Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään.
Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Keravan kaupungilla on voimassa oleva hulevesisuunnitelma ja se on huolehtinut hulevesistä mm. rakentamalla ja kunnostamalla hulevesiviemäreitä ja -putkistoja. Lisäksi eri puolille kaupunkia on rakennettu hulevesialtaita, hulevesikosteikkoja ja viivytysaltaita. Koska jo 70 % kaupungin pinta-alasta on asuin- ja liikerakennusten peittämä, on jäljellä olevan 30 %:n vedenimukyvystä pidettävä huolta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään. Pihojen ja parkkipaikkojen asfaltointi ei pitäisi olla ensisijainen ratkaisu, vaan asfaltointia tulisi välttää.
Vaikkei alustavan arvioinnin mukaan Keravalla ei ole todettu merkittävää hulevesitulvariskiä on huomioitava, että erityisesti Kytömaalla Myllypuron valuma-alueella on muutaman viime vuoden aikana kaadettu paljon metsää ja pystytetty asuntoja sekä teollisuusrakennuksia. Tämä alue vaatii erityistä silmälläpitoa.
Vihreää vetyä on tarkoitus tuottaa tuulivoimaloiden sähköllä. Perusajatus vihreästä vedystä jalostettavista tuotteista on järkevä, mutta asiat on syytä suunnitella niin, ettei tehdä samoja virheitä kuin sotien jälkeen vesivoimaloita rakennettaessa. Tuulivoimalat tulee pyrkiä ensisijaisesti rakentamaan eteläiseen Suomeen, missä sähköä eniten käytetään. Hyviä paikkoja ovat teollisuusalueet, satamat ja liikenneväylien varret, ei neitseellinen luonto.
Rukoushuonetta suunnitellaan 6,5 hehtaarin rakentamattomalle tontille. Kun näin laaja luontoalue kaavoitetaan, tulisi rakentamisesta saada mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty. Rukoushuoneen käyttäjät ovat pääosin ulkopaikkakuntalaisia, mutta Keravalle ei saada juurikaan uusia työpaikkoja tai verotuloja. Tällainen yksityisautoiluun nojaava, laitakaupungille sijoittuva palveluiden kaavoitus on täysin ristiriidassa Keravan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.