Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto karhukannan hoi­to­suun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­ta

Karhukannan hoitosuunnitelmaa viimeistellään. Sen luonnoksessa on paljon hyvää mutta myös kehitettävää. Tässä Luonnonsuojeluliiton viimeiset sparrauskommