneiksi todettuja itä–länsisuunnan sekä pellon ja golfkentän välisiä ekologisia yhteyksiä.

Kaava-alueen länsilaitaan maa- ja metsätalousalueelle (M) on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1), jonka lahopuusto tukee luonnon monimuotoisuutta. Kaava-aineiston kahdessa luontoselvityksessä alue on rajattu eri tavoin. Alueen rajauksen tulee noudattaa vähintään näistä laajempaa rajausta. Ympäristöyhdistys esittää, että luo-1-alueen rajaus ulotetaan EN-aur-alueen rajaan asti. Näin alueen luontoarvot turvattaisiin paremmin ja jatkossa alueen rajan tulkinta helpottuisi kaava-luonnoksen polveilevaan rajaan verrattuna. Ympäristöyhdistys myös katsoo, ettei M-merkintä sovi tälle alueelle. Vähintään luo-1-rajauksen kaavamääräykseen on lisättävä, että alueen tulee antaa kehittyä luonnontilaisena. Lahokaviosammaleen ja muiden lahopuustosta hyötyvien lajien näkökulmasta elinoloja ja lahopuujatkumoa ei saa heikentää.

Taajamaosayleiskaavan luo-10-alue (Maksjoen puronvarsilehto) ulottuu kaava-alueen eteläosaan, mutta sitä ei ole rajattu kaavaluonnokseen. Tämä puute tulee korjata. Lisäksi rajauksessa tulee ottaa huomioon Faunatican luontoselvityksen suositus: “Taajamaosayleiskaavan luo-alue merkintää tulisi tarkistaa ja määritellä rajaus uudelleen huomioiden lakisääteisesti suojeltavat norot, saukon lisääntymis- ja levähdyspaikka sekä erityisen arvokas purolehto.”

Hulevesien hallinta

Kaava-alue sijaitsee välittömästi Lohjanharjun 1E-luokan pohjavesialueen eteläpuolella, ja kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä huomautetaankin pohjaveden pilaamiskiellosta.

Alueen valumavedet laskevat poispäin pohjavesialueesta Maksjokeen, pääasiassa vesilailla suojeltuja noroja pitkin. Ympäristöyhdistys korostaa, että kaava-alueen hulevesien huolellinen hallinta on ehdottoman tärkeää varsinkin alueen rakentamisen aikana, jottei noroja vaaranneta eikä Maksjoen vedenlaatua heikennetä. Esimerkiksi norojen virtaamat eivät saa hankkeen seurauksena heiketä tai lisääntyä merkittävästi edes rakentamisen aikana, rakentamisen aikaiset hulevedet eivät saa aiheuttaa veden samentumista, eikä käytön aikana esimerkiksi tulipalotilanteiden haitallisia sammutusvesiä saa johtaa noroihin eikä Maksjokeen.

Ainakin kaksi noroista näyttää saavan alkunsa kaava-alueelta (Faunatica 2025, kuva 3), ja ne tule merkitä kaavakarttaan vesilain mukaan suojeltaviksi kohteiksi, joita ei saa rakentamisen eikä käytön aikana vaarantaa. Vaikka norot sijaitsisivat kokonaan kaava-alueen ulkopuolella, kaavan yleisiin määräyksiin tulee kirjata pohjavesien pilaamiskieltoa vastaava huomautus norojen vaarantamiskiellosta. Kaavamääräyksiin on myös lisättävä vaatimus norojen tilan aktiivisesta seuraamisesta rakentamisen aikana ja sen jälkeen.

Vieraslajien torjunta

Ympäristöyhdistys toivoo kaavan yleisiin määräyksiin kirjausta vieraslajien leviämisen estämisestä. Rakentamisen aikana vieraslajien leviämisen kanssa tulee olla tarkkana ja kaikki maa-ainekset tulee käsitellä niin, etteivät vieraslajit pääse leviämään uusiin ympäristöihin. Vieraslajien leviämistä ympäröiviltä alueilta kaava-alueelle tulee aktiivisesti torjua.