Paasikivenkatu 1–3, aloitusvaihe
–
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Paasikivenkatu 1–3:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole. Paikka edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, jolla uudisrakentaminen saadaan sovitettua Keravan aukiota ympäröivään rakennuskantaan, Aurinkomäen viheralueeseen ja koillisessa Tomtebon huvilaan. Oleellista ei ole niinkään kerrosmäärä kuin se, millaisia taloja alueelle rakennetaan. Hyvällä suunnittelulla voisi vaikuttaa myös siihen, miten talot varjostavat Aurinkomäen puistoa. Erityisesti Keravan aukion laidalla pitäisi olla kaupungin näyttävin rakennus eikä suinkaan aivan tavallinen, keskinkertainen kerrostalo.
Jos paikalle rakennetaan tavanomaisia kerrostaloja, menetetään samalla mahdollisuus myös keskustan vetovoiman lisäämiseen. Vetovoimaa voidaan lisätä myös rakentamalla taloihin riittävän suuret ja käyttökelpoiset liiketilat. Katualueita suunnitellessa on mietittävä uusiksi myös pyörätien sijoittelu. Nykyinen ratkaisu ei ole toimiva, koska pyörätie aurataan talvisin täyteen lunta, mikä pakottaa pyöräilijät jalankulkijoiden sekaan.
Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla.
Ajankohtaista
-
Kansallinen vedyn siirtoverkko, YVA-ohjelma
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.LUE LISÄÄ: Kansallinen vedyn siirtoverkko, YVA-ohjelma -
Etelä-Nybacka, luonnosvaihe
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.LUE LISÄÄ: Etelä-Nybacka, luonnosvaihe -
Asemapuiston kohtalona kerrostalorakentaminen?
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.LUE LISÄÄ: Asemapuiston kohtalona kerrostalorakentaminen?