Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen?
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Jokitie-Perkaustien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus Keravanjoen länsipuolelle suunnitellun datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen? Kaavaehdotuksessa Lahdentien ja Jokitien välisen uuden liittymän paikka on piirretty kohtaan, jonka itäpuolella on Rajakiilinkallion alueelle kaavailtu TP-3-alue. Ennakoidaanko tässä jo samalla tuon työpaikka-alueen louhinnan aloittamista tieyhteys mahdollistamalla?
Kaava-alueella on paljon asutusta, joten suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää kuulla paikallisia ihmisiä. Jokitiellä on ajokielto, ja uusi liikennejärjestely ei saa johtaa läpikulkuliikenteen lisääntymiseen. Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Jalankulun ja polkupyöräilyn reitin rakentaminen Keravantien ja Jokitien alun väliin on kannatettava ajatus.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.