Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Vuosi 2022 numeroina – Tapani Veistola: ”Ym­pä­ris­tö­asiat etenivät kriiseistä huolimatta”

Metsämarssilla. Kuva: Paul Stevens

Vuonna 2022 on tapahtunut paljon. Luonnonsuojelija-lehti haastatteli toiminnanjohtaja Tapani Veistolaa poikkeuksellisesta vuodesta ja kokosi esimerkkejä siitä, mitä Luonnonsuojeluliitossa on saatu aikaan. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.

Tekstit Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2022

Tapani Veistola analysoi poikkeuksellista vuotta

Ukrainan sota johti inhimilliseen kärsimykseen ja energiakriisiin. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mielestä oli tärkeää nähdä, että ympäristöasiat ovat pysyneet silti politiikan keskiössä.

”On hyvä, että vihreästä siirtymästä ei lähdetty tinkimään. Vaihtoehtohan olisi ollut ympäristöpolitiikan takatalvi, jolloin oltaisiin peruttu jo tehtyjä päätöksiä”, hän sanoo.

Lue koko haastattelu

3000 marssi metsien hiilinielujen puolesta

Metsämarssissa oli osallistujia seitsemällä eri paikkakunnalla noin 3000. Suomen hiilinielut ja niiden romahtaminen ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt asiassa vuosia vaikuttamis- ja viestintätyötä.

Metsämarssi 2022. Kuva: Paul Stevens

3 merkittävää voittoa kaivosluvista

Kainuun ja Lapin piirit saivat yhdessä yhdistysten ja yksityishenkilöiden kanssa palautettua Mieslahden, Kittilän kultakaivoksen sekä Soklin kaivoshankkeen luvat uuteen tarkasteluun. Luvat palautettiin kokonaan tai osittain lupaviranomaisen käsittelyyn.

1000 hehtaaria ennallistettua suota

Suomen luonnonsuojeluliitto ennallisti tänä vuonna noin 1000 hehtaaria suota kohti luonnontilaa. Suuria kohteita ovat Lestijärven Joutenneva, Muonion Isovuoma, Kiteen Juutinsuo ja Ilomantsin Iso Piitsonsuo.

Jari Kiljunen nostaa rahkasammalta suosta Virpi Sahin pitelemään ämpäriin. Kuva: Outi Neuvonen

18 uhanalaista sutta pelastui metsästykseltä

Kaikki neljä suden kannanhoidollisen metsästyksen lupaa saatiin jäihin. Luvat koskivat neljää eri susilaumaa ja niiden perusteella olisi saanut kaataa yhteensä 18 sutta. Liitto antoi piireille ja yhdistyksille WWF:n kanssa tehtyjä oikeudellisia ohjeita, joiden pohjalta ne tekivät valitukset.

Kuva: Lasse Kurkela

630 tuntia haitallisen jättipalsamin kitkentää

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset torjuivat haitallisia vieraslajeja jättipalsamia, jättiputkea ja keltamajavankaalia 50 kohteella eri puolella Suomea. Jättipalsamia kitkettiin yli 50 talkoissa – yhteensä 630 tunnin verran!

42 000 haitallista jättiputkea torjuttiin

Varsinais-Suomessa Luonnonsuojeluliiton maastotyöntekijät kaivoivat kesän aikana ylös melkein 42 000 jättiputkea 280 kohteessa. Näin ehkäistiin keskimäärin 840 000 000 haitallisen vieraslajin siemenen päätyminen luontoon.

85 000 puuntaimea ja kymmeniä hehtaareja metsää

Madagaskarilla kymmeniä hehtaareja metsää ennallistettiin paikallisilla puulajeilla. Taimia oli 55 000. Lisäksi paikallisille jaettiin yli 30 000 hedelmäpuun ja nopeasti kasvavien paikallisten puulajien tainta sekä 128 polttopuuta säästävää hellaa metsien suojelemiseksi.

342 lännenkylmänkukkaa iti koealoilla

Laatokalta Saimaalle -hankkeessa kokeiltiin erilaisia menetelmiä harvinaisen lännenkylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) auttamiseksi. Kasvin elinympäristöä ennallistettiin ja tulokset ovat olleet lupaavia, kun 342 kasvia iti.

11 kuukautta turvaa uhatulle ankeriaalle

Suomi rauhoitti ankeriaan 11 kuukaudeksi. Tämä oli meillä ja maailmassa äärimmäisen uhanalaiselle lajillle kansainvälisesti erittäin tärkeä ennakkotapaus ja hyvä malli muillekin maille. Luonnonsuojeluliitto oli vaatinut rauhoitusta vuosikausia.

65 maassa EKOEnergia-merkittyä sähköä

Sähkön ympäristömerkki EKOenergia on levinnyt jo 65 maahan. Tänä vuonna mukaan tulivat muun muassa Uganda, Peru ja Panama. Tämä ei olisi tapahtunut ilman yli 70 vapaaehtoista, jotka ovat vieneet EKOenergiaa maailmalle 10 vuoden aikana.

14 500 lapselle ja aikuiselle norppaoppia

Tieto saimaannorpasta ja sen suojelusta on levinnyt laajalle tänä vuonna. Tapahtumiin osallistui 2100 ihmistä ja 7800 näki uuden mobiilinäyttelyn. Keväällä päättyneen CoExist-hankkeen norppatunneilla tietoa sai yhteensä 4200 lasta ja 500 opettajaa.

200 norppaturvallista katiskaa Saimaalle

Saimaannorpalla oli hyvä vuosi, kun 92 kuuttia syntyi. Saimaasta tehtiin turvallisempaa paikkaa kuuteille rakentamalla norppaturvallisia Saimaa-katiskoja. 26 talkootapahtumaan osallistui 270 henkilöä, ja niissä valmistui lähes 200 katiskaa.

1 130 000 euroa luonnonsuojelulle 60 vuoden aikana

Suomen Luonnonsuojelun säätiö täytti 60 vuotta ja myönsi apurahoina 84 300 euroa 25 hankkeelle. Koko historiansa aikana säätiö on ohjannut yhteensä 1,13 miljoonaa euroa 565 luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävälle hankkeelle.

222 534 seuraajaa – Suomen Luonto ohitti Aku Ankan

Luonnonsuojeluliiton kustantama lehti Suomen Luonto kiilasi Aku Ankan ohi toiseksi 222 534 seuraajan someyleisöllään aikakauslehtien joukossa. Suomen Luonto levittää tietoa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Voitot menevät lyhentämättöminä luonnonsuojeluun.

Jätevedenpuhdistamon eli Ristakosken altaat muuttuvat lintukosteikoksi. Kuva: Matti Aalto

Jätevedenpuhdistamosta lintukosteikoksi

Keurusseudun Luonnonystävät kunnosti Keuruun Haapamäen kylän entisen jätevedenpuhdistamon eli Ristakosken altaat lintukosteikoksi. Tämä 3,5 hehtaarin alue oli vesilintujen tärkeä pesimäkohde jo altaiden ollessa jätevedenpuhdistuskäytössä.

Vuonna 2016 vedenpintaa nostettiin. Altaan keskellä sijainneesta niemestä tehtiin avoin pesimäsaari, osmankäämikasvustoa ruopattiin, sulkeutuneisuutta vähennettiin kaatamalla altaiden reunojen puustoa sekä rakennettiin lintujen tarkkailulava. Kohteelle asennettiin lisäksi monenlaisia tekopesiä, pesimälauttoja ja pönttöjä vesilinnuille.

Kalattomana, kirkasvetisenä ja runsasravinteisena Ristakosken altaat ovat erinomaisia pesimä- ja ruokailupaikkoja vesilinnuille. Kesällä 2022 sataparisen naurulokkiyhdyskunnan pesintä onnistui käytännössä täydellisesti. Telkkä- ja mustakurkku-uikkupoikueita oli perinteisen runsaasti ja tukkasotkankin pesintä onnistui. Myös viitasammakko pulputti lintutornin edustalla.

Altaat olivat kuitenkin kasvaneet täyteen tiheää vesikasvillisuutta, kuten uistinvitaa, joten aluetta päätettiin kunnostaa entisestään HELMI-rahoituksella. Elokuun 2022 kunnostuksessa parannettiin altaiden linnustollisia arvoja nostamalla jälleen vedenpintaa ja lisäämällä monimuotoisuutta ruoppaamalla. Ruoppauksella luotiin eri kokoisia niemiä ja saarekkeita sekä syvänteitä ja matalikoita.

”Suuret kertakunnostukset lienevät nyt tehty, mutta linnustoarvojen ylläpito vaatii vuosittain saarten niittämistä avoimiksi sekä tekopesien ja pönttöjen huoltoa”, kertoo hankkeen puuhamiehenä toiminut Matti Aalto.

Leena Pyhäjärvi Soklin aholla. Kuva: Eeva-Mari Pyhäjärvi

Pitkän kamppailun erävoitto: Soklin lupa kaatui

Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti maaliskuussa palauttaa Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvan uudelleen käsiteltäväksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri oli yksi luvasta valittaneista.

KHO arvosteli päätöksessään erityisesti kaivoksen vesisuunnitelmia. Koville olisi joutunut Nuorttijoki, jonka kristallinkirkkaassa vedessä elää ainutlaatuinen järvitaimenkanta.

Itä-Lappiin Savukoskelle yli 50 vuotta suunnitellun Soklin fosfaattikaivoksen historia on polveileva. Vuosien saatossa hanke on siirtynyt omistajalta toiselle, vuoroin kaatunut ja herätetty henkiin.

Paikalliselle väelle Soklin tarina on merkinnyt elämää huolen ja epävarmuuden varjossa. Kauneudella on kääntöpuolensa, teroitettiin Sompion luonnonystävien varapuheenjohtajalle Leena Pyhäjärvelle jo lapsena, kun tämä ihasteli Soklin erikoista ja rehevää luontoa.

”KHO:n päätös oli meille riemuisa paikka, vaikka odotimmekin, että hanke olisi hylätty kokonaan. Kairauksia on jatkettu tänä syksynä kuin mitään ei olisi tapahtunut”, Pyhäjärvi sanoo.

Pyhäjärvi ei kuitenkaan usko, että Soklin kaivoshanke enää etenee nykyisen kaltaisena. Mutta vielä ei voi huokaista helpotuksesta.

Soklin maankuori nimittäin kätkee sisäänsä muitakin kaivosteollisuuden havittelemia rikkauksia, kuten harvinaisiin maametalleihin lukeutuvaa neodyymiä sekä radioaktiivista toriumia ja uraania.

Soklin luonto saatetaan joutua pelastamaan vielä uudelleen, mutta Pyhäjärvi on tulevasta toiveikas. Aloite Soklin sisältävän Tulppion alueen liittämisestä Urho Kekkosen kansallispuistoon on jo viety eteenpäin.

Pyhäjärvi uskoo, että vain suojelun sinetti on riittävä turva kaivoshankkeita vastaan.

”Edellisen sukupolven ansiosta perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto, jota ilman meiltä olisi metsät hakattu. Meidän sukupolvemme tehtävä on suojella Tulppio. Muuten tälle painajaiselle ei tule loppua.”

susi
Susi. Kuva: Paul Stevens / Luonnonsuojeluliitto

Lehtijuttu pakotti riistahallinnon ryhdistäytymään

Joensuussa ilmestyvä sanomalehti Karjalainen julkaisi helmikuussa Luonnonsuojeluliiton Lieksan yhdistyksen jäsenten allekirjoittaman yleisönosastokirjoituksen, jossa vaadittiin riistahallintoa kitkemään salametsästykseen sekaantuneet henkilöt luottamustoimistaan.

Kirjoituksessa viitattiin tapaukseen, jossa kahdeksankymppisen lieksalaismiehen epäiltiin tappaneen jopa 16 sutta vuosien 2017–2020 aikana. Susia maastoon kätketyillä myrkkysyöteillä vainonnut mies tuomittiin joulukuussa 2021 ehdolliseen vankeuteen metsästysrikoksesta.

Jutun poliisitutkinta osoitti, että salametsästys oli paljon yksittäistä rikollista laajempi ilmiö.

”Kävin läpi tapauksen lähes 800-sivuista esitutkintamateriaalia, jota lukiessa vastaan tuli tuttuja nimiä”, kertaa Lieksan luonnonystävien sihteeri Kaija Kiiskinen.

Lieksan seudulla tapahtuneeseen salametsästykseen kytkeytyi henkilöitä, jotka toimivat metsästyksen vapaaehtoistehtävissä: suden reviirityöryhmän jäseninä, petoyhdysmiehinä ja riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa. Esimerkiksi loppuvuonna 2021 Suomen riistakeskus oli hyväksynyt petoyhdysmieheksi henkilön, jonka epäiltiin toimittaneen myrkkyä salametsästysjutun pääsyytetylle.

Poliisin materiaali oli karua luettavaa. Oli sudenraatojen esittelyä autotallissa, irtileikattuja sudenpäitä ja laittomien jahtikeikkojen suunnittelua sosiaalisessa mediassa.

Kiiskisen mitta täyttyi. Hän valmisteli yhdessä kahden muun yhdistysaktiivin kanssa lehtikirjoituksen, jossa vaadittiin riistahallintoa ryhdistäytymään rehottavan salametsästyksen edessä sekä Suomen riistakeskusta siivoamaan metsästysrikoksiin sotkeutuneet henkilöt luottamustehtävistään.

”Koin, että asia oli kerta kaikkiaan pakko nostaa keskusteluun.”

Paikallislehdet Lieksan lehti ja Ylä-Karjala eivät tekstistä kiinnostuneet, mutta Karjalainen julkaisi kirjoituksen nopeasti. Pian myös Ilta-Sanomat tarttui aiheeseen omalla jutullaan.

Pari päivää myöhemmin Suomen riistakeskus ilmoitti, että kaksi alueella toimivaa petoyhdyshenkilöä, joista toinen oli myös reviirityöryhmän jäsen, erotetaan tehtävistään.

Sudet ja metsästys ovat Pohjois-Karjalassa herkkiä aiheita. Jopa Lieksan luonnonystävien sisällä metsästystä käsittelevän lehtijutun kirjoittaminen aiheutti niin voimakasta ristivetoa, että yhdistyksen hallitus hajosi.

Kiiskinen kertoo saaneensa lehtikirjoituksesta enemmän kiitosta kuin kritiikkiä. Tsemppiä on tullut niin paikallisilta kuin muualta Suomesta. Kiiskisen rohkeutta on kiitelty: pienellä paikkakunnalla kynnys arvostella metsästyskulttuuria omalla nimellä voi olla korkea.

”En pelännyt, koska en tehnyt mitään väärää”, Kiiskinen sanoo.

Jaa sosiaalisessa mediassa