Jänisvuori on säästettävä rakentamiselta Keravalla
Artikkelit, Kannanotot
–
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta, joka vaikuttaa myös Jänisvuoren kohtaloon. Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi, ja vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää. Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta. Vaikka kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaava, aluekehityskuvalla määritellään poliittiset suuntaviivat Kaskelan alueen maankäytölle tulevina vuosikymmeninä.
Aluekehityskuva vaikuttaa myös Kaskelan eteläosan (Skogsterin) metsän ja Jänisvuoren kohtaloon. Molemmat metsät kuuluvat Keravan arvokkaimpiin. Kaskelan eteläosan metsä on aluekehityskuvassa rajattu rakentamisen ulkopuolelle, mutta Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi. Vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää.
Jänisvuori on Keravan kaunein metsä. Kallioiden männyt tuovat mieleen saaristomaiseman, ja alavammilla paikoilla kasvaa komeaa kuusikkoa ja lehtoa. Kuusista roikkuvat pitkät lupot osoittavat, että ilma on puhdasta ja hyvää hengittää. Alueella pesii uhanalaisia lintulajeja ja siellä esiintyy erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Jänisvuorta ei voi ympäröidä asuinrakentamisella ja sen rinteitä uhrata pientalotonteiksi. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa Uudellamaalla erityisesti metsäalueiden pirstoutuminen. Lajit tarvitsevat riittävän laajoja elinympäristöjä ja mahdollisuuden liikkua alueelta toiselle. Vaikka aluekehityskuvaan on merkitty ohjeellisia viheryhteyksiä, Haukkavuoren luonnonsuojelualue, Jänisvuori ja Kaskelan eteläosan metsä uhkaavat jäädä asuinalueiden ympäröimiksi saarekkeiksi.
Keravan arvokkaimmat metsät ja niiden monimuotoisuus tulee säilyttää. Siksi Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.