Rakennusten purkaminen ei ole kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, mikä pätee myös Häkkiin. Kaupungin tulee huolehtia omistamiensa kiinteistöjen hoidosta ja korjauksista eikä päästää niitä rapistumaan.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Loitsutie 1:n asemakaavamuutoksesta
Kuten yhdistys aiemmassa lausunnossaan totesi, rakennusten purkaminen ei ole kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Tämä pätee myös Häkkiin. Kaupungin tulee huolehtia omistamiensa kiinteistöjen hoidosta ja korjauksista eikä päästää niitä rapistumaan. Kiinteistöjen iällä ei ole suoraa yhteyttä niiden kuntoon, mutta niiden hoidolla on. Keravan kaupungin on hoidettava kiinteistöomaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla niin, että se kestää käytössä useiden sukupolvien ajan.
Kaavaselostuksessa todetaan, että ”alueella sijaitseva rakennus on tarkoitus säilyttää”, mutta kaavamääräyksissä tätä ei edellytetä. Kun kaupunki myy tontin rakennusyhtiölle, yhtiö voi halutessaan purkaa Häkin rakennuksen ja rakentaa tilalle jotain muuta.
Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja pitää tehdä vähintään 1,5 asuntoa kohti ja yksi paikka 50 kerrosneliömetriä liike- tai toimistotilaa kohti. Kaavan viitemateriaalina on esitetty suunnitelma, jossa nykyinen rakennus säilytetään ja sen lisäksi tontille rakennetaan kolmen asunnon rivitalo. Asemapiirrokseen on merkitty 450 kerrosneliömetrin rivitalon vaatimat viisi autopaikkaa, mutta nykyisen rakennuksen vaatimat autopaikat on täysin unohdettu. Jos nykyinen rakennus muutetaan esimerkiksi toimistoksi, se vaatisi yhdeksän autopaikkaa. Ne eivät mahdu tontille. Tältä osin viitesuunnitelma on harhaanjohtava.
Yhdistys pitää valitettavana sitä, että virkatyönä laadittu oikeusvaikutukseton kaavaselostus ja sen liitteet eivät kuvaa luotettavasti oikeusvaikutteisten kaavakartan ja kaavamääräysten sisältöä.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.