Yhdistys ei pidä kaavaehdotuksen ja havainnekuvien mukaista rakennusten sijoittelua erityisen onnistuneena. Ehdotuksessa ei ole mitenkään otettu huomioon eikä käytetty hyväksi reilun 4 metrin korkeuseroa koulurakennuksen pihojen ja peltoalueen välillä…
Yhdistys ei pidä kaavaehdotuksen ja havainnekuvien mukaista rakennusten sijoittelua erityisen onnistuneena. Ehdotuksessa ei ole mitenkään otettu huomioon eikä käytetty hyväksi reilun 4 metrin korkeuseroa koulurakennuksen pihojen ja peltoalueen välillä. 4-kerroksiset talot muodostavat kauempaa katsoen yhtenäisen massan ja niiden sijoittaminen havainnekuvien mukaisesti johtaisi todennäköisesti korkeaan täyttöpenkkaan peltoaukean puolella.
Rivitalojen pihojen sijoittaminen välittömästi Jaakkolantien reunaan ei vaikuta kovinkaan viihtyisältä ja niiden sijoittaminen pihan puolelle on taas ilmansuunnaltaan huono ajatus.
Yhdistys esittää, että rivitalot rakennetaan alueen pellon puoleiseen reunaan 2-kerroksisena ja kellarillisena siten, että oleskelupihat sijoitetaan länsisivulle. Kun nykyinen urheilukenttä täytetään lähelle koulun pihojen tasoa, näyttävät rivitalot pihan puolelta 2-kerroksellisilta ja pellon puolelta 3-kerroksisilta. Tällä tavoin vältettäisiin näkyvät täyttöpenkat ja luiskat. Rivitalot muodostaisivat yhtenäisen melumuurin ja tuulensuojan pellon suuntaan.
Autopaikat kannattaa rakentaa Jaakkolantien puolelle ilman turhia ajoväyliä tonttialueella. Tontin keskialueelle muodostuisi kiilamainen alue kerrostaloille. Kerrostalot tulisi ryhmitellä siten, että ne eivät kokonaan estä itä-länsisuuntaista näkyvyyttä. Kokonaisuuden kannalta kerrosluvut kannattaisi määritellä niin, että taloryhmä alkaa etelän puolelta matalampana ja nousee Rintalantien suuntaan mentäessä. Tällä tavoin näkymäeste Inkiläntien kerrostalojen suunnasta jäisi mahdollisimman pieneksi.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.