Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.