Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Vapaasti uomansa valitsevat virtavedet ovat Etelä-Suomessa käyneet vähiin ja ne ovat jo lähes katoamassa. Espoon virtavesiluonnon hienouksia ovat uhanalainen meritaimen ja eräät harvinaisen luonnontilaiset jokiosuudet, joiden suojelu on kesken. Uomien ennallistaminen ja kalojen nousuesteiden poisto parantaisivat monin paikoin virtavesiluonnon tilaa.

Espoon virtavedet

Jorvinkoski. Kuva: Aki Janatuinen

Espoon suuria vesistöalueita ovat Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöt, joiden vedet purkautuvat mereen Espoonlahdessa. Pienempiä virtavesiä ovat mm. Finnoonpuro ja Gräsanoja.

Espoon virtavesiin liittyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja. Esimerkiksi monet Espoon virtavesiosuuksista ovat savimaiden jokia, jotka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa 2008 luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi.

Espoon ympäristökeskuksen monimuotoisuusohjelmassa virtavedet ovat ykkösteema.

Lue lisää:

Espoon joet

Suomenlahteen laskee enää vain kymmenkunta jokea, joissa on geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Espoonjoki on yksi näistä. Sen sivuhaarat Glims ja Gloms yhtyvät Kirkkojärven painanteessa Espoonjoen pääuomaksi, joka purkautuu Espoonlahteen.

Espoonjoki

Kartta: Matti Toivonen / Pro Espoonjoki ry

Espoonjoen pääuoma virtaa Espoon keskuksen ja Kauklahden ohi. Espoonjokilaakso on vanhaa viljelysseutua.

Suomen rannikon alkujaan noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta alkuperäinen taimenkanta on jäljellä enää noin kymmenessä joessa. Espoonjoki tunnettiin aikoinaan hyvänä taimenvesistönä. Joen nykyisien taimenien luultiin pitkään saaneen alkunsa vierasta alkuperää olevien kalojen istutuksista, mutta vuonna 2009 perintötekijätutkimukset osoittivat taimenien olevan alkuperäistä Espoonjoen kantaa.

Espoonjoen taimenet ja muut vaelluskalat pääsevät esteettä liikkumaan latvavesiltä mereen asti, sillä joki on suorassa meriyhteydessä. Osa nuorista taimenista lähtee muutaman vuoden iässä merivaellukselle, mutta palaavat kotijokeen kudulle. Espoonjoella vaeltajat uivat uomaa alavirtaan Espoonlahdelle ja edelleen Uudenmaan saaristoon.

Glimsinjoki

Träskända- Glimsinjoki 2016. Kuva: Virpi Sahi.
Kokonainen polkuopas Pro-Espoonjoki ryn sivuilla.

Glimsinjoki virtaa Espoon Pitkäjärvestä Kirkkojärvelle. Glimsinjoen noin 3-kilometrinen jokiosuus on harvinaisen luonnontilainen, samoin kuin jokivarren puusto. Jokivarren polku etenee mutkittelevien suvantojen, tulvaniittyjen ja koskipaikkojen sivuitse. Jokea reunustavat monin paikoin jyhkeät tervalepät ja käppyräiset tuomet. Luonnontilainen puusto laho- ja liekopuineen on tärkeä osa jokiekosysteemiä ja samalla runsaan ja monilajisen linnuston koti. Joen töyräillä voi tavata muun muassa saukon.

Espoonjoen taimenen merkittäviä kutualueita on Glimsinjoen Jorvinkoski. Lisääntymisolot paranisivat, jos riittävä virtaama turvattaisiin myös kesäisin, ja jos aikoinaan perattuja virtapaikkoja Träskändassa ja Ingaksessa ennallistettaisiin.

Glimsinjoen luontokohteet ovat kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa, sillä jokiympäristö reunametsineen muodostaa toimivan ekologisen yhteyden Träskändasta Jorviin ja Kasavuoreen. Glimsinjoki todettiin Espoon virtavesiselvityksessä 2008 valtakunnallisesti arvokkaaksi virtavesikohteeksi siellä havaittujen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien vuoksi. Jokivarressa on neljä luonnonsuojelualuetta.

Vuonna 2010 Espoon ympäristökeskus listasi Glimsinjoen kaupungin arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Silti joen luonnontilaa nakertavat postimerkkikaavoitus ja rakentaminen, joka lisää kiintoaineen huuhtoumaa jokeen ja voi häiritä luontaista tulvimista. Joen idylliä uhkaavat myös hankkeet kuten Jorvin sairaalan laajennukseen liittyvä väliaikainen parkkipaikka. Sen lupa raukeaa 17.4.2018 ja edellytetty ennallistaminen niittyalueeksi voi alkaa.

Jokiretkelle kannattaa ottaa mukaan Glimsinjoen luontopolkuopas. Opasvihkonen sisältää kartan ja kohdeselostukset, joiden aiheina ovat virtavesiluonto, jokivarsimetsät ja joen merkitys ihmiselle.

Glomsinjoki

Glomsinjoki virtaa Bodomjärvestä Kirkkojärvelle.

Mankinjoki, Gumbölejoki

Pato Gumbölen joella. 2007. Kuva: Virpi Sahi
Nuuksion järviylängön vedet virtaavat enimmäkseen Nuuuksion Pitkäjärveen ja sieltä edelleen lopulta Mankinjokeen, joka purkautuu mereen Espoonlahdessa.

Mynttilässä Gumbölejoen varrella on suojeltu luontotyyppinä vaahterametsikkö.

Finnoonpuro

Finnoonpuron (Finnoonojan) latvat ovat Keskuspuiston itäosissa ja Kauniaisissa, mistä vedet virtaavat etelään Suomenojan lintualtaaseen ja siitä edelleen mereen.

Finnoonoja kärsii alueen muiden purojen tapaan suurista virtaamanvaihteluista, jotka ovat seurausta valuma-alueella suoritetuista uomien oikomisista, perkauksista ja putkittamisesta, vettä pidättävien soiden ja kosteikkojen kuivattamisesta sekä taajama-alueen päällystämisestä ja sadevesiviemäröinnistä.

Finnoonoja on yksi kohteista, joihin Virtavesien hoitoyhdistys pyrkii kotiuttamaan taimenta uudelleen.

Lue lisää:

Finnoonoja – Virtavesien hoitoyhdistys

Luonnonsuojelutyö

Espoon merkittäviä luontokokonaisuuksia ovat esimerkiksi

Lue lisää

Pörriäisniitty

Kosteikot

Suomenoja (Finnoo) Suomenojan lintualtaan ympärille suunnitellaan uutta kaupunginosaa metroasemineen. Alueen halki kaavoitettu tielinjaus Matinkylästä…

Lue lisää

Taimen

Uhanalainen taimen elää Espoon virtavesissä. Vaeltavia yksilöitä kutsutaan meritaimeniksi, paikallaan pysyviä puro- eli jokitaimeniksi.…

Lue lisää