Lausunto Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta

16.06.2026

Kajaanin kaupunginhallitukselle

Lausunnonantajat

• Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
• Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys ry
• Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

Lausunto

Fortum Power and Heat Oy suunnittelee Katajamäen tuulivoimapuistoa Kajaanin kaupungin alueelle. Hankealue rajautuu etelässä lähelle Sonkajärven kunnan rajaa (ja Pohjois-Savon maakunnan rajaa). Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 300 metriä ja yksikköteho 5–10 MW.

Aiemmin nolla vaihtoehdon lisäksi oli mukana kaksi vaihtoehtoa. Yhtenä vaihtoehtona (VE 1) Katajamäen hankealueelle oli rakentaa enintään 51 tuulivoimalaa, joiden korkeus oli 300 metriä. Toisessa VE 2:ssa Katajamäen hankealueelle oli tarkoitus rakennetaan enintään 46 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtoa varten oli suunnitteilla rakennetaan noin 12 kilometrin pituinen 400 kV voimajohto Fingridin Järvilinja-voimajohdon itäpuolelle. Voimajohto oli tarkoitus liittää hankealueen luoteispuolella Fingridin Vuolijoen sähköaseman läheisyyteen suunniteltuun uuteen sähköasemaan.

Nyt Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavavassa suunnitellaan enintään 15 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on edelleen 300 metriä ja yksikköteho 5–10 MW. Kaava-alueen koko on noin 2 130 hehtaaria. Kaava-alueen rajaus näyttää muuttuneen ja laajentuneen, vaikka voimalamäärä on pienentynyt. Alue on laajentunut länteen lähemmäksi Joutensuon-Pystynsuon ja Talaskankaan luonnonsuojelualuetta. Alueen sisällä on yksityismaiden luonnonsuojelualue Syväjoensalo, joka on suovaltainen alue. Viiden kilometrin säteellä on kolme Natura -aluetta: Talaskangas (FI1200901), Tavisuo (FI0600060) ja Kiiskinen-Varissuo (FI1200100). Erityisen huomioitavia lajeja ovat ainakin susi, metsäpeura ja maakotka. Tuulivoimaloilla on vaikutuksia alueen kautta muuttavien lintujen lentoreitteihin. Talaskangas-Joutensuon FINIBA-alueet sijaitsevat alueen lounaispuolella. Katajamäen, Kivikankaan, Sivakkalehdon, Lamankangas-Valkeiskankaan, Ruoholamminlehdon ja Tuomaanlehdon tuulivoima-alueet aiheuttavat yhteisvaikutuksia muuttavalle linnustolle. Kaksi viime mainittua hanketta eivät näyttäisi toteutuvan ainakaan Kajaanin tuulivoimamaakuntakaavan 2035 mukaan.

Olemme lausuneet aiemmin Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuisto-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (21.5.2021) sekä arviointiselostuksesta (12.5.2023) Kainuun ELY-keskukselle (viite: KAIELY/622/2020).

Katajamäen (tv-23) tuulivoima-alue on mukana Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035:ssa, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.12.2023 (§ 39). Maakuntahallitus määräsi 12.02.2024 (§ 26) maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätöksestä ovat valituskäsittelyt vielä kesken Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Katajamäen alueelle on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-23), jolle on laskennallisesti arvioitu mahtuvan enintään 17 tuulivoimalaa. Nyt on mukana suunnitelmassa 15 voimalaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin, Kajaanin yhdistyksen ja Paltamon luonto ryn (22.1.2024) kunnallisvalituksessa todetaan Etelä-Kajaanin erämaisesta seudusta seuraavaa: Harsunlehdon lisäksi Talaskankaan suojelu- ja virkistys- sekä luonnonrauha-alueen läheisyydessä olevat suunnitelmat (Ylihongikko, tv-34 ja Katajamäki, tv-23) Kajaanissa vaativat erityistä tarkastelua ja poistamista kaavasta varovaisuusperiaatetta noudattaen. Harsunlehdosta luoteeseen sijaitsee jo Piiparinmäen, tv-4 (Kajaani, suurin osa puistosta Pyhännän puolella Pohjois-Pohjanmaalla) toteutunut tuulivoima-alue. Edellä mainitut alueet sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien suojelualueiden läheisyydessä ja Maaselän ekologisesti merkittävällä ekologisella käytävällä ja vyöhykkeellä. Talaskangas-Joutensuon FINIBA-alueet sijaitsevat alueen etelä-lounaispuolella Ylihongikon tv-hankkeesta.

Haluamme edelleen korostaa luonnon ja lajiston suhteen varovaisuusperiaatteen huomioimista keskeisenä toimena suunniteltaessa Kainuun erämaisuutta ja harvaan asuttuja seutuja muuttavia teollisuushankkeita. Hankkeen arviointiohjelmassa jo todetaan, että hankealue sijoittuu rauhalliselle ja erämaiselle metsäalueelle. Seudun erämaisuuden toivotaan säilyvän myös tulevaisuudessa.

Eteläisen Kajaanin laajojen tuulivoimahankkeiden toteutuessa yhteisvaikutukset tulisivat olemaan merkittävän haitalliset tärkeille Maanselkä-Suomenselkä vedenjakajavyöhykkeen ekologisille yhteyksille, eläimistön lisääntymisalueille, leviämisreitteille ja alueen erämaisuudelle.

Hankealueen sijoittuessa Talaskankaan luonnonsuojelualueen metsä-, suo- ja linnustoalueen (IBA) viereen sekä suden että metsäpeuran tärkeille esiintymisalueille sekä uhanalaisen petolintulajin reviirille (kaavaselostus sivu 128) tulee hankkeessa mahdolliseksi kaavan vaihtoehto 0 (VE0).

Lisäksi tuulivoiman rakentamisen ja melun myötä alueen retkeily- ja virkistyskäyttöarvot heikkenesivät. Talaskankaan luonnonrauha-alueen merkitys menetettäisiin ja samalla tulevaisuuden suoerämaakansallispuiston perustamismahdollisuudet.

Katajamäen tuulvoimaosayleiskaava rajautuu lännessä laajaan Talaskangas-Joutensuon kokonaisuuteen, joka on kansallisesti tärkeä linnustoalue (FINIBA). Tämä kokonaisuus on ekologisen verkoston ydinaluetta. Joutensuon soidensuojelun täydennyskohdetta rasittaa jo nykyisellään leveä voimajohtolinja ja sen laajentaminen. Joutensuo-Pystysuo sekä mukaan lukien lettosuo Korpilahdensuo muodostavat arvokkaan suokokonaisuuden yhdessä seudun pienvesien kanssa. Kaava-alueelle on rajattu luo-merkinnöin useita uhanalaisia luontotyyppejä, jotka perustuvat pääosin arvokkaaseen suo- ja kasvilajistoon. Hankealueen koilliskulmassa sijaitsee Syväjoensalon luonnonsuojelualue (peruskartassa lukee Hyttisuo), jossa tehty hiljattain soiden ennallistamista. Tästä suosta 500 metrin päähän on suunnitteilla lähin tuulivoimala, mikä on vastoin alueen ennallistamistoimien linnuston suojelutavoitteita. Hankkeella on luultavimmin vaikutuksia myös Sonkajärven Tavisuon soidensuojelualueeseen.

Kaava-alueelle sijoittuu useita uhanalaiselle suolinnustolle tärkeitä ojittamattomia luonnontilaisia suoalueita, kuten Pystynsuo, Kotasuo, Alasuo, Korpilahdensuo ja Raatosuo. Kaavaratkaisussa suolintujen elinympäristöt jäävät voimaloiden saartamiksi ja vähitellen ne karkottavat tuulivoimalle aran lajiston, jotka ovat sopeutuneet elämää rauhallisessa ja erämaisessa ympäristössä. Suunnitelmassa voimaloita on sijoitettu aivan liian lähelle arvokkaita suokohteita ja muitakin arvokkaita elinympäristöjä.

Tuulivoimaloiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon lintujen törmäysmahdollisuuksien lisäksi karkottava vaikutus, joka koskee erityisesti kahta herkkää kuikkalintulajia. Tämä herkkä lajipari tulee ottaa huomioon myös suojelualueiden ulkopuolella. Kaavaselostuksessa tieto kyseisistä lajeista ei ole juuri lisääntynyt.

Kaavaselostuskin kertoo, että vaarantuneen (VU) taigametsähanhen pesimäalue on supistunut ja Katajamäen alue kuuluu lajin eteläisimpiin vakaisiin pesimisalueisiin Suomessa, joten voidaan todeta tältä osin, että toteutuessaan hanke edistää luontokatoa. Hankeselostuksessa vaikutukset metsähanheen kerrotaan nousevan kohtalaisiksi.

Taigametsähanhien kesäiset lentoreitit ovat pitkiä. 1980-luvulta lähtien alueella on liikkunut kahdenkymmenen yksilön hanhiparvia. Niiden liikkuminen sijoittuu etenkin Kajaanin Joutensuon-Vuottojärvien sekä Sonkajärven Sukevan Saukkosuon välille. Viime vuosikymmeninä Sukevan merkitys on vähentynyt ja Kajaanin alueen merkitys puolestaan vahvistunut. Seutu on runsaimman hanhikannan aluetta. Vastaavia pesimätiheyksiä ei tavata Kiuruveden, Vieremän eikä Sonkajärven alueella. (Lintutietopalvelu Tiira 2023).

Taigametsähanhi on oleellinen huomioitava laji myös IBA-, FINIBA- ja soidensuojelurajausten toteuttamisessa.

Myös hankkeen yhteydessä tehdyt kevään muuton seurannat (2020 ja 2021) ovat osoittaneet alueen merkittäväksi mm. hanhimuuton osalta.

Hankealueelta on selvitysten yhteydessä löydetty lukuisia metson soitimia. Ihmistoiminnot tulee näiden herkkien soitimien ympärillä pitää mahdollisimman vähäisinä ja soidinten ympärille on jätettävä riittävän laajat suojavyöhykkeet. Hankeselostus keskittyy rakentamisajan lyhytaikaiseen vaikutukseen, mutta jättää jatkuvan, toiminnan aikaisen vaikutuksen arvioimatta. Yhtenäisenä erämaisena vyöhykkeenä Katajamäen hankealue on sopiva elin- ja lisääntymisalue metson lisäksi myös muille metsäkanalinnuille; teerelle, pyylle ja riekolle. Toistettakoon vielä se tieto, että kanalinnuilla on suuri riski törmäillä tuulivoimaloiden tolppiin.

Maakotkan osalta Metsähallituksen ja Oulun yliopiston kehittämän elinympäristömallinnukseen perustuvaan mallinnustulosten perusteella Katajamäen hankkeen aiheuttamat törmäysvaikutukset nousevat merkittävyydeltään suuriksi (sivu 119). Harvalukuisen ja uhanalaisen lajin suuren törmäysriskin perusteella tuulivoiman rakentaminen ei sovi alueelle lainkaan.

Luontoselvityksen mukaan hankealueelta tehtiin jonkin verran havaintoja lyhyinä havaintojaksoina EU:n luontodirektiivin liitten IV (a) lajeista. Hankealueella havaittiin ainakin pohjanlepakko, siippoja, viitasammakko, saukko ja suurpetoja.

Liito-oravaa ei havaittu alueella ollenkaan, mutta kuitenkin havaintoja on tehty hankerajauksen tuntumassa. Luontodirektiivissä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat olisi tullut selvittää tarkemmin, esimerkiksi virtavesien ja soiden laitametsistä ja iäkkäimistä metsäkuvioista.

Susi siirrettiin hiljattain luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajista liitteen V lajiksi, tästä huolimatta lajin suotuisa suojelu taso tulee säilyttää. Luontodirektiivi lähtökohtaisesti sallii liitteen V lajien metsästyksen ja metsästyslaissa suden ympärivuotinen rauhoitus poistui. Suden vuosittaiseksi rauhoitusajaksi valtioneuvoston asetuksessa säädettiin helmikuun 11. päivän ja marraskuun 30. päivän välinen aika. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Lisääntymisrauha tulee taata myös muille alueella pesiville suurpedoille, kuten ahmoille.

Suden osalta viittamme edelleen Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ECLI:FI:KHO:2019:160 vuodelta 2019 koskien susien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen vaarantamista Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntarajalle sijoittuneella Murtomäen kaava-alueella. Katajamäen hankealue kuuluu samaan susien reviirialueeseen kuin KHO:n päätöksessä käsitelty reviiri.

Suunnitellut tuulivoimalat katkaisisivat ekologisen käytävän, jota sudet, muut suurpedot ja riistaeläimet käyttävät siirtymiseen. Alue on kriittinen myös siksi, että siellä kohtaavat suden itäinen ja läntinen kanta – tuulivoimalat häiritsisivät merkittävästi tätä itä-länsisuuntaista liikehdintää.

Suomen erityisvastuulla olevan silmällä pidettävän metsäpeuran esiintyminen alueella ja lajin leviämismahdollisuudet myös Katajamäen alueella tulee turvata. Metsäpeuran kannalta on tärkeää että laajat alueet ns. ekologiset verkostot säästetään rakentamiselta. Hankealue toimii osana laajaa Maaselän alueen läntisen ja itäisen metsäpeuran osapopulaatioiden kohtaamis- ja leviämisalueena.

Hanke on pahasti ristiriidassa Kajaanin kaupungin oman strategia 2027-2030 kanssa. Kohdassa Monimuotoinen luonto ja ympäristö todetaan: “Turvaamme luonnon monimuotoisuutta kehittämällä vesi- ja viherverkostoa. Hoidamme metsiä kestävästi, lisäämme kaupunkivihreää ja tarjoamme saavutettavan lähiluonnon.”

Ympäristökeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että erityisen paljon vaikutuksia aiheutuu laajojen luontoalueiden pirstoutumisesta. Eliölajeilta katoavat mahdollisuudet löytää riittävän laajoja elinalueita tai siirtyä alueelta toiselle.

Sähkönsiirtolinjat, tiet ja muu tarvittava infra pirstovat luontoa jopa enemmän (https://helda.helsinki.fi/items/ed7e987b-2c78-42a2-a7ed-10c04b6b96c0).

Mielestämme energiarakentaminen pitäisi ohjata ihmistoiminnan jo muuttamille alueille. Näyttää siltä, että Kajaanin kaupunki ei noudata omia strategisia periaatteita.

Hankkeessa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Luontoarvojen perusteella Katajamäen tuulivoimahanketta ei voi toteuttaa.