Sijainti: Pääsivu

Elämänsuojelua Keski-Suomessa

Suojelurantaa2013JP

Eliölajien uhanalaistumista ei Keski-Suomessakaan ole saatu edes pysäytetyksi. Muutosta tähän maakunnan luonnon synkkään kehittämiskulkuun ei ole vieläkään näköpiirissä. Maakunnassamme on toista sataa Suomessa äärimmäisen tai erittäin uhanalaista eliölajia, puolet niistä metsien lajeja. Ainakin 33 lajia on maakunnasta jo kadonnut Jo joka kymmenes laji Suomessa on uhanalainen, linnuista kolmannes (2016).

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi -monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella  -  Tavoitteistamme

 

Nettisivumme uudistuvat. Siksi nämä edessäsi olevat sivut ovat vaillinaiset, niukasti päivitetyt kesästä alkaen. Tervetuloa uusille sivuillemme näillä näkymin loka-marraskuun vaihteessa.

 

pikkukoivun.jpg  Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite antaa tilaisuuden vaatia avohakkuista luopumista valtion metsissä

Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace,avohakkuuthistoriaan BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö käynnistivät17.5. kansalaisaloitekampanjan, joka tähtää avohakkuiden kieltämiseen yhteisissä metsissämme eli valtion metsissä. Aloitteella tavoitellaan parannusta metsäluonnon heikentyvään tilaan ja siirtymistä kestävämpien menetelmien käyttöön.

Allekirjoita kansalaisaloite, johon jo ensimmäisen vuorokauden aikana tuli yli 10 000 allekirjoitusta - SLL ry:n Avohakkuut historiaan -sivulle

  metsävuosilogo 2018

pikkukoivun.jpg Maakunnan metsät ovat muutakin kuin pelkkää puuta -käännetäänkö Keski-Suomen metsät ilmaston kuumentajiksi?

Keski-Suomen metsäluontoa näyttää uhkaavan suurin mullistus sitten ojitusboomin. Maakunnan metsätalouden ennätyshakkuutavoitteet uhkaavat vakavasti lisätä metsien eliölajiston uhanalaistumista, lisätä merkittävästi päästöjä vesistöihin ja pienentää metsien hiilensitomiskykyä ilmastonmuutosta kiihdyttäen. On jopa mahdollista, että maakunnan metsät käännetään hiilinielusta hiilen päästäjiksi juuri ilmastonmuuttamisen kannalta kriittisinä lähivuosikymmeninä. Tämä tapahtuisi jo ennen kuin hakkuut yltävät maakunnan metsien kasvulukuihin.

Maakunnan vanhat metsät alkavat vähetä entisestään. Harhaanjohtavasti ’kestäväksi’ itseään kutsuva metsätalous aiheuttaa puun hiilen nopeasti ilmakehään päästävän kertakäytön kasvamisen ennätyslukemiin. Suomen metsissä suunnitellut hakkuiden lisäykset pienentävät metsien kokonaishiilitasetta määrällä, joka vastaa jopa moottoriliikenteen hiilipäästöjä Suomessa. Keski-Suomessa kielteinen vaikutus on suhtellisesti paljon suurempi.

70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita (Helsingin yliopiston metsäekologian laitos 2009). Esimerkiksi Saksassa ja Sloveniassa avohakkuut on kielletty.  Lisää

pikkukoivun.jpg Äänekosken sellutehdaslaajennos vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen, metsien hiilitaseeseen ja vesistöihin

Hyvien asioiden ohella laitos lisää Suomen energiankäyttöä moninkertaisesti myyntiin tuottamaansa verraten, joskin uusiutuvilla energianlähteillä. Tehtaan puunkäyttömäärällä voitaisiin tuottaa saman verran sähköä ja lämpöä, kuin Helsingin Energian energianmyynti /v.

Metsien lumo

Metsätalous suurin eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden syy

plantaasimetsää

- metsäteollisuus on myös merkittävä lisäydinvoiman havittelija

Metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Maakunnassamme olevista koko Suomessa erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista eliölajeista puolet on metsien lajeja. Kun metsävuosilogo 2018luonnontilaisissa metsissä lahopuun määrä on noin 100 m3/ha, Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä enää vain muutama kuutiometri hehtaarilla. Suomen metsistä on istutettuja plantaasimetsiä 5,9 milj. ha, noin 27 % metsäalasta (2010, FAO).
Keski-Suomen metsistä on suojeltuvain noin 2 %.

Hiilivarastonakin talousmetsät ovat vaatimaton ratkaisu: tehokkaan hoidon ansiosta Keski-Suomen metsien keskimääräisen puuston määrä on nykyään alle 140 kuutiota hehtaarilla, sekin jo suurelta osin liian huonolaatuista sahateollisuudelle.  Luonnontilaisissa metsissä on puuta ja hiiltä puustossa helposti viisinkertainen määrä. metsa-raiskiSuomen koko puustossa on varastoituneena noin 800 milj. t hiiltä (C). Puuston alla kivennäismailla on hiilivarastoa vielä enemmän, 1 300 milj. t C. Hakkuiden vähentäminen on tehokkain keino poistaa hiilidioksidia ilmasta. Turpeenkaivuu suometsämailta vähentää Keski-Suomenkin metsämaan pinta-alaa ja hiilivarastoa.  Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa.  METSO-metsiensuojelutoimintaa luonnonsuojelupiirissämme.

pikkukoivun.jpg Liika motorismi, etenkin fossiiliajoneuvot, on Suomen ja Jyväskylän suurin ympäristöongelma. Autoilu vie terveyttäsi.

Autoilun nostattamat pölypilvet haittaavat terveitäkin, kuten pienä lapsia, ja haavoittuvimpien on niitä vaikea väistää. Noin 800 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti moottoriliikenteen aiheuttamien ilman pienhiukkasten vuoksi. Merkittävin pienhiukkaslähde mm. vilkkaammin liikennöityjen teiden ja katujen ympäristössä on lähes poikkeuksetta moottoriliikenne. Nopeuden lisäys nostaa pölymääriä.

Polttomotorismi vie valtavasti tilaa esteenä seisoessaankin, ja on valtava ilmastonmuuttaja, kallis turvattomuuden aiheuttaja ja omavoimaisen liikkumisen este, on melu- ja pölylähde, kemikaalikuorman aiheuttaja, suurin mikromuovin aiheuttaja vesistöihin, merkittävien välke- ja varjonvälkeongelmien ja tärinän aiheuttaja asuntoihin. Liikennemelu suurentaa riskiä sairastua muistisairauksiin. Moottoriliikenne vie työtehoa ja terveyttä. Pehmeämmät polttoaineratkaisut auttavat vain pieneen murto-osaan motorismin aiheuttamista ongelmista.

Useimmat voivat käyttää ainakin pääasiassa julkista ja kevyttä liikennettä. Kävelijöitä olemme lähes kaikki.

Ilmanlaatusivuille (Ilmatieteen laitos)  Katupöly (Hengitysliitto)    Liikenne-sivullemme

 

pikkukoivun.jpg Turpeenkaivuun "7 in 1":

vesien pilaaminen, elohopea-myrkkypäästöt, uhanalaisen suoluonnon tuhoaminen, uusiutuviin energianlähteisiin siirtymisen hidastaminen, heikompi työllistävyys puuhun verrattuna, huoltovarmuusongelmat ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen. Vuonna 2015 ja 2016 maapallon ilmasto oli jälleen historian lämpimin, vuonna 2017 toiseksi lämpimin, ja vuodesta 2018 näyttää tulevan jälleen historian lämpimin. Suomessa turvemaiden käytön ilmastopäästöt ovat suuremman kuin kivihiilen käytön päästöt.

Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto 6 000 milj t C. Turvemaiden käytön ilmastopäästöt yhteensä ovat Suomessa suuremmat kuin kivihiilen ilmastopäästöt. Turpeenpolton ja -kaivuun päästöt ovat reilut 8 milj. t/v, suopeltojen käytön noin 8 milj. t/v, ja metsäojitettujen soiden noin 8 milj. t/v (2013). Suopeltojen päästöt ovat kasvaneet merkittävästi, koska niitä raivataan yhä lisää. Kunkin osa-alueen ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen henkilöliikenteen päästöt. Maa- ja metsätalous on hyvin merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Turpeen poltolle lämmitykseeen tai sähkön tuotantoon on lähes lukemattomia vaihtoehtoja pienistä talokohtaisista ratkaisuista vaihtoehtoisiin uusiutuviin energianlähteisiin.

Ilmaston suojelun vastustamisen aika on ohi. Suo-/ilmastonmuutos-/energiasivuillemme, joilta löytyvät myös turpeenkaivuuta koskevat muistutuksemme, valituksemme ja muut kannanottomme.

pikkukoivun.jpg

Jätekokko

Miten tunnistat ympäristörikoksen?   Valtakunnallisille ympäristörikossivuille (Suomen luonnonsuojeluliitto).  Ilmoitukseen jätehuoltorikkomuksesta Säynätsalossa.(2013 pdf,1,3 Mt, sisältää mm. otteita jätelaista 2013).


Vaalimme maakunnan luontoa -tule sinäkin joukkoomme!

Rakkaudesta luontoon
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

- monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

norppiin


Valokuvat yleensä Juhani Paavolaketunleipa-pieni-jp2012

 

 

 

Keski-Suomi
Esittely

Suomen luonnonsuojeluliiton
Keski-Suomen piiri ry

Lähes 20 000 km2 laajalla alueellamme on Suomenselän ja Päijänteen ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet. Metsäluontomme taantuminen jatkuu -huolenaiheeksi on noussut ns. biotalous sellutehtaineen. Turpeenpoltto on jyrkässä ristiriidassa suoluonnon ja vesien suojelun ja ilmastonmuutoksen torjuntatyön kanssa. Monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

kokousta180p.jpg

Tapahtumat
Linturetki 27.10.2018 09:00 - 18:00
Yhdistyksen syyskokous 31.10.2018 18:00 - 20:00 — Kokoustila Ratamo, Matarankatu 4
Tulevat...
« lokakuu 2018 »
lokakuu
matiketopelasu
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031