Nuorisotila Häkki on säilytettävä kaupungin käytössä yhteisöllisenä tilana. Rakennus on muuntokelpoinen, ja sitä voi käyttää moneen toimintaan. Häkillä on historiallinen ja sosiaalinen merkitys.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Loitsutie 1:n asemakaavamuutoksen ehdotuksesta
Nuorisotila Häkki on säilytettävä kaupungin käytössä yhteisöllisenä tilana. Rakennus on muuntokelpoinen, ja sitä voi käyttää moneen toimintaan. Häkillä on historiallinen ja sosiaalinen merkitys.
Kerava on peräjälkeen sulkenut nuorisotiloja. Mikäli Häkki menetettäisiin, ei Kalevan kaupunginosassa olisi yhtään tilaa, jossa voisi kokoontua ja osallistaa kaupunkilaisia yhteiseen toimintaan.
Asemakaavamuutoksessa tontille on osoitettu runsaasti uutta rakennusoikeutta. Tämä mahdollistaisi rivitalon ja sille tarvittavien parkkipaikkojen rakentamisen tontille, mikä johtaisi tontin piha-alueen poistamiseen. Tämä olisi maisemallisestikin huono ratkaisu, eikä se tukisi Häkin toimintaa yhteisöllisenä tilana. Päinvastoin pihasta tulee tehdä viihtyisä ja turvallinen. Tontilla ei ole yksinkertaisesti tilaa kahdelle erityyppiselle toiminnolle.
Häkki tulee säilyttää, korjata ja tehdä piha-alueesta viihtyisä.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.