Ratasuunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.
Suunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojien reunoilla kasvaa komealupiinia ja jättipalsamia, joten perkauksesta syntyvät maa-ainekset sisältävät haitallisten vieraslajien siemeniä ja kasvinosia. Alueella esiintyy myös espanjansiruetanoita. Tämä tulee ottaa huomioon maa-ainesten käsittelyssä.
Alueen ojat laskevat Myllypuroon ja edelleen Keravanjokeen, ja osa niistä on kirkasvetisiä. Myllypuro on luonnontilainen Koivulantiestä Keravanjoelle saakka. Myllypuro on Keravan potentiaalisin taimenpuro, mutta puron ongelmana on veden sameus ja kuivuminen kesäaikaan. Tämän takia perkaamisesta syntyvä kiintoaineskuormitus tulee pitää mahdollisimman pienenä, jotta Myllypuro ei pääse liettymään ja samentumaan entisestään. Samoin on tärkeää huolehtia siitä, että ojien perkaaminen ei lisää veden virtausta alajuoksulla ja tätä kautta kuivata Myllypuroa. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.