Asemapuiston kohtalona kerrostalorakentaminen?

Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.

Kun suuret suunnitelmat radan länsipuolen kerrostalokompleksista eivät edenneet vuoden 2020 jälkeen, pysäköintitalo irrotettiin kokonaisuudesta omaksi kaavakseen. Nyt esillä on havainnekuvia, joissa pysäköintitalo on sijoitettu nykyiseen ympäristöön asemapuiston tilalle. Moni kaupunkilainen varmasti kummastelee, miksi pysäköintitaloa ei ole sijoitettu 50 metriä kauemmaksi nykyisten parkkipaikkojen päälle. Syynä on se, että kerrostalot on edelleen tarkoitus rakentaa, mutta kaava on pilkottu osiin. Kun pysäköintitalo on valmistunut asemapuiston tilalle, nykyisten parkkialueiden tilalle rakennetaan kerrostaloja.

Sama näyttäisi pätevän myös radan itäpuolen pysäköintialueisiin. Niiden maat omistaa valtio, ja Keravan kaupunki on esittänyt, että alueita ei voida ottaa käyttöön raidevarausten takia. Olisi tärkeää, että kaupunki kertoisi avoimesti, mitä raiteita alueelle voisi mahdollisesti tulla. Yhdistyksemme käsityksen mukaan vaihtoehtoja on vähän.

Tavaraliikenteen väistöraidetta ei alueelle voi toteuttaa. Jos taas Nikkilän ja Keravan välinen lähiliikennerata joskus toteutuisi, tämä voisi tuoda tarpeen yhdelle lisäraiteelle, joka sijoittuisi nykyisten raiteiden itäpuolelle. Jos Lentorata rakennetaan ja se liittyy pääradalle Kanniston kohdalla, Keravan asemalle voitaisiin rakentaa uusi laiturialue kaukojunia varten. Tällöin rata-alue siirtyisi yhden raiteen verran itään päin, mutta Nikkilään päin menevän lisäraiteen rakentaminen ei olisi ilmeisesti enää mahdollista.

Lisäksi pitää huomata, että Lentorata ei ratkaise pääradan kapasiteettiongelmaa Keravan ja Savion välillä, vaan tilaa vapautuu vasta Saviolta etelään. Esimerkiksi K-junia ei mahdu kulkemaan Keravan ja Helsingin välillä nykyistä enempää, olipa Lentorataa tai ei.

Näyttää siis siltä, että Keravan aseman itäpuolelle voisi tulla korkeintaan yksi lisäraide. Nykyisille parkkialueille mahtuisi sekä tuo lisäraide että kaupungin suunnittelema pysäköintitalo. Vaihtoehtoisesti paikalle mahtuisi lisäraide ja viisi kerrostaloa. Onkohan niin, että vuonna 2040 aseman itä- ja länsipuolen parkkialueet on korvattu kerrostaloilla? Toiset on rakennettu valtion ja toiset kaupungin maille.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 14.3.2026.

Artikkelikuvassa Keravan rautatieasema vuonna 2007. Kuva: Saara Vilhunen, Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma.