Suomen luonnonsuojeluliitto

›

Keski-Suomen piiri

Liity
Jäästä muodostunut kulkueste Päijänteellä
Ilmaston muuttaminen vaikeuttaa liikkumista järvillä. Lumettomuus nostaa mm. jääesteitä. Päijänteellä, Muuramen Kinkomaalla 26.3.2015 Kuva: Juhani Paavola

Toimimme ilmasto- ja energia-asioissa

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi toimii energian säästämisen edistämiseksi ja ekoenergiaan siirtymiseksi. Edistämme luopumista turpeen käytöstä energiantuotannossa ja ripeää siirtymistä yhdyskuntamittakaavassa pääosin polttovapaaseen energiantuotantoon. Edistämme vastuullista kulutusta ja kohtuutaloutta. Seuraamme tuulivoimahankkeita Keski-Suomessa ja reagoimme niihin tarvittaessa.

Ilmastomme lämpenee – kaikki muuttuu

Suomen ilmasto on muutoksessa: sademäärät ovat kasvaneet ja vuoden keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä. Suurin osa lämpenemisestä on vielä edessä, ja ennusteiden mukaan Keski-Suomen lämpötilat voivat kuluvan vuosisadan lopulla vastata nykyisiä Valko-Venäjän eteläosien lämpötiloja (Ilmatieteen laitos 2022). Lämpeneminen ja yhä tavallisemmiksi tulevat sään ääri-ilmiöt tuovat uusia haasteita kaikelle yhteiskunnan toiminnalle, ruuantuotannosta liikkumiseen. Kerrannaisvaikutukset eri puolilla maapalloa ovat moninaisia ja vaikeita ennustaa.

Olemme vedonneet kannanotoin mm. julkisuuteen, oikeuslaitokselle, ja Keski-Suomen liitolle ilmaston suojelun puolesta jo toistasataa kertaa vuosituhannen alusta lähtien.

Ilmastokannanottomme

Kulutuksen vähentäminen keskiöön

Kaikkia ympäristöongelmia helpottaa aineellisen kulutuksen vähentäminen. Jatkuva talouden ja kulutuksen kasvu sen sijaan pahentaa ilmaston ja luonnon hätätilaa. Materiaalista kulutustamme tulee hallitusti laskea ja energiankulutusta ja sitä myötä ilmastopäästöjä vähentää. Keinoja ovat esimerkiksi lihasvoimalla liikkumisen lisääminen ja aineettomien asioiden, kuten yhteisöllisen tekemisen ja olemisen korostaminen. Nämä voivat paitsi laskea materiaalista kulutusta, myös parantaa hyvinvointiamme. 

Niin sanottu vihreä siirtymä on aidosti vihreä vain, jos se yhdistetään kulutuksen kohtuullistamiseen. Keski-Suomessa on vuodesta 2022 toiminut Kohtuus Keski-Suomessa -ryhmä, jonka toimintaa piiri seuraa ja tukee.

Lue lisää kohtuusliikkeestä

Linkkivinkkejä ilmastosta Suomessa ja Keski-Suomessa

Suomen luonnonsuojeluliiton materiaaleja ilmastoon ja energiajärjestelmän murrokseen liittyen:

SLL:n ilmastotyö

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Keski-Suomessa esim.

Suomen Ilmastopaneelin raportti 2021
Ilmasto-opas 2022

Metsät ja ilmasto

Puuston tilavuus ja samalla puuston hiilivarasto on Suomessa vasta viidentenä EU-maista, vaikka metsäpinta-ala Suomessa on EU:n korkein. Esimerkiksi noin Suomen kokoisessa Saksassa puuston hiilivarasto on yli puolet suurempi kuin Suomessa. Tämä johtuu hehtaarikohtaisen hiilivaraston pienuudesta Suomessa: se on Suomessa 109m3 hehtaarilla, kun Euroopan 46 maan keskiarvo on 182m3/ha. (Luke 2020)

Kuten laskeskelimme jo vuonna 2018, olemassaolevien ja uusien sellutehtaiden edellyttämät hakkuutasot ovat romahduttaneet metsien hiilinielun (aiheesta ks. esim. Valtioneuvosto 2023, SLL 2023, Luke 2022). Vuoden 2025 alussa LUKE julkisti ennakkotiedon, että metsät ovat kääntyneet nielusta päästölähteeksi jo vuonna 2021. Hakkuita on siis vähennettävä jo ilmaston suojelunkin vuoksi.

Metsäkato

Metsäkatoa tapahtuu Suomessa vuosittain noin 14 000 hehtaaria (MMM: Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, 2022), puolet enemmän henkeä kohti kuin maapallolla keskimäärin. Metsiä hävitetään peltojen, asutuksen ja infrastruktuurin tieltä. Metsäkato on uhka niin ilmastolle kuin metsälajistollekin.

Maailman metsäkadosta (WWF)

Suomen luonnon hiilivarastot (miljoonaa tonnia hiiltä)

  • suot 6 000
  • metsät: puusto 800, kivennäismaa 1 300
  • järvisedimentit 650
  • Ilmakehä Suomen yläpuolella 500 
  • Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C. 

(Liski et al 2006, Liski ja Westman 1997, Turunen 2008, Laturi et al 2008, Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010)

Keski-Suomi:

  • Maakunnan metsien ja maaperän hiilinielut n. 5,6 milj.t. co2 ekv./v
  • Puusto 65,6 milj.t. hiilivarasto, maaperä 174 milj.t –> Keski-Suomen metsien puuston ja muiden maanpeiteluokkien maaperän hiilivarastot yhteensä noin 240 milj. t C

Lue lisää:

Selvitys Keski-Suomen hiilivarastoista ja nieluista (2024)

Turpeen polton ilmastovaikutukset

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna. Kansainvälisten määrittelyjen (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC) mukaan turve ei ole bioenergiaa. Turpeenkaivun jatkosuunnitelmista tulee vihdoinkin luopua etenkin ilmastonmuutossyistä.

Turpeenpoltto keskittyy maakunnassamme Jyväskylään, joten turpeen polttoaineena käyttämisen lopettaminen Jyväskylän voimalaitoksissa on tehokas keino vähentää keskisuomalaisten ilmastopäästöjä. Tähän suuntaan ollaankin onneksi vihdoin menossa. Olemme vaatineet turpeenpolton lopettamista näkyvästi ja toistuvasti myös ilmastonsuojeluperustein jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien. Kurkkaa myös Polttovapaa Jyväskylä -ryhmän toimintaa tästä.

Turpeenkaivuukenttä
Turpeenkaivuukenttä. Kuva: Juhani Paavola

Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla. Rehevöittävät valumat turpeenkaivuualueilta lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat siis niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin torjuntakeinoja.

Vuodesta 2007 alkaen olemme noin sadassa muistutuksessa, valituksessa tai muussa kannanotossa painottaneet turpeenkaivuun suuria ilmastonmuuttamisvaikutuksia, ja vaatineet turpeenpolton lopettamista myös ilmastosyin.

Suokannanottomme

Biopolttoaineet

Puun poltto yhdyskuntamittakaavassa on nähtävä vain siirtymäajan välivaiheena – runkopuuta ei pitäisi polttaa kuin hätätilassa.

Jätteenpoltto on Suomessa 2020-luvulla kiihtynyt, ja Suomeen tuodaan kasvavia määriä yhdyskuntajätettä muista maista poltettavaksi. Aiheesta esim. YLE (2024). Tämä on monella tapaa ongelmallista – ei vähiten siksi, että Suomen nykyinen jätteenpolttokapasiteetti ei mitenkään kannusta polttoon päätyvän jätemäärän vähentämiseen. Jätehierarkiassahan jätteen loppukäsittely on viimeisijainen ratkaisu. Lisää jätteistä. 

Biokaasu voi toimia osaratkaisuna energiasiirtymässä. Parhaimmillaan se hyödyntää muutoin hukkaan meneviä jakeita. Keski-Suomessa tilanne on biokaasuautoilijoiden kannalta kohtuullisen hyvä, sillä tankkausasemia löytyy Jyväskylän ympäristöstä useita.

Mustankorkean jäteyhtiön tankkausasemat Keski-Suomessa
Lisätietoa biokaasusta (biokaasu ja biokierto -yhdistys)

Ydinenergia

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on hieman yli 4 %. Maailman sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on noin 9 prosenttia (2023). Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia vuonna 2011. Kriisialue Fukushimassa on edelleen epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 miljardia euroa vuonna 2016. Kustannusarvio on sittemmin kaksinkertaistunut, ja voi vielä moninkertaistua. Suomessa Olkiluoto III alkoi tuottaa sähköä vuonna 2023, valmistuttuaan kolmisentoista vuotta aikataulusta myöhässä. Laitoksen hinta noin kolminkertaistui alkuperäisistä arvioista, ja rakennelmaa onkin sanottu maailman kalleimmaksi. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman monista jättimäisistä ongelmista.

Joitakin ydinvoimaa koskevia tekstejämme 

Uusiutuvat energiamuodot

Vesivoima

Suomessa vesivoiman tuotanto on ollut syynä massiivisiin luontotuhoihin. Vesivoimalat ovat hävittäneet vaelluskalapopulaatiot ja lukuisia muita eliölajeja valtaosasta jokiamme. Vaeltavat lohikalakannat ja niiden seuralaislaji jokihelmisimpukka eli raakku pyristelevät Suomessa sukupuuton partaalla. 

Keski-Suomessakin vesivoimalaitoksia on kymmeniä. Useimmat näistä ovat pieniä ja kokonaisenergiantuotannon kannalta merkityksettömiä. Myös toiminnasta poistettuja vesivoimalaitoksia on Keski-Suomessa runsaasti. Kaikkiaan erilaisia patoja on maakunnassa noin 160, lisäksi lukemattomia erilaisia tienalitusrumpujen muodostamia vaelluseasteitä. Valitimme Kuhankosken uuden voimalaitoksen rakentamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä WWF:n kanssa vuonna 2019.

Tietoa vesivoiman luontovaikutuksista (SLL)

Tuulivoima

Jokaisella energiantuotantomuodolla on ympäristövaikutuksia, niin myös tuulivoimalla. Tuulivoima on kuitenkin välttämätön osa siirtymää kohti polttovapaata energiantuotantoa. Piirin kanta on, että tuulivoimaa tulisi sijoittaa alueille, joiden luontoarvot ovat jo valmiiksi heikentyneet ihmisen toiminnan seurauksena. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusalueet ja valtateiden lähistö. 

Keski-Suomessa tuulivoimahankkeet keskittyvät nykyisellään maakunnan pohjoisosan harvaan asutuille alueille. Näillä alueilla riskinä on se, että nykyiset yhtenäiset luontoalueet pirstoutuvat voimalarakentamisen seurauksena (joka on voimakasta myös Pohjanmaan puolella). Lisäksi alueilla on uhanalaisia lajeja, kuten metsäpeura ja maakotka, jotka rakentamisesta voivat häiriytyä. On kuitenkin huomattava, että alueet, joille tuulivoimaa suunnitellaan, ovat valtaosin talousmetsää. Niillä siis tehdään myös avohakkuita, jotka ovat ympäristölle tuulivoimarakentamista paljon tuhoisampia.

Meneillään olevia tuulivoimahankkeita voi tarkastella Tuulivoimayhdistyksen kartalta (vaikkakaan aivan kaikki hankkeet eivät sinne heti päivity).

”Tuulivoimaa suurten teiden varsille”: Piirin kanta tuulivoimaan 2022

”Tuulivoimaa oikeisiin paikkoihin”: SLL:n tuulivoimaopas 2022

Piirin tuulivoimakannanotot

Aurinkovoima

Aurinkopaneeleita näki takavuosina lähinnä kesämökeillä. Viime vuosina paneelit asuin-, liikenne- ja teollisuusrakennusten katoilla ovat yleistyneet osana ilmastotyötä, ja myös kustannussyistä. Venäjän 2022 alkanut hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut energiakriisi Euroopassa sai aikaan piikin aurinkopaneelien asennustahdissa myös Suomessa.  

Aurinkoenergian suuren mittakaavan tuotanto on Suomessakin alkamassa (ks. esim. YLE 29.6.2023). Keski-Suomeen on suunnitteilla enenevissä määrin laajemman mittakaavan aurinkovoimahankkeita mm. entisille turpeenkaivuualueille mukaan lukien useita aurinko- ja tuulivoiman yhdistäviä hankkeita pohjoisessa Keski-Suomessa.

Vailla ympäristövaikutuksia ei ole aurinkovoimakaan. Sen tuotannossa tarvitaan harvinaisia maametalleja, ja valtaosa raaka-ainetuotannosta tapahtuu tällä hetkellä maissa, joiden ympäristölainsäädäntö ei ole kovinkaan tiukkaa. Ks. esim. EcoWatchin artikkeli (englanniksi). Lisäksi laajat aurinkopaneeleilla katetut alueet voivat väärin sijoiteltuna pahentaa luontokatoa esimerkiksi metsissä ja soilla.

Vety

Vetytalous on vasta aluillaan. Ns. vihreän vedyn tuotanto perustuu uusiutuvalla sähköllä toteutettavaan veden elektrolyysiprosessiin, jolloin valmistuksesta ei synny ympäristölle haitallisia päästöjä. Vihreän vedyn tuottamiseen tarvitaan paljon uusiutuvilla tuotettua sähköä. Mm. YLE on uutisoinut vetytalouteen liittyen.

Mitä jokainen voi tehdä ilmaston hyväksi

Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi vähentämällä energian kulutusta, myös muun muassa vaihtamalla Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaan EKOenergiaan, ja esimerkiksi viettämällä vähintään yhden tai useamman lihattoman päivän viikossa. 

Lisää Vinkkejä arkipäivän ilmastonsuojeluun
Takaisin Keski-Suomen luonto ja ympäristö -pääsivulle

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita

Tapahtumat

Lisää tapahtumia