Kercan tuotantolaitos, luonnosvaihe
–
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Kercan tuotantolaitoksen asemakaavamuutoksen luonnoksesta
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla.
Ajankohtaista
-
Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe
Datakeskuksen aiheuttamaa haittaa maisemalle ja luonnolle voidaan ensisijaisesti rajoittaa riittävän leveän metsäalueen säilyttämisellä. Myös tielinjauksilla on keskeinen merkitys sille, että alueen tärkeimmät luontokohteet säilyvät eivätkä tarpeettomasti pirstoudu. Kaavamääräyksin tulee varmistaa, että laitoksen hukkalämpö hyödynnetään ja että pihavalaistusta ei suunnata Jokilaaksoon päin. Hanke tarjoaa mahdollisuuden ekologisen kompensaation pilotoimiseen Keravalla.LUE LISÄÄ: Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe -
Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa kaava ja siihen liittyvät ongelmat ovat säilyneet käytännössä entisellään. Nykyisellään kaava ja sen liitemateriaalit antavat päätöksentekijöille virheellisen tai puutteellisen kuvan siitä, millaiselta rakennusten piha-alueet ja Paasikivenkadun katualue näyttävät rakennusten valmistuttua. Kaupungin tulisi myös kunnianhimoisesti etsiä keinoja kaupunkivihreän lisäämiseen kaavassa.LUE LISÄÄ: Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe -
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma
Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle.LUE LISÄÄ: Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma