Luontokato tuntuu arjessa

Miksi Madagaskar?

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman luonnon monimuotoisuuden tärkeimmistä keskittymistä. Jatkuvat, laajat metsähakkuut ja niihin liittyvä maaperän köyhtyminen yhdessä ilmaston kuumenemisen kanssa uhkaavat kuitenkin saaren luontoa. Samalla vaarantuu sen miljoonien asukkaiden elinkeino, maanviljely sekä päivittäinen mahdollisuus saada ravitsevaa ruokaa.

Madagaskarilla sijaitseva Torotorofotsy kuuluu kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, merkittäviin kosteikkoalueisiin. Vajaan 10 000 hehtaarin laajuinen Torotorofotsy toimii elinympäristönä lukuisille uhanalaisille eliölajeille, kuten äärimmäisen uhanalaiselle kultamantellalle, leveäkuonokombalille ja varille. Alue on monipuolinen kokonaisuus kosteikkokasvuston peittämiä laajoja aukeita sekä kukkuloita peittäviä luonnonmetsiä ja eukalyptusplantaaseja. Äärimmäisen köyhä, muutaman tuhannen ihmisen maanviljelijöistä koostuva paikallisväestö asuu alueen eri kylissä.

Kuinka luonnon ja ihmisten hyvinvointia uhkaaviin kehityskulkuihin on mahdollista vaikuttaa? Luonnonsuojeluliiton Tontolo maitso -hankkeessa vaikutetaan ongelmien juurisyihin yhteistyössä paikallisen väestön kanssa.

Makien elinoloja seurataan

Alueen makien määrä ja elinalueet selvitetään, jotta niiden populaatioiden kehitystä voidaan arvioida. Saatua tietoa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi niiden elinalueiden suojelun suunnittelussa. Seurantatiimi myös tuhoaa löytämänsä pyydykset. Makiseurantaa toteutetaan neljä kertaa vuodessa.

Ekohellat vähentävät puuntarvetta

Vähintään 95 prosenttia Madagaskarin kotitalouksista valmistaa ruokansa polttamalla puuta tai puuhiiltä. Vähemmän puuta kuluttavia helloja käyttöön ottamalla vähentyy paine hakata jäljellä olevia metsiä. Torotorofotsyn alueelle jaetaan seuraavien vuosien aikana yli 500 vähemmän polttopuuta kuluttavaa hellaa ja paikallisia opastetaan niiden käytössä. Suositut hellat vähentävät perheiden tarvetta puupohjaiselle energialle vähintään puolella.

Ympäristökasvatusta radiosta

Käytännön työtä tehtäessä on havaittu, että alueella on tarvetta myös aikuisväestön ympäristökasvatukselle. Koulutusten aiheet nousevat asukkaiden tarpeista ja liittyvät luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Koulutusten ohella ihmisiä tavoitetaan esimerkiksi radion ja erilaisten tapahtumien kautta.

Taimitarhoista käyttöpuuta

Taimikasvattamosta jaetaan nopeasti kasvavia paikallislajeja ja hedelmäpuita paikallisille ruokaturvaa parantamaan ja polttopuuksi. Puuston lisäämisellä maatalousmaille on monia suotuisia vaikutuksia: Ne suojelevat maaperää ja parantavat sen laatua, luovat kaikelle kasvulle otollisempaa mikroilmastoa, parantavat muiden viljelykasvien ravinnon ja veden saantia sekä toimivat elinympäristöinä ja ekologisina käytävinä useille eliölajeille.  Puut myös sitovat hiiltä ilmakehästä, helpottavat paikallisten sopeutumista yleistyviin sään ääri-ilmiöihin ja toimivat suojavyöhykkeenä luonnontilaiselle metsälle.

Viljelijäyhdistysten avulla markkinoille

Torotorofotsysta on pitkä matka markkinoille, mikä vaikeuttaa yksittäisten viljelijöiden mahdollisuuksia myydä satoaan. Kestävää ruoantuotantoa tukemaan perustetaan viljelijäyhdistyksiä, joiden avulla yksittäiset myyjät saavat tuotteitaan markkinoille helpommin. Viljelijät ovat yhdessä keräämillään varoilla ostaneet esimerkiksi viljelykasvien siemeniä. Yhdistysten jäsenet myös jakavat keskenään tietoja toimivista viljelytekniikoista. Heille tarjotaan koulutusta heidän itse toivomistaan aiheista, kuten mehiläistarhauksesta ja chilien kasvattamisesta, ja tuetaan alkuun taloudellisesti.

Suomen ulkoministeriö tukee Suomen luonnonsuojeluliiton työtä Madagaskarilla.