Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä. Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi.
Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Vielä vuoden 2009 ilmakuvissa näkyy alueella useiden kymmenien hehtaarien kokoinen lähes yhtenäinen metsä. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi 2–3 hehtaarin laajuinen metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä.
Aivan kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme. Luonnontilainen lähde on puolestaan vesilain suojelema kohde ja ainoa jäljellä oleva lähde Keravalla. Suo ja lähde ovat herkkiä rakentamiselle, joka muuttaa veden luonnollisia valumareittejä.
Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsittelyssä oleva Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi. Kun Keravalle laaditaan uusi yleiskaava kuluvalla valtuustokaudella, Kytömaan suon itäpuolelle osoitetut työpaikka-alueet on poistettava kaavasta ja korvattava suojaviheralueilla.
Koillis-Kytömaan metsien säästäminen on välttämätön toimi suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Samalla metsät tarjoavat Kytömaan asukkaille ulkoilumahdollisuuksia ja suojaa moottoritien melulta. Lähiluonto on tunnetusti yksi avaintekijä, jonka perusteella ihmiset valitsevat asuinalueensa. Kytömaan metsien säilyttäminen on Keravan kaupungille strateginen arvovalinta: haluaako se suojella vai hävittää lähiluontoa?
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.