Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
Keravan keskusta muuttuu vauhdilla, kun olemassa olevaa rakennuskantaa puretaan jatkuvasti. Uhkana on, että Keravan kauppalan ja kaupungin vanhasta identiteetistä ei jää paljonkaan jäljelle, kun keskusta täyttyy keskenään samanlaisista kerrostaloista. Betonitalojen purkaminen ja uusien rakentaminen tilalle on valtava päästölähde, joten suunnitteluvaiheessa on selvitettävä mahdollisuus rakennusten betonirunkojen säilyttämiseen.
Yhdistys suhtautuu Lentorataan ja Itärataan varauksellisesti. Pääradan kapasiteetin ja Itä-Suomen junayhteyksien parantaminen ovat sinällään kannatettavia tavoitteita, mutta kumpaakaan hanketta ei voi perustella ilmastohyödyillä. Keravan asukkaat ovat tuoneet esille huolensa ratatunneleiden vaikutuksista asuntojen arvoon ja viihtyvyyteen.
Yhdistys pitää Jokivarteen suunniteltua työpaikka-aluetta erittäin ongelmallisena. Keravan metsät hupenevat, vaikka ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen ja virkistyskäyttö vaativat metsien säästämistä. Yhdistys kannattaa palveluverkkosuunnitelman tavoitetta kohdistaa investointeja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.