Tiilitehtaankatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Lausunnot
–
On valitettavaa, että jälleen kerran lähivirkistysaluetta ollaan kaavoittamassa muuhun käyttöön. Hankealuetta sivuavan Nissinojan kautta kulkee viherkaavassakin osoitettu viheryhteys Klondyken suuntaan arvokkaaseen Kumitehtaan metsään. Kaava tulee laatia siten, että viheryhteys säilyy riittävän leveänä ulottuen myös Kumitehtaanpolun itäpuolelle. Riittävän leveä, metsäinen viheryhteys luo myös näkösuojaa kaupunkikuvallisesti arvokkaan Tehtaanmäen asuntoalueen suuntaan.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Tiilitehtaankatu 5:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Hankealue on yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta (TY-2), mutta asemakaavassa se on kuitenkin osoitettu lähivirkistysalueeksi ja siellä on hulevesivaraus. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan huleveden viivyttämiseen ei kuitenkaan ole enää nähty tarvetta ja nyt laaditaan asemakaavamuutosta uuden työpaikkatontin toteuttamiseen. On valitettavaa, että jälleen kerran lähivirkistysaluetta ollaan kaavoittamassa muuhun käyttöön.
Suunnittelualue on osin vanhaa metsittynyttä peltoa, ja siellä on runsaasti kaatopaikkatavaraa. Alueeseen kuuluvan mäen metsä on käsitelty, mutta siellä on vieläkin korkeita mäntyjä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä on vieressä kulkeva Nissinoja, joka tosin jää kaavarajauksen ulkopuolelle kuten Kumitehtaanpolku. Nissinojan kautta kuitenkin kulkee viherkaavassakin osoitettu viheryhteys Klondyken suuntaan arvokkaaseen Kumitehtaan metsään. Jos mahdolliset työpaikkarakennukset tulevat kiinni Kumitehtaanpolkuun, viheryhteys muuttuu mitättömän kapeaksi. Kaava tulee laatia siten, että viheryhteys säilyy riittävän leveänä ulottuen myös Kumitehtaanpolun itäpuolelle. Riittävän leveä, metsäinen viheryhteys luo myös näkösuojaa kaupunkikuvallisesti arvokkaan Tehtaanmäen asuntoalueen suuntaan.
Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivulla Tiilitehtaankatu 5.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.