Sijainti: Pääsivu

Elämänsuojelua Keski-Suomessa

Suojelurantaa2013JP

Eliölajien uhanalaistumista ei Keski-Suomessakaan ole saatu edes pysäytetyksi. Muutosta tähän maakunnan luonnon synkkään kehittämiskulkuun ei ole vieläkään näköpiirissä. Maakunnassamme on toista sataa Suomessa äärimmäisen tai erittäin uhanalaista eliölajia, puolet niistä metsien lajeja. Ainakin 33 lajia on maakunnasta jo kadonnut Jo joka kymmenes laji Suomessa on uhanalainen, linnuista kolmannes (2016).

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi -monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella  -  Tavoitteistamme

Erityisen ajankohtaist

 

pikkukoivun.jpg Luonnonsuojeluliitto - ja myös Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi - kehottaa Bioenergia ry:tä korjaamaan virheelliset väitteensä

Suomessa asuu

Kehotamme Bioenergia ry:tä korjaamaan turvekampanjassaan antamansa virheelliset tiedot ja esittämään anteeksipyynnön suomalaisille. Myös viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajat ovat ottaneet kantaa asiaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteeseen. 

                                ---                                                                                    

Pihlajaveden suot Ville Kangas 2016

Kuva Ville Kangas 2016

 Luontohelmien vuosi 2017

Keski-Suomesta Suomi 100 luontohelmeä-listalle pääsivät kohteet Hoikanpurolla (Pihtipudas), Iilijärvellä (Toivakka), Isojärvellä (Kuhmoinen), Murronjoella (Saarijärvi), Pihlajavedellä (Keuruu) ja ns. varuskuntametsissä (Keuruu). Näitäkin kohteita uhkaa biotalouden kova osuus.

Lue lisää Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta myös maakuntamme 100 luontohelmeä -kohteista.

pikkukoivun.jpg "Vain hiilinielulla on väliä" ja 9 muuta puppuväitettä hiilikeskustelussa mm. Keski-Suomessa

Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivulle

pikkukoivun.jpg Luontoarvojen polkeminen maakuntakaavoituksessa pysäytettävä

 Kannanottoon (27.11.)

pikkukoivun.jpg Toivotamme sudensuojelupartio-toiminnan tervetulleeksi Keski-Suomenkin metsiin

Keskellä Oulun eteläpuoleista Suomea on satoja kilometrejä leveä ja pitkä alue, jolta metsästäjien vähemmistö on tavalla tai toisella salametsästänyt lain vastaisesti tai karkoittanut kaikki susilaumat (2016). Keski-Suomen maakunta sisältyy tähän alueeseen. Laiton metsästys lisää n. pihasusia, koska haavoittuneiden susien ruonhankintakyky heikkenee. Ethän halua laittomasti toimivia asemiehiä kotinurkillesi. Susikin mahtuu maakunnan metsiin. Susisivuillemme.

pikkukoivun.jpg Huijaus?

Keski-Suomen liitto haluaa laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen.

Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja.  Kaavalausuntoomme

pikkukoivun.jpg  Palautamme soita luonnontilaan talkoovoimin

afgsuotalkoissa2016-vk 

Alkup.kuva Ville Kangas

pikkukoivun.jpg  Suomen luonnonsuojeluliitto vetoaa soiden ja metsien turvaamiseksi Suomenselän alueella

Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti 4.5.2016 suojeluesityksen lähes 300 kohteesta. Näistä 39 aluetta on maakuntamme länsiosissa, yhteensä noin 56 neliökilometriä. Vetoomus sisältää osin myös Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen vanhoja esityksiä suojelualueiksi.Täältä löytyvät kuvaukset myös kohteista maakunnassamme.


styrox2016jp

pikkukoivun.jpg  Kuinka paljon mikromuovia on jo Päijänteessäkin?

Kuvassa styroxpalloja pitkin saaren rantaa Päijänteellä toukokuussa 2016. Kuinka paljon mikromuovia on jo Päijänteessäkin? Valtaosa mikromuovista näyttää olevan peräisin moottoriliikenteestä.Vaikutuksia eliöstölle voi vain arvailla.

pikkukoivun.jpg Liika motorismi, etenkin fossiiliajoneuvot, on Suomen ja Jyväskylän suurin ympäristöongelma. Autoilu vie terveyttäsi.

Autoilun nostattamat pölypilvet haittaavat terveitäkin, kuten pienä lapsia, ja haavoittuvimpien on niitä vaikea väistää. Noin 800 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti moottoriliikenteen aiheuttamien ilman pienhiukkasten vuoksi. Merkittävin pienhiukkaslähde mm. vilkkaammin liikennöityjen teiden ja katujen ympäristössä on lähes poikkeuksetta moottoriliikenne. Nopeuden lisäys nostaa pölymääriä.

