Jänisvuori on säästettävä rakentamiselta Keravalla
–
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta. Vaikka kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaava, aluekehityskuvalla määritellään poliittiset suuntaviivat Kaskelan alueen maankäytölle tulevina vuosikymmeninä.
Aluekehityskuva vaikuttaa myös Kaskelan eteläosan (Skogsterin) metsän ja Jänisvuoren kohtaloon. Molemmat metsät kuuluvat Keravan arvokkaimpiin. Kaskelan eteläosan metsä on aluekehityskuvassa rajattu rakentamisen ulkopuolelle, mutta Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi. Vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää.
Jänisvuori on Keravan kaunein metsä. Kallioiden männyt tuovat mieleen saaristomaiseman, ja alavammilla paikoilla kasvaa komeaa kuusikkoa ja lehtoa. Kuusista roikkuvat pitkät lupot osoittavat, että ilma on puhdasta ja hyvää hengittää. Alueella pesii uhanalaisia lintulajeja ja siellä esiintyy erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Jänisvuorta ei voi ympäröidä asuinrakentamisella ja sen rinteitä uhrata pientalotonteiksi. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa Uudellamaalla erityisesti metsäalueiden pirstoutuminen. Lajit tarvitsevat riittävän laajoja elinympäristöjä ja mahdollisuuden liikkua alueelta toiselle. Vaikka aluekehityskuvaan on merkitty ohjeellisia viheryhteyksiä, Haukkavuoren luonnonsuojelualue, Jänisvuori ja Kaskelan eteläosan metsä uhkaavat jäädä asuinalueiden ympäröimiksi saarekkeiksi.
Keravan arvokkaimmat metsät ja niiden monimuotoisuus tulee säilyttää. Siksi Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 10.5.2025.
Ajankohtaista
-
Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe
Datakeskuksen aiheuttamaa haittaa maisemalle ja luonnolle voidaan ensisijaisesti rajoittaa riittävän leveän metsäalueen säilyttämisellä. Myös tielinjauksilla on keskeinen merkitys sille, että alueen tärkeimmät luontokohteet säilyvät eivätkä tarpeettomasti pirstoudu. Kaavamääräyksin tulee varmistaa, että laitoksen hukkalämpö hyödynnetään ja että pihavalaistusta ei suunnata Jokilaaksoon päin. Hanke tarjoaa mahdollisuuden ekologisen kompensaation pilotoimiseen Keravalla.LUE LISÄÄ: Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe -
Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa kaava ja siihen liittyvät ongelmat ovat säilyneet käytännössä entisellään. Nykyisellään kaava ja sen liitemateriaalit antavat päätöksentekijöille virheellisen tai puutteellisen kuvan siitä, millaiselta rakennusten piha-alueet ja Paasikivenkadun katualue näyttävät rakennusten valmistuttua. Kaupungin tulisi myös kunnianhimoisesti etsiä keinoja kaupunkivihreän lisäämiseen kaavassa.LUE LISÄÄ: Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe -
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma
Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle.LUE LISÄÄ: Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma