Vuosi 2022 numeroina – Tapani Veistola: ”Ympäristöasiat etenivät kriiseistä huolimatta”
Vuonna 2022 on tapahtunut paljon. Luonnonsuojelija-lehti haastatteli toiminnanjohtaja Tapani Veistolaa poikkeuksellisesta vuodesta ja kokosi esimerkkejä siitä, mitä Luonnonsuojeluliitossa on saatu aikaan. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.
Tekstit Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2022
Tapani Veistola analysoi poikkeuksellista vuotta
Ukrainan sota johti inhimilliseen kärsimykseen ja energiakriisiin. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mielestä oli tärkeää nähdä, että ympäristöasiat ovat pysyneet silti politiikan keskiössä.
”On hyvä, että vihreästä siirtymästä ei lähdetty tinkimään. Vaihtoehtohan olisi ollut ympäristöpolitiikan takatalvi, jolloin oltaisiin peruttu jo tehtyjä päätöksiä”, hän sanoo.
3000 marssi metsien hiilinielujen puolesta
Metsämarssissa oli osallistujia seitsemällä eri paikkakunnalla noin 3000. Suomen hiilinielut ja niiden romahtaminen ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt asiassa vuosia vaikuttamis- ja viestintätyötä.
3 merkittävää voittoa kaivosluvista
Kainuun ja Lapin piirit saivat yhdessä yhdistysten ja yksityishenkilöiden kanssa palautettua Mieslahden, Kittilän kultakaivoksen sekä Soklin kaivoshankkeen luvat uuteen tarkasteluun. Luvat palautettiin kokonaan tai osittain lupaviranomaisen käsittelyyn.
1000 hehtaaria ennallistettua suota
Suomen luonnonsuojeluliitto ennallisti tänä vuonna noin 1000 hehtaaria suota kohti luonnontilaa. Suuria kohteita ovat Lestijärven Joutenneva, Muonion Isovuoma, Kiteen Juutinsuo ja Ilomantsin Iso Piitsonsuo.
18 uhanalaista sutta pelastui metsästykseltä
Kaikki neljä suden kannanhoidollisen metsästyksen lupaa saatiin jäihin. Luvat koskivat neljää eri susilaumaa ja niiden perusteella olisi saanut kaataa yhteensä 18 sutta. Liitto antoi piireille ja yhdistyksille WWF:n kanssa tehtyjä oikeudellisia ohjeita, joiden pohjalta ne tekivät valitukset.
630 tuntia haitallisen jättipalsamin kitkentää
Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset torjuivat haitallisia vieraslajeja jättipalsamia, jättiputkea ja keltamajavankaalia 50 kohteella eri puolella Suomea. Jättipalsamia kitkettiin yli 50 talkoissa – yhteensä 630 tunnin verran!
42 000 haitallista jättiputkea torjuttiin
Varsinais-Suomessa Luonnonsuojeluliiton maastotyöntekijät kaivoivat kesän aikana ylös melkein 42 000 jättiputkea 280 kohteessa. Näin ehkäistiin keskimäärin 840 000 000 haitallisen vieraslajin siemenen päätyminen luontoon.
85 000 puuntaimea ja kymmeniä hehtaareja metsää
Madagaskarilla kymmeniä hehtaareja metsää ennallistettiin paikallisilla puulajeilla. Taimia oli 55 000. Lisäksi paikallisille jaettiin yli 30 000 hedelmäpuun ja nopeasti kasvavien paikallisten puulajien tainta sekä 128 polttopuuta säästävää hellaa metsien suojelemiseksi.
342 lännenkylmänkukkaa iti koealoilla
Laatokalta Saimaalle -hankkeessa kokeiltiin erilaisia menetelmiä harvinaisen lännenkylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) auttamiseksi. Kasvin elinympäristöä ennallistettiin ja tulokset ovat olleet lupaavia, kun 342 kasvia iti.
11 kuukautta turvaa uhatulle ankeriaalle
Suomi rauhoitti ankeriaan 11 kuukaudeksi. Tämä oli meillä ja maailmassa äärimmäisen uhanalaiselle lajillle kansainvälisesti erittäin tärkeä ennakkotapaus ja hyvä malli muillekin maille. Luonnonsuojeluliitto oli vaatinut rauhoitusta vuosikausia.
65 maassa EKOEnergia-merkittyä sähköä
Sähkön ympäristömerkki EKOenergia on levinnyt jo 65 maahan. Tänä vuonna mukaan tulivat muun muassa Uganda, Peru ja Panama. Tämä ei olisi tapahtunut ilman yli 70 vapaaehtoista, jotka ovat vieneet EKOenergiaa maailmalle 10 vuoden aikana.
14 500 lapselle ja aikuiselle norppaoppia
Tieto saimaannorpasta ja sen suojelusta on levinnyt laajalle tänä vuonna. Tapahtumiin osallistui 2100 ihmistä ja 7800 näki uuden mobiilinäyttelyn. Keväällä päättyneen CoExist-hankkeen norppatunneilla tietoa sai yhteensä 4200 lasta ja 500 opettajaa.
200 norppaturvallista katiskaa Saimaalle
Saimaannorpalla oli hyvä vuosi, kun 92 kuuttia syntyi. Saimaasta tehtiin turvallisempaa paikkaa kuuteille rakentamalla norppaturvallisia Saimaa-katiskoja. 26 talkootapahtumaan osallistui 270 henkilöä, ja niissä valmistui lähes 200 katiskaa.
1 130 000 euroa luonnonsuojelulle 60 vuoden aikana
Suomen Luonnonsuojelun säätiö täytti 60 vuotta ja myönsi apurahoina 84 300 euroa 25 hankkeelle. Koko historiansa aikana säätiö on ohjannut yhteensä 1,13 miljoonaa euroa 565 luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävälle hankkeelle.
222 534 seuraajaa – Suomen Luonto ohitti Aku Ankan
Luonnonsuojeluliiton kustantama lehti Suomen Luonto kiilasi Aku Ankan ohi toiseksi 222 534 seuraajan someyleisöllään aikakauslehtien joukossa. Suomen Luonto levittää tietoa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Voitot menevät lyhentämättöminä luonnonsuojeluun.
Jätevedenpuhdistamosta lintukosteikoksi
Keurusseudun Luonnonystävät kunnosti Keuruun Haapamäen kylän entisen jätevedenpuhdistamon eli Ristakosken altaat lintukosteikoksi. Tämä 3,5 hehtaarin alue oli vesilintujen tärkeä pesimäkohde jo altaiden ollessa jätevedenpuhdistuskäytössä.
Vuonna 2016 vedenpintaa nostettiin. Altaan keskellä sijainneesta niemestä tehtiin avoin pesimäsaari, osmankäämikasvustoa ruopattiin, sulkeutuneisuutta vähennettiin kaatamalla altaiden reunojen puustoa sekä rakennettiin lintujen tarkkailulava. Kohteelle asennettiin lisäksi monenlaisia tekopesiä, pesimälauttoja ja pönttöjä vesilinnuille.
Kalattomana, kirkasvetisenä ja runsasravinteisena Ristakosken altaat ovat erinomaisia pesimä- ja ruokailupaikkoja vesilinnuille. Kesällä 2022 sataparisen naurulokkiyhdyskunnan pesintä onnistui käytännössä täydellisesti. Telkkä- ja mustakurkku-uikkupoikueita oli perinteisen runsaasti ja tukkasotkankin pesintä onnistui. Myös viitasammakko pulputti lintutornin edustalla.
Altaat olivat kuitenkin kasvaneet täyteen tiheää vesikasvillisuutta, kuten uistinvitaa, joten aluetta päätettiin kunnostaa entisestään HELMI-rahoituksella. Elokuun 2022 kunnostuksessa parannettiin altaiden linnustollisia arvoja nostamalla jälleen vedenpintaa ja lisäämällä monimuotoisuutta ruoppaamalla. Ruoppauksella luotiin eri kokoisia niemiä ja saarekkeita sekä syvänteitä ja matalikoita.
”Suuret kertakunnostukset lienevät nyt tehty, mutta linnustoarvojen ylläpito vaatii vuosittain saarten niittämistä avoimiksi sekä tekopesien ja pönttöjen huoltoa”, kertoo hankkeen puuhamiehenä toiminut Matti Aalto.
Pitkän kamppailun erävoitto: Soklin lupa kaatui
Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti maaliskuussa palauttaa Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvan uudelleen käsiteltäväksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri oli yksi luvasta valittaneista.
KHO arvosteli päätöksessään erityisesti kaivoksen vesisuunnitelmia. Koville olisi joutunut Nuorttijoki, jonka kristallinkirkkaassa vedessä elää ainutlaatuinen järvitaimenkanta.
Itä-Lappiin Savukoskelle yli 50 vuotta suunnitellun Soklin fosfaattikaivoksen historia on polveileva. Vuosien saatossa hanke on siirtynyt omistajalta toiselle, vuoroin kaatunut ja herätetty henkiin.
Paikalliselle väelle Soklin tarina on merkinnyt elämää huolen ja epävarmuuden varjossa. Kauneudella on kääntöpuolensa, teroitettiin Sompion luonnonystävien varapuheenjohtajalle Leena Pyhäjärvelle jo lapsena, kun tämä ihasteli Soklin erikoista ja rehevää luontoa.
”KHO:n päätös oli meille riemuisa paikka, vaikka odotimmekin, että hanke olisi hylätty kokonaan. Kairauksia on jatkettu tänä syksynä kuin mitään ei olisi tapahtunut”, Pyhäjärvi sanoo.
Pyhäjärvi ei kuitenkaan usko, että Soklin kaivoshanke enää etenee nykyisen kaltaisena. Mutta vielä ei voi huokaista helpotuksesta.
Soklin maankuori nimittäin kätkee sisäänsä muitakin kaivosteollisuuden havittelemia rikkauksia, kuten harvinaisiin maametalleihin lukeutuvaa neodyymiä sekä radioaktiivista toriumia ja uraania.
Soklin luonto saatetaan joutua pelastamaan vielä uudelleen, mutta Pyhäjärvi on tulevasta toiveikas. Aloite Soklin sisältävän Tulppion alueen liittämisestä Urho Kekkosen kansallispuistoon on jo viety eteenpäin.
Pyhäjärvi uskoo, että vain suojelun sinetti on riittävä turva kaivoshankkeita vastaan.
”Edellisen sukupolven ansiosta perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto, jota ilman meiltä olisi metsät hakattu. Meidän sukupolvemme tehtävä on suojella Tulppio. Muuten tälle painajaiselle ei tule loppua.”
Sinua saattaisi kiinnostaa
Nostetaan luonto päärooliin
Luonnonsuojelun pitäisi olla politiikan päälavalla. Siellä missä on suurin yleisö ja raikuvat suosionosoitukset, kirjoittaa Liisa…
Lue lisää
Lausunto Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta
Luonnonsuojeluliitto kannattaa lämpimästi esitystä kansallispuiston laajentamisesta ympäröiville arvokkaille erilaisten luonnonsuojeluohjelmien…
Lue lisää