Avoimet peltomaisemat ovat kuuluneet Keravanjoen varteen vuosisatojen ajan, mutta niiden määrä on nopeasti vähentymässä. Postlarin asemakaava jatkaa tätä trendiä. Olemassa olevien työpaikka-alueiden kehittäminen on kestävämpää kaavoituspolitiikkaa kuin uusien alueiden perustaminen asutuksen naapuriin ja perinnemaisemiin.
Postlarin asemakaavan tarkoituksena on työpaikka-alueen rakentaminen peltoalueelle Kytömaantien ja pääradan väliin. Avoimet peltomaisemat ovat kuuluneet Keravanjoen varteen vuosisatojen ajan, mutta niiden määrä on nopeasti vähentymässä. Postlarin asemakaava jatkaa tätä trendiä. Muuttamalla pellot työpaikka-alueeksi menetetään avoimen perinnemaiseman arvo ja kymmenkunta hehtaaria hyvää viljelysmaata.
Kaupungin suunnitelmissa on kaavoittaa asuinalue Kytömaantien itäpuolelle. Tien toisella puolella oleva työpaikka-alue tuskin lisäisi alueen vetovoimaa, joka on osoittautunut verrattain vähäiseksi jo Kivisillan asuinalueen yhteydessä. Olemassa olevien työpaikka-alueiden kehittäminen on kestävämpää kaavoituspolitiikkaa kuin uusien alueiden perustaminen asutuksen naapuriin ja perinnemaisemiin.
Alueen eteläosan läpi virtaa oja kohti Keravanjokea. Ojaa ei tule ohjata putkeen maan alle, jotta virtaveteen liittyvä luonnon monimuotoisuus säilyy. Ojan eteläpuolella olevalle alueelle voisi perustaa niityn hyönteisten, lintujen ja Kivisillan alueen asukkaiden iloksi.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.