Itärata, YVA-selostus

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipide Itäradan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Itäradan YVA-ohjelmasta mielipiteen 19.11.2024. Totesimme, että Itäradan tavoite junayhteyksien parantamisesta Porvooseen ja itäiseen Suomeen on sinällään kannatettava, mutta hankkeen silloisten vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioitiin merkittäviksi. Itäradan toteutuminen on sidottu Lentoradan rakentamiseen. Yhdistys on suhtautunut kielteisesti Lentorataan sen haitallisten ympäristövaikutusten takia.

Tässä mielipiteessä tarkastelemme Itärataa lähinnä Keravan ja Porvoon väliseltä osalta (Lentorata-Backas). Sekä Lentorata- että Itärata-hankkeisiin on tehty huomattavia muutoksia Itäradan YVA-ohjelman nähtävilläolon jälkeen. Aikaisemmasta esityksestä poiketen Lentorata tulee tunnelista maan pinnalle jo Keravan eteläosassa Saviolla, ja Itäradan YVA-selostukseen on tullut Keravan ja Porvoon välille uusi eteläinen reittivaihtoehto, jossa rata kulkee tunnelissa Nikkilän eteläpuolitse.

Kaikissa viidessä Keravan ja Porvoon välisessä linjausvaihtoehdossa on tunneli. Tunnelin louhimiseen liittyy suuri kielteinen päästövaikutus, kun taas hiilinieluja ja -varastoja ei menetä yhtä merkittävästi. Maanpäällisen ratalinjan rakentamisen päästövaikutukset ovat pienemmät mutta vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin suuremmat. Kaikissa viidessä vaihtoehdossa vaikutukset pohjavesiin ovat negatiivisia.

Arviointiselostuksessa on päädytty suosittelemaan Nikkilän eteläpuolista linjausta jatkokäsittelyyn. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys on myös eteläisen vaihtoehdon kannalla. Samoin paikalliset asukkaat kannattavat sitä. Sen etuna ovat vähäisemmät vaikutukset asumiseen, koska tunneli ja maanpäällinen ratalinjaus kulkevat pääasiassa harvaan asutuilla alueilla. Myös ympäristöhaittoja on vähemmän, mutta on syytä huomata, että vaikutukset asumiseen ja ympäristöön ovat kuitenkin kohtalaisen kielteisiä. Eteläinen vaihtoehto on myös halvin.

Valittiinpa Itäradan toteuttamiseen mikä linjaus hyvänsä, rataa ei voi perustella ilmastohyödyillä. Arviointiselostuksen mukaan koko radan rakentamisesta ja käytöstä syntyvät päästöt ovat ensimmäisen 50 vuoden aikana vähintään 25 700 tonnia CO2 ekv. vuodessa. Liikenteen kulkutapamuutoksista kuten autoliikenteen vähenemisestä aiheutuviksi päästövähennyksiksi arvioidaan enintään 2 400 tonnia CO2 ekv. vuodessa. Näin ollen kuluisi satoja vuosia, että rakentamisen aikaiset päästöt saataisiin kompensoitua, vaikka rata ei tuottaisi mitään päästöjä ensimmäisen 50 vuoden jälkeen.

Itäradan osalta ongelmia saattaa aiheuttaa se, että Keravan kaupunki ajaa samalla voimakkaasti lähijunaliikenteen aloittamista Keravan ja Nikkilän välillä. Tämä tarkoittaisi myös uusien asemien rakentamista. Lisäksi suunnitteilla on Lentorata, iso junavarikko on tulossa Keravalle ja päärataa parannetaan voimakkaasti. Viiden ison hankkeen lähes samanaikainen toteuttaminen tuntuu haastavalta – riittääkö siihen rahaa, osaajia ja kalustoa?

Itäradan YVA-selostukseen voi tutustua tarkemmin ympäristöhallinnon sivuilla.