Piirin metsäaiheinen mielipideteksti (Keskisuomalainen 11.3.2023)
Äänet luontokadon pysäyttäjille
Sari Jussila, Taina Peltonen
Ilmastonmuutos ja luontokato ahdistavat monia keskisuomalaisia. Eduskuntavaaliehdokkaiden puheet eivät ole ahdistusta vähentäneet. Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa puolueista ei ole sitoutunut riittäviin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi (SLL 1.3.).
Riippumattomat asiantuntijat sekä luonto- että ilmastopaneelista ovat yhtä mieltä siitä, että hakkuita pitää vähentää ja suojelualueita lisätä voimakkaasti. Samat toimet saavat kansalaisilta kannatusta kyselyissä. METSO-ohjelman suosio kertoo yksityisten metsänomistajien halusta suojella metsiä vapaaehtoisesti.
Luontomme tila näkyy: ojitettuja soita, samenneita vesistöjä, hakkuuaukkoja, umpeen kasvaneita niittyjä. Puolet suomalaisista luontotyypeistä on uhanalaistunut viime vuosikymmeninä ja monimuotoisuus vähenee yhä.
Kolme neljäsosaa metsäluontotyypeistä ja liki kolmannes metsälajeistamme on uhanalaisia. Talousmetsää kyllä riittää, mutta monille lajeille elintärkeät vanhat metsät on pirstottu pieniksi saarekkeiksi ja kauas toisistaan.
Keski-Suomen talousmetsiä on hyödynnetty rajusti. Hakkuutaso maakunnassa vuonna 2021 oli Luken tilastojen mukaan 99 % suurimmasta puuntuotannollisesti kestävästä tasosta. Metsäkeskuksen KeskiSuomessa tehdyn selvityksen mukaan kaikilla tutkituilla ensiharvennuskohteilla puustoa oli harvennettu liikaa ja metsänhoitosuositusten vastaisesti (Metsälehti 19.12.2022).
Keski-Suomen metsämaan pinta-alasta on suojeltu tiukasti noin 3,6 %. Tämä on kaukana 10 % tiukan suojelun tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.
Valtion metsät tuottavat noin 10 % Suomen vuosittaisesta hakkuukertymästä. Niiden arvo on suurempi monimuotoisuuden turvaajina kuin metsäteollisuuden resurssina.
Luontokadon pysäyttämiseksi Suomen on pikaisesti suojeltava noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää. Valtion metsien suojelu on tähän helpoin, nopein ja kustannustehokkain keino.
Nyt kansalaisilla on mahdollisuus äänestää päättäjiksi edustajat, jotka tekevät tieteeseen perustuvia päätöksiä ja sitoutuvat luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta historiallisen tärkeisiin tavoitteisiin.
Kansanedustajien velvollisuus on varmistaa, että luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen on tarjolla riittävä rahoitus, lainsäädäntö ja ohjaus. Vain näin Suomi voi saavuttaa asettamansa tavoitteet: luontokadon pysäyttämisen vuoteen 2030 ja hiilineutraaliuden 2035 mennessä.
Jussila on Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n puheenjohtaja ja Peltonen toiminnanjohtaja.