Lausunto Puolangan Tervakankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta ja osayleiskaavasta

Lausunto Puolangan Tervakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava 15.4.2026

1. Lupa- ja hallintovirastoon YVa-selostuksesta
   Viite: LVV-U/21896/2026
2. Puolangan kuntaan kaavaluonnosaineistosta

Lausunnonantaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Taustaa

Vuonna 2024: Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energia on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Tervakankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Tuulivoimahankkeeseen kuuluu hankealue ja sähkönsiirtolinja. Hanke sijaitsee Kainuun maakunnassa noin 20 kilometriä Puolangan keskustaajamasta koilliseen.

Tervakankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä arvioidaan seuraavat toteuttamisvaihtoehdot:
VE1 Enintään 10 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 7 MW.
VE2 Enintään 8 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 7 MW.

Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutuksia verrataan ns. 0-vaihtoehtoon (VE0), jossa hanketta ei toteuteta eikä hankealueille tule uutta toimintaa. Hankkeessa tutkitaan yhtä sähkönsiirtoreittiä SVE1. Sähkönsiirron vaihtoehdossa SVE1 rakennetaan noin 17,8 kilometrin pituinen 110 kV voimajohto hankealueen eteläpuolelle liittyen Kajaven Seitenoikea-Puolanka voimajohtoon.

Vuonna 2026: YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot VE0: Hanketta ei toteuteta.

VE1: Tervakankaan alueelle rakennetaan enintään 9 voimalan tuulivoimahanke. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus 200 metriä ja roottorin halkaisija 200 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 7 MW ja hankkeen kokonaisteho on noin 63 MW.

Sähkönsiirto

SVE1: Sähkönsiirtoreitin vaihtoehdossa SVE1 uusi 110 kV ilmajohto kulkee hankealueen keskiosasta etelään liittyen Kajave Oy:n Seitenoikea-Puolanka 110 kV voimajohtoon. Reitin pituus on noin 20,8 km.

Natura-arviointi

Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä laaditaan luonnonsuojelulain 35 §:n mukainen arviointi Natura 2000 -alueista Kiiminkijoki (SAC, FI1101202), Ison Jänisjärven lehto ja letto (SAC, FI1200454), Huokostörmä (SAC, FI1200408), Kuirivaara (SAC, FI1200406) ja Iso Saarisuo (SAC, FI1200453).

Lausunto

Olemme aiemmin antaneet lausunnon YVA-ohjelmasta (KAIELY/418/2024) Kainuun ELY- keskukselle 12.12.2024. Puolangan Tervakankaan tuulivoimahanke on yksi yli kolmestakymmenestä Kainuuseen suunniteltavasta ympäristöä pirstovasta ja häiritsevästä teollisen luokan tuulivoimahankkeesta. Hanke ei kuulu maakunnallisiin tuulivoimahankkeisiin.

Kaikki nämä hankkeet kuitenkin pirstovat ja muuttavat peruuttamattomasti Kainuun erämaista luontoa. Alueet pienentävät ja häiritsevät etenkin suurien nisäkkäiden ja lintujen lisääntymistä, joita tutkimustuloksinkin on selvitetty.

Tervakankaan vaikutusalueelta on tunnistettu YVA:ssa neljä ekologisen verkoston osaa: kaksi luonnon ydinaluetta, ekologinen yhteysalue ja ekologisen verkoston nauhamainen osa. Lisäksi tarkastelussa tunnistettiin vaikutusalueella sijaitseva vesiverkosto ja lisäksi on todettu, että hanke on kohtalaisen kielteinen alueen luonnon monimuotoisuudelle.

Huomionarvoista on myös itä- ja pohjoispuolelle sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaat maisemat Kainuun vaarankylät. Tuulivoimarakentamisen vaikutusten merkittävyys maisemaan ja kulttuuriympäristöön arvioitiin olevan enintään suuri kielteinen.

Pohjavesialueelle tuulivoimaloita ei tule rakentaa onnettomuusriskien ja muun mahdollisten maaperän pilaantumisten vuoksi. Tervakankaan hankealueen eteläosa sijoittuu 2E-luokan

Kolkonkangas-Kinkelikankaan (1162028) pohjavesialueelle, johon vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Puhtaiden pohjavesien merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, joten alueiden herkkyys (pohjaveden muodostumiset ja virtaukset) on syytä huomioida tarkasti. Voimala T8 näyttäisi ainakin aiheuttavan virtaamisongelmia Siltajoen suuntaan. Kinkelinkangas on myös valtakunnallisesti arvokkaan harjusuojeluohjelman harjumaisema-aluetta, jonka hankkeen suunniteltu mittava voimalinjan ylitys rikkoo.

Rakentamisvaihe ja laitosonnettomuudet Kainuun vaarojen rinteillä ovat suurimmat uhat pintavesille. Kankosuolle suunniteltu sähköasema ja varastoalue vaarantavat Tervajoen tilaa.

Siltajoen herkkyys on todettu varovaisuusperiaatteen perusteella erittäin suureksi. Joessa on taimenen kutualueita ja mm. Voimala T9 on suunniteltu aivan liian lähelle arvokkaita kutusoraikkoja.

Vaikutukset Tervajokeen on todettu kohtalaisen kielteiseksi. Tervajoen ympäristön ojitettuja suoalueita Teerisuota ja Palopajukonsuota on ennallistettu. Näiden soiden on tarkoitus antaa palautua mahdollisimman luonnontilaiseksi. Lisäksi Tupakkipuron soita on tarkoitus tulevaisuudessa ennallistaa. Pintavesien ja soiden luonnon tilan lisäksi ennallistamistyötä tehdään alueen lajiston elinympäristöjen palauttamiseksi mm. riekon elinolosuhteiden turvaamiseksi, joten tuulivoimarakentaminen ei saa heikentää suoluonnon ennallistamistoimien tavoitteita.

Lammista ja lähteistä vedet laskevat hankealueen eteläosassa idästä länteen virtaavaan Tasonjokeen (puroon), jossa on myös luonnontilaisen kaltaisia osia ja joka laskee hankealueen lounaiskulmassa pohjavesi- ja pohjaveden muodostumisalueella sijaitseviin pieniin lampiin ja järviin Iso-Kuvajaan, Pieni-Kuvajaan ja Tasonlampeen.

Palopajukonsuo, Tervajokilaakso, Tasonjokilaakso, Ylijärven ja Jokilammen ympäristöt ovat myös linnustollisesti merkittäviä alueita yhdessä kansallisesti tärkeän lintualueen Kainuun vaarajakson metsien kanssa. Näiden korostuneiden lintualueiden herkkyys tuulivoimarakentamiselle on arvioitu suureksi. Kyseiset alueet ovat huomionarvoisia kokonaisuuksia, joilla on myös potentiaalia uhanalaisten lajien elinympäristöinä.

Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita. Alle 5 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat Kiiminkijoen, Iso Jänisjärven lehto ja letto, Sikanoreikon ja Äikänselän Natura-alueet, joihin rakentamisen vaikutukset on YVA:ssa arvioitu merkittävyydeltään kohtalaiseksi kielteiseksi.

Kainuun maakuntakaavoituksen avuksi ekologisia yhteyksiä selvittäneen ELMA-hankkeen (Kainuun liitto 2016) tulosten perusteella hankealue sijoittuu pääosin ydinalueille tarkasteltaessa sekä laajojen yhtenäisten metsäalueiden että metsä-, suo- ja kosteikkoalueiden rakenteellista kytkeytyneisyyttä Kainuun maakunnan alueella.

YVA-selostuksessa tuulivoiman vaikutuksia eri linturyhmiin käsitellään melko kattavasti ja tutkimuksia nostetaan esiin mm. riittävistä etäisyyksistä pesiviin ja soidintaviin lintuihin.

Pesimälinnustoselvityksissä havaittiin 73 lintulajia, joista 36 lajia kuluu huomionarvoisiin lajeihin. Näiden lintulajien voidaan olettaa pesivän tai pitävän reviiriä hankealueella tai aivan läheisyydessä. Hankkeen vaikutuksen herkkyyttä nostavat hankealueella pesivät tuulivoimarakentamiselle erityisen herkistä lajeista metsähanhi, kuukkeli ja metsäkanalinnut. Aluetarkasteltuna hankealueella sijaitseva metson ja teeren pysyvät soitimet katsotaan herkkyydeltään suureksi. Petolinnuista maakotkan mahdollinen esiintyminen alueella tai arviointi elinympäristön potentiaalisuudesta maakotkalle tulee selvittää sekä tuulivoima-alueen että sähkönsiirtolinjan osalta. Myös metsäpetolintujen (kana- varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka) esiintymiseen ja metson soidinpaikkojen selvittämiseen tulisi käyttää enemmän aikaa.

Hankealueella havaittuun toisen pysyvään teerensoitimeen arvioidaan kohdistuvan suuri kielteinen muutos. Soitimen läheisyyteen (<300 m) on suunnitteilla kaksi tuulivoimalaa. Toinen pysyvä teeren soidinpaikka kuitenkin sijoittuu yli 500 m etäisyydelle lähimmistä suunnitelluista tuulivoimaloista, jota voidaan pitää teerelle riittävänä suojavyöhykkeenä. Hankkeen aiheuttama muutoksen suuruus metsäkanalintuihin (metso, teeri, riekko ja pyy) pesimälinnustona tarkasteltuna arvioidaan keskisuureksi kielteiseksi.

Tässä hankkeessa on tehty linnustokartoituksia kahtena maastokautena 2024 ja 2025. Kartoituksiin käytetty aika on mielestämme riittämätön.

Hankealueella havaittujen reviirihavaintojen perusteella tuulivoimahankkeen aiheuttama muutoksen suuruus pöllöihin arvioidaan pieneksi kielteiseksi. Pöllöjen suhteen olisi syytä toteuttaa useita vuosia kestäviä inventointeja, koska pöllölajit ovat riippuvaisia myyräsykleistä. Vuosina 2024-2025 olivat myyrien määrät laajoilla alueilla Kainuussa alhaiset, mistä johtuen pöllöjen pesintämäärät jäivät niin ikään vaatimattomiksi. Huonoina myyrävuosina tehdyt pöllöselvitykset antavat helposti vääristyneen kuvan alueen lajistosta.

Varpuslintuihin vaikutus on arvioitu keskisuuren kielteisiksi – ei siis mikään mitätön vaikutus.

Muuttolintumäärät niin keväällä kuin syksyllä ovat seudullisesti merkittäviä esim. hanhien osalta ja havainnot ovat huomion arvoisia. Linnut jatkavat muuttoa rannikon päämuuttoreittien ulkopuolellakin.

Hankealueella esiintyy useita luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Hankealueella sijaitsee viitasammakon ja saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä pohjanlepakon ruokailualueita ja siirtymäreitti. Liito-oravasta ei tehty havaintoja maastoselvitysten yhteydessä, mutta hankealueella sijaitsee liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä.

Ohjelmassa onkin tunnistettu hankealueen sijainti liito-oravan levinneisyysalueella ja hankealueen läheisyydessä on tehty useita havaintoja lajista. Samoin suunnitellun sähkönsiirtoreitin läheisyydessä on havaittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä Natura-alueilla että niiden ulkopuolella Natura-alueiden läheisyydessä. Vain yhtenä keväänä toteutettuun liito-oravaselvitykseen sisältyy epävarmuutta johtuen lajin elintavoista. Pesäpaikat voivat vaihdella vuosittain ja hyvätkään reviirit eivät ole asuttuja joka vuosi. Sattuma ja mm. sääolot voivat vaikuttaa siihen, millaisena lajin tilanne näyttäytyy sinä vuonna, kun selvitys tehdään. Suositeltavaa on, että epävarmuuden vähentämiseksi maastoselvityksiä tehdään useampana keväänä. Myös leveät sähkölinjat ovat potentiaalisia riskejä liito-oravan kulkuyhteyksien säilymiselle. Hankkeessa suunniteltu uusi sähkölinja kulkee pitkällä matkalla Natura-alueiden lähellä ja niiden välissä, sijoittuen paikoin hyvin lähelle mm. Kuirivaaran Natura-aluetta, jossa liito-orava on suojeluperusteena. Näkemyksemme mukaan on mahdollista, että hankkeesta muodostuu merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevalle liito-oravalle.

Hankealue sijoittuu valuma-alueelle, jossa on jokihelmisimpukan eli raakun esiintymä. Pintavesistöihin kohdistuvat rakentamistyöt ja rakenteet täytyy suunnitella niin, että vältetään kaikkea kiintoainekuormitusta alueen uomiin.

Yhteisvaikutukset luontoon ja maisemaan tulee arvioida tarkkaan. Lähellä sijaitsevia hankkeita:

• Harmajapää (Suomussalmi ja Puolanka) 50 voimalaa ja Kytölehto jätetty pois vaikutusten arvioinnista
• Ahvenvaara (Puolanka) 9 voimalaa
• Kangasvaara (Pudasjärvi) 15 voimalaa
• Joutensuo luoteispuolella (Pudasjärvi) 55 voimalaa
• Tolpanvaara toiminnassa oleva ja laajennus (Pudasjärvi) 13 voimalaa
• Pahkavaara (Utajärvi) 33 voimalaa
•  Hirvivaara-Murtiovaara (Puolanka) 19 voimalaa.

Hankkeiden yhteis- ja häiriövaikutukset ympäristölle ovat laajat ja mittavat. Sähkönsiirron merkittävimmät vaikutukset (suuri kielteinen) kohdistuu pintavesistä Jousipuron yläosaan ja Särkipuroon, kymmeneen huomionarvoiseen luontotyyppikohteeseen ja liito-oravaan sekä yhteen muinaisjäännös- kohteeseen, jos lieventämistoimenpiteitä ei tehdä. Myös maisemavaikutuksen merkittävyys uuden johtokäytävän alueella on talousmetsässä suuri kielteinen johtuen maiseman pirstoutumisesta. Toivomme, että hankkeita suunniteltaessa pirstotaan mahdollisimman vähän luontoa uusin tiestöin, pylväin ja uusin voimajohdoin (mukaan lukien ympäristölle vaarallisia aineita sisältävät varastointialueet).
Hankealue sijaitsee Kainuun vaarajaksolla. Kyseessä oleva vaarajakso on biodiversiteetiltaan maakunnan arvokkain ja monipuolisin alue. Kainuun vaarajaksolla sijaitsee yksi Suomen lehto- ja lettokeskuksista, jonka vaikutus näkyy pienialaisena luontotyypeissä.

Korkeuseroiltaan vaihtelevaan Kainuun vaaravyöhykkeeseen tuulivoimalat sopivat maisemallisesti erittäin huonosti. YVA -selostuksessa ekologisen verkoston herkkyys on arvioitu suureksi, koska hankkeen rakentamisvaihtoehdon vaikutusalueella sijaitsee ekologisen verkoston tarkastelussa tunnistettu luonnon ydinalue, ekologinen yhteysalue sekä ekologisen verkoston nauhamainen osa. Tunnistetut alueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia / luonnontilaisen kaltaisia eli säästyneet rakentamattomina alueina ja näin toivomme alueen säilyvän myös tulevaisuudessa.

Lausunnossamme mainittujen luonnon monimuotoisuutta uhkaavien kokonaisvaikutusten perusteella Tervakankaan tuulivoimahanke ei ole mielestämme toteuttamiskelpoinen.