Apu­ra­ha­pe­rus­tee­na luonnonsuojelu

Kuinka paljon rahaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on jakanut olemassaolonsa aikana? 

Koko historiansa aikana säätiö on jakanut yhteensä 1,13 miljoonaa euroa luonnon- ja ympäristösuojelua edistävälle tutkimukselle tai muulle hankkeelle.

Mitä säätiön työllä on saatu aikaan 60 vuodessa? 

Apurahoilla on tuettu lähes kuuttasataa luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvää hanketta tutkimuksen, valistuksen ja taiteen aloilla. Lisäksi on perustettu lahjoitusvaroin muutamia luonnonsuojelualueita.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia projekteja? 

Kun testamentilla saatu 42 neliömetrin töölöläiskaksio levisi satatuhatkertaiseksi suojelualueeksi Pohjois-Pohjanmaan soille. Testamenttirahoilla Säätiö osti ja suojeli runsaat 200 hehtaaria Muhoksen Kivisuosta (suurin kolmesta tämännimisestä suosta Muhoksella). Hankkeella osallistuttiin Suomi100-kampanjaan, jolloin valtio tuli vastaavalla pinta-alalla mukaan. Kivisuon suojelupinta-ala on sittemmin laajentunut reippaasti yli 900 hehtaariin, kun eräät yksityiset maanomistajat, Utajärven kunta ja Vapolta suuren palstan ostanut Lumimuutos-osuuskunta ovat suojelleet maitaan. Laaja aapasuo on satu lähes kokonaan suojelun piiriin. 

Säätiö on ollut osarahoittajana lukuisissa merkittävissä tutkimus- ja selvityshankkeissa. Se on esimerkiksi kattanut hankkeisiin liittyvien opinnäytetöiden kustannuksia. Sama koskee kirjahankkeita, joilla usein on monia rahoittajia. Näihin kuuluu esimerkiksi Laulujoutsenen perintö – suomalaisen ympäristöliikkeen taival.

Miten apurahoista päätetään? 

Arviointiin osallistuu Säätiön koko hallitus. Sähköinen hakujärjestelmä mahdollistaa ennakkoarvioinnin ja -karsinnan, mutta lopulliset valinnat tehdään hallituksen yhteisessä istunnossa, joka yleensä kestää monta tuntia, jotta päästään yhteiseen näkemykseen.

Hallitus painottaa tukikohteiden valinnassa ajankohtaisia, suojelua tehokkaimmin edistäviä hankkeita.

Millaisia hakemuksia toivotte? 

Pääosa rahoituksesta ohjautuu tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Hakemuksissa on usein runsaasti perustutkimuksen luontoisia hankkeita, jotka karsiutuvat, jos niistä puuttuu selkeästi suojelua edistävä tavoite. Taidehankkeita ja esimerkiksi lastenkirjoja pystytään valitettavasti rahoittamaan vähemmän, mutta niissäkin suojelunäkökulma on tärkeä

Miten työ on muuttunut 60 vuoden aikana? 

Jakosummaa on kyetty huomattavasti kasvattamaan parin viime vuosikymmenen aikana. Yksityisillä lahjoitusvaroilla 2000-luvun alussa perustetut Rafael Kuusakosken muistorahasto ja Itämeri-rahasto ovat mahdollistaneet lukuisien Itämeren ja sen valuma-alueen suojelua edistävien tutkimusten ja hankkeiden tukemisen. Erityisen iloisia olemme siitä, että vuodesta 2013 alkaen Rafael Kuusakosken muistorahastosta on voitu jakaa puolivuotisia työskentelyapurahoja väitöstutkimuksiin nuorille tutkijoille, joille tämä ensimmäinen työskentelyapuraha on usein ollut ratkaiseva jatkorahoituksen saamiselle.

Itämeri-rahaston tukijaksi vuonna 2014 liittynyt Wärtsilä on vauhdittanut rahaston toimintaa ratkaisevasti. Wärtsilän nimikkoapurahoina on jaettu sekä puolivuotisia työskentelyapurahoja että pienempiä apurahoja muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, ympäristökasvatusaiheisiin kirjoihin ja käytännön ennallistamistöihin Itämeren tilan parantamiseksi. Uhanalaisten lajien ja ekosysteemien suojeluun keskittyvän Luonnonsuojelurahaston toiminta on viime vuosina aktivoitunut erityisesti Osuuskunta Tradekan lahjoitusten ansiosta.  

Säätiön toimintakäytäntöjä on modernisoitu asteittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolmisen vuotta sitten siirryimme täysin sähköiseen hakuun, mikä on huomattavasti sujuvoittanut toimintaa.

Keitä hallitukseen kuuluu? 

Hallituksen puheenjohtajana toimii FT, ympäristötieteen dosentti Heikki Simola ja varapuheenjohtajana metsänhoitaja Esko Joutsamo. Jäseniä ovat varatuomari Samuli Haapasalo, FT, dosentti Panu Halme, luontokartoittaja Olli Manninen, FT, ympäristöekologian dosentti Kimmo Saarinen ja FM, kestävän kehityksen asiantuntija Auli Ülle. Pääsihteerinä toimii VTT Tarja Ketola, joka vastaa operatiivisen toiminnan sujuvuudesta ja toimii hallituksen esittelijänä ja sihteerinä. 

Tässä olisi hyvä mainita myös viestintäsuunnittelija Milla Aalto ja it-vastaava Pekka Saari, jotka eivät kuulu hallitukseen, mutta joiden työpanos on säätiölle tärkeä. 

Onko jotain muuta, mitä haluaisitte nostaa esiin? 

Suomen Luonnonsuojelun Säätiöllä on nykyisin vakiintunut asema luonnon- ja ympäristönsuojelua tukevana apurahasäätiönä. Tämä näkyy hakijamäärän kasvuna ja laadukkaina hakemuksina, joita säätiö saa niin tieteentekijöitä, kirjailijoilta ja taiteilijoilta kuin kansalaisjärjestöiltäkin. Esimerkiksi Suomen yliopistojen tutkijat ja tutkimusryhmät ovat vuosittain hyvin edustettuina hakijajoukossa.

Hallitus painottaa tukikohteiden valinnassa ajankohtaisia, suojelua tehokkaimmin edistäviä hankkeita – tämä tukikohteiden täsmävalinta tekee säätiöstä kokoaan suuremman toimijan ja toteuttaa hienosti säätiön perustajien toivetta luoda maahamme säätiö, ”jonka vaikutus ulottuu kauas tulevaisuuteen” (säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Niilo Söyrinki Suomen Luonto -lehdessä 2/1961). 

Tutustu ja hae apurahaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiöltä.