Etelä-Nybacka, luonnosvaihe

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Etelä-Nybackan asemakaavan luonnoksesta

Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Pääosa tontista on tarkoitus muuttaa parkkipaikoiksi, ja viitesuunnitelman johdannon mukaan 90 prosenttia rukoushuoneen käyttäjistä saapuisi paikalle yksityisautolla. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.

Luonto

Rukoushuone (6000 k-m2) rakennetaan lähelle Leppäkorventietä, ja siitä pohjoiseen tulee laaja pysäköintialue. Tontin luonto on vaarassa hävitä kokonaan lukuun ottamatta moottoritien varteen jäävää kaistaletta. Alueen pohjoisosassa sijaitsee äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, suurruohoniitty. Vaikka Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vaati OAS-vaiheen lausunnossaan niityn säästämistä, kaavaluonnokseen ei ole tehty sitä turvaavia merkintöjä. Kaupungin tulee ottaa ympäristöviranomaisen ohjeet huomioon ehdotusvaiheen kaavassa.

Kaavamääräysten mukaan ”olemassa olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta tulee pyrkiä säilyttämään” ja ”rakennusalan ulkopuolelle ja muutoin rakentamattomille tontinosille jäävää puustoa ja muuta kasvillisuutta on hoidettava siten, että sen ominaispiirteet säilyvät.” Jotta osa alueen lehdoista todella säästyisi, rakentamiselle varattua YK-aluetta on syytä pienentää ja kaavoittaa moottoritien varteen ja Leppäkorventien varteen suojaviheralueet.

Sekä Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavasta että Etelä-Nybackan asemakaavasta antamissaan vastineissa kaupunki pitää alueiden virkistyskäyttöä vähäisenä liikenteen melun ja huonon ilmanlaadun takia. Tämä pitää tietenkin paikkansa aivan moottoritien välittömässä läheisyydessä, mutta jos moottoritien varren puustoa ei poisteta, mainitut haitat pysyvät vähäisinä. Jotta maisemahaitta Keravanjoen suuntaan pysyy mahdollisimman pienenä, tontin itäosa on pidettävä puustoisena. Yksi puurivi ei tarkoitukseen riitä.

Liikenne

Selostuksessa lasketaan, että viikoittain järjestettäviin tapahtumiin osallistuu noin 1500 henkilöä ja kolmesti vuodessa 3000 henkilöä. Vaikka paikka on kohtuullisesti saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, se sijaitsee laitakaupungilla niin Keravan kuin Vantaan näkökulmasta. Kaavan liitteissä arvioidaankin, että 90 prosenttia sanankuulijoista saapuu paikalle omilla autoilla. Tämä on vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joissa painotetaan vähähiilistä yhteiskuntaa ja palveluiden hyvää saavutettavuutta.

Liitesuunnitelmissa on tontille esitetty 622 tavallista henkilöautopaikkaa (ilmeisesti asfaltoitua) ja sen lisäksi 380 nurmipysäköintipaikkaa, eli yhteensä 1002 autopaikkaa tavallisille henkilöautoille. Suuri tontti käytetään siis pääasiassa pysäköintipaikkojen rakentamiseen, mikä on täysin ristiriidassa alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Tilausbusseille ei ole yhtään pysäköintipaikkaa, eikä lähistöltäkään löydy tähän sopivia paikkoja. Perusteluista ei ilmene, järjestetäänkö myös useamman päivän kestäviä tilaisuuksia, jolloin paikalle tullaan asuntovaunun kanssa tai asuntoautolla. Jos tilaisuuksiin saapuu 3000 henkeä, suuri osa heistä varmaankin tulee varsin kaukaa.

Satojen autojen samanaikainen lähtö (pahimmillaan 10 kilometriä pitkä, yhtenäinen jono) aiheuttaa melkoiset ruuhkat Leppäkorventielle ja Lahdentien liittymälle. Nybackantien ja Lahdentien risteysten väli on noin 350 metriä, eli siihen mahtuu suunnilleen 35 autoa. Pienikin viive Lahdentien liittymässä aiheuttaa sen, että Leppäkorventie on täysin tukossa. Sen lisäksi lienee suuri vaara, että osa liikenteestä kulkee Korson läpi, koska sillä tavoin välttäisi Lahdentien ja Leppäkorventien risteykseen syntyvän suman.

Yhdistys kiinnitti aiemmassa lausunnossaan huomiota siihen, että viereen mahdollisesti nousevan datakeskuksen rakentaminen kestää vuosia ja kaikki siihen liittyvä liikenne kulkisi rukoushuoneen ohi Nybackantien kautta. Vastineessa ei esitetty ongelmalle mitään konkreettista ratkaisua. Asiakirjojen mukaan datakeskushankkeeseen ryhtyvä toimija huolehtii Nybackantien rakentamisesta. Mikä taho huolehtii tien rakentamiesta, jos datakeskushanke peruuntuu tai lykkääntyy?

Rukoushuoneen kohdalla korostuu myös tuttu ongelma. Hiljattain perustetulle Savionselänteen luonnonsuojelualueelle ei pääse Keravalta, vaan saapuminen sinne tapahtuu Vantaan Leppäkorven kautta. Jälleen joudumme turvautumaan naapurikunnan apuun, koska liikenne rukoushuoneelle kulkee kokonaan Leppäkorventietä pitkin.

Talous ja elinkeinot

Keravan kaupungin johto on julkisuudessa esittänyt huolen siitä, että kaupungilla on tarjota vain vähän yritystontteja. Nyt kaavoitettavana oleva alue sopisi yritystontiksi samalla tavalla kuin pohjoisempi datakeskuksen alue. Ei ole Keravan kaupungin talouden ja työpaikkaomavaraisuuden kannalta järkevää, että 6,5 hehtaarin alue kaavoitetaan pääasiassa parkkipaikoiksi. Vuotuinen 35000 euron kiinteistövero on surkea verotulo näin suurelta tontilta verrattuna siihen, että alueella toimisi yksi tai useampi menestyvä yritys. Jos alueen luonto hävitetään rakentamisen tieltä, on rakentamisen tuettava mahdollisimman hyvin kaupungin taloutta ja muita strategisia tavoitteita.

Asemakaavassa ei ole myöskään riittävästi huomioitu vieressä sijaitsevan hevostilan elinmahdollisuuksia. Vaikka selostuksessa luvataan, että ”hevostilan liittymään istutetaan runsaasti puita ja pensaita estämään liikenteen aiheuttamaa häiriötä hevostilan hevosille”, tämä ei ole riittävästi elinkeinon jatkumista turvaava toimenpide.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla Etelä-Nybacka (2409).