Polttomotorismi vie valtavasti tilaa esteenä seisoessaankin, ja on valtava ilmastonmuuttaja, kallis turvattomuuden aiheuttaja ja omavoimaisen liikkumisen este, on melu- ja pölylähde, kemikaalikuorman aiheuttaja, suurin mikromuovin aiheuttaja vesistöihin, merkittävien välke- ja varjonvälkeongelmien ja tärinän aiheuttaja asuntoihin. Liikennemelu suurentaa riskiä sairastua muistisairauksiin. Moottoriliikenne vie työtehoa ja terveyttä. Pehmeämmät polttoaineratkaisut auttavat vain pieneen murto-osaan motorismin aiheuttamista ongelmista.

Useimmat voivat käyttää ainakin pääasiassa julkista ja kevyttä liikennettä. Kävelijöitä olemme lähes kaikki.

Ilmanlaatusivuille (Ilmatieteen laitos)  Katupöly (Hengitysliitto)    Liikenne-sivullemme

pikkukoivun.jpg Äänekosken sellutehdaslaajennos vaikuttaisi merkittävästi energiankulutukseen, metsien hiilinieluun ja vesistöihin

Hyvien asioiden ohella laitos lisäisi Suomen energiankäyttöä moninkertaisesti myyntiin tuottamaansa verraten, joskin uusiutuvilla energianlähteillä. Tehtaan puunkäyttömäärällä voitaisiin tuottaa saman verran sähköä ja lämpöä, kuin Helsingin Energian energianmyynti /v.

Kalajanvuorelta 2014

pikkukoivun.jpg Sekä valtakunnallinen Luonnonperintösäätiö  että Päijänteen luonnonperintösäätiö (PLUPS) ostavat aktiivisesti alueita suojelutarkoituksiin. Maita ostetaan ja on jo ostettu myös Keski-Suomesta.

pikkukoivun.jpg Turpeenkaivuun "7 in 1":

vesien pilaaminen, elohopea-myrkkypäästöt, uhanalaisen suoluonnon tuhoaminen, uusiutuviin energianlähteisiin siirtymisen hidastaminen, heikompi työllistävyys puuhun verrattuna, huoltovarmuusongelmat ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen. Vuonna 2015 maapallon ilmasto oli jälleen historian lämpimin (YK). Suomessa turvemaiden käytön ilmastopäästöt ovat suuremman kuin kivihiilen käytön päästöt.

Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Turpeen poltolle lämmitykseeen tai sähkön tuotantoon on lähes lukemattomia vaihtoehtoja pienistä talokohtaisista ratkaisuista vaihtoehtoisiin uusiutuviin energianlähteisiin.

Ilmaston suojelun vastustamisen aika on ohi. Suo-/ilmastonmuutos-/energiasivuillemme, joilta löytyvät myös turpeenkaivuuta koskevat muistutuksemme, valituksemme ja muut kannanottomme.

pikkukoivun.jpg Päijänne puhtaaksi - päästöt vähemmäksi!  Jyväskylän jätevedenpuhdistamo Nenäinniemessä  jatkaa suuria typpipäästöjään Päijänteeseen (810 t v. 2013, 785 t v. 2014) ja Suomenlahteen.

Fosforinpoisto toimii laitoksella jo lähes kiitettävästi, mutta kokonaistypestä saadaan laitoksella poistetuksi vain noin 20 %, kun jätevedenpuhdistamoissa keskimäärin saadaan poistetuksi noin 56 %.

paijanteeltajp.jpgArvioon Nenäinniemen puhdistamon laskemasta typpikuormituksesta Päijänteeseen ja mereen (joulukuu 2013, pdf, 1,6 Mt). Suojellaan suurjärvi Päijännettä!

pikkukoivun.jpg

Jätekokko

Miten tunnistat ympäristörikoksen?   Valtakunnallisille ympäristörikossivuille (Suomen luonnonsuojeluliitto).  Ilmoitukseen jätehuoltorikkomuksesta Säynätsalossa.(2013 pdf,1,3 Mt, sisältää mm. otteita jätelaista 2013).

Soiden lumo

Rahkasammal on todellinen turpeen tuottaja -ei Vapo

Pirttisuo 1 Veli Saari Kosteikot -suot mukaan lukien- on arvioitu maailman uhanalaisimmiksi elinympäristöiksi.

Turvemaiden käytön ilmastopäästöt yhteensä ovat Suomessa suuremmat kuin kivihiilen ilmastopäästöt. Turpeenpolton ja -kaivuun päästöt ovat reilut 8 milj. t/v, suopeltojen käytön noin 8 milj. t/v, ja metsäojitettujen soiden noin 8 milj. t/v (2013). Suopeltojen päästöt ovat kasvaneet merkittävästi, koska niitä raivataan yhä lisää. Kunkin osa-alueen ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen henkilöliikenteen päästöt. Maa- ja metsätalous on hyvin merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja/tai valittanut maaliskuuhun 2016 mennessä 40:stä uudesta soidenkaivuualue-hakemuksesta maakunnassa. Kohteista 70 % on Vapon. Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa ainakin 45 % tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40 %:ssa kohteistamme oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/ tai - vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 40 kohteemme turpeenkaivuuhankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli noin 9 miljoonaa tonnia, luokkaa 10 % koko Suomen kaikesta CO2-päästömäärästä vuodessa.

Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen

Yritykset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita noudattamaan lakeja ja määräyksiä: 15 kohteista (38 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuilta. Lisäksi 13-14 tapauksessa kaivuualaa on supistettu. Lähes kaikkissa muissakin näistä kohteista ovat viranomaiset joutuneet kiristämään lupaehtoja, jotta lakeja ei rikottaisi luonnon kustannuksella. Vaikka jäljelle jääneiden uusien turpeenkaivuualueiden ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat merkittäviä, on myös supistus ollut merkittävää: kokonaisala näissä 40 hankkeessa on supistunut alle puoleen (47 %:iin). Säästynyt on lähes 12 km2. Muistutukset ja valitukset ovat siis olleet erittäin tarpeellisia, ja myös ympäristöviranomaiset ovat vaikuttaneet merkittävän myönteisesti, riittämättömien lakien ja määräysten puristuksessa.

turvekenttäKeski-Suomi on soiden tuhoamisen keskus maailmassa. .

keljonlahdenvoimala2014 Keljonlahden voimala kesällä 2014. Vasemmalla kivihiilikasa. Vuonna 2010 käyttöön otettu, polttoaineteholtaan 495 MW Voimala alkoi polttaa myös kivihiiltä alkuvuonna 2014. Yhtiö haki ympäristöluvan kivihiilen polttoon vasta alkuperäisen ympäristöluvan hankittuaan. Kivihiilen luvattiin olevan käytössä  vain poikkeustilanteissa. Voimala kuitenkin nosti vuonna 2013 puun polton osuuden 45,5 %:iin, samalle tasolle kuin turpeen polton.

Osittain uuden ympäristölupa-asiakirjan 14.4.2015 mukaan laitoksella on pyrkimys nostaa puun osuus energiantuotannosta 70 %:iin. Kiitämme tältä osin, jos tavoite viimeinkin toteutuu. Laitoksen päästöt alittavat jo nyt 1.1.2016 voimaan tulevat raja-arvot.

Ei turvetta eikä kivihiiltä!

Suomen luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on jo vuosia vaatinut, että turpeenpoltto on lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Sosiaaliturvaa tarvitaan, muttei sosiaaliturvetta: turve voidaan korvata polttoaineena paremmin työlllistävällä puulla (610 htv K-S vuonna 2012, turve 490 htv) jo huoltovarmuudenkin takia. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa vuosittain enemmän energiaa kuin turpeella, pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.

lumiukotkin.jpgVoit torjua ilmaston muuttamista merkittävästi esimerkiksi kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ekoenergiaan ja viettämällä aluksi yhden lihattoman päivän viikossa. Esimerkiksi Jyväskylässä voi valita suokaukolämmön sijaan paremmin työllistävän puukaukolämmön. Maanomistajana voit kieltäytyä luovuttamasta suota ilmaston muuttamisen välineeksi: säästä suo hiilidioksidivarastona.

Luonnontilaisetkin suot ovat turvetalouden vainon kohteina. Toisin kuin turveteollisuus antaa ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista on suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin.

Kantamme turpeennostoon Keski-Suomriekko200poessa. Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa.  Kannanottojamme ja valituksiamme suoasioissa. Turpeenpoltto romahduttaa myös metsien hiilitaseen.   

Kuva: Ari Aalto

Metsien lumo

Metsätalous suurin eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden syy

plantaasimetsää

- metsäteollisuus on myös merkittävä lisäydinvoiman havittelija

Metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Maakunnassamme olevista koko Suomessa erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista eliölajeista puolet on metsien lajeja. Jättölahopuu-tase Etelä-Suomen metsissä on jälleen kääntynyt laskuun. Kun luonnontilaisissa metsissä lahopuun määrä on noin 100 m3/ha, Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä enää vain noin 3 m3/ha (VMI9 ->VMI10).

Hiilivarastonakin talousmetsät ovat vaatimaton ratkaisu: tehokkaan hoidon ansiosta Keski-Suomen metsien keskimääräisen puuston määrä on nykyään alle 140 kuutiota hehtaarilla, sekin jo suurelta osin liian huonolaatuista sahateollisuudelle.  Luonnontilaisissa metsissä on puuta ja hiiltä puustossa helposti viisinkertainen määrä. metsa-raiskiSuomen koko puustossa on varastoituneena noin 800 milj. t hiiltä (C). Puuston alla kivennäismailla on hiilivarastoa vielä enemmän, 1 300 milj. t C. Hakkuiden vähentäminen on tehokkain keino poistaa hiilidioksidia ilmasta. Turpeenkaivuu suometsämailta vähentää Keski-Suomenkin metsämaan pinta-alaa ja hiilivarastoa.  Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa METSO-metsiensuojelutoimintaa luonnonsuojelupiirissämme.

Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto 6 000 milj t C.

Suomen metsistä on istutettuja plantaasimetsiä 5,9 milj. ha, noin 27 % metsäalasta (2010, FAO).
Keski-Suomen metsistä on suojeltu noin 2 %. JP

 

Purojen lumo

puroonhakkuuhalila

Puroonhakkuita ja turvevelliä Keski-Suomen maakunnassa

Pienvesien luonnontila on heikentynyt rajusti. Monin paikoin suurimpia heikentäjiä ovat turpeenkaivuut ja rakentaminen, ja kaikkialla nykyinen metsänhoito ojituksineen.  "Purot huomoidaan hakkuissa", väitetään. Avohakkuut ulottuvat kuitenkin toisinaan purojenkin rantaan, kuten viereisessä kuvassa Keuruulta. Suomen uhanalaisesta eliöstöstä 6 prosenttia on pienvesien lajeja. Luonnontilaisissa ympäristöissä voi puroissa olla jopa noin 200 kuutiometriä puuta hehtaarilla, mikä lisää monimuotoisuutta, suojaa purojen eliöstöä ja purojen pohjia eroosiolta ja lisää kutupaikkoja kaloille. Puroistamme vataosa on kuitenkin "siistitty" "puhtaaksi luonnoksi".

Haastamme sinut suojelemaan lähivesiäsi. Tavoitteena on häiriintymätön, luonnollinen vedenkierto. Löydä ja suojele omaa puroasi.

 

Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?Kynnttilämielenosoitus Fukushima

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 mrd euroa vuonna 2016 -kustannusarvio on kaksinkertaistunut. Kaikki Japanin ydinreaktorit olivat yhä huhtikuussa 2015 poissa käytöstä neljä vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista.Suomeen suunnitellaan ydinvoimalaa jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö olisi osakas ja jonka sähköä tuotettaisiin Venäjälle. Fennovoiman voimalahankkeen myötä on ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn noussut jälleen haudastaan.Olkiluoto III  taas on vieläkin  kaukana valmistumisestaan- sen piti valmistua vuonna 2009- ja laitoksen hinta on noussut lähes kolminkertaiseksi.

  Valokuva: Äänestä ydinvoima historiaan -liikkeen Fukushima-kynttilämielenosoituksessa 15.3.2011 Jyväskylässä.

Mitäpä Suomen ydinvoimarakentamiselle kuuluu: "Ranskassa Olkiluodon valmistuminen ei ole päällimmäinen huolenaihe. Olkiluoto niputetaan ”kaikkein myrkyllisimpiin” kuuluvaksi osaksi Arevaa, johon EDF ei halua koskea pitkällä tikullakaan." (Helsingin sanomat 26.9.2016)

Teimme arvioinnin maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden 2011 Pöllö pöntössävastauksista luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua ja ydinvoimaa koskeviin kysymyksiin ennen Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkua. Ydinvoiman lisärakentamista 8.3.2011 kannattaneet eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa

 

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri - valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas. Luonnonsuojelupiirin vaalisivulle.

Vaalimme maakunnan luontoa -tule sinäkin joukkoomme!

Rakkaudesta luontoon
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

- monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

norppiin


Valokuvat yleensä Juhani Paavolaketunleipa-pieni-jp2012

 

 

 

Keski-Suomi
Esittely

Suomen luonnonsuojeluliiton
Keski-Suomen piiri ry

Lähes 20 000 km2 laajalla alueellamme on Suomenselän ja Päijänteen ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet. Metsäluontomme taantuminen jatkuu -huolenaiheeksi on noussut ns. biotalous sellutehtaineen. Turpeenpoltto on jyrkässä ristiriidassa suoluonnon ja vesien suojelun ja ilmastonmuutoksen torjuntatyön kanssa. Monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

kokousta180p.jpg

« marraskuu 2017 »
marraskuu
matiketopelasu
12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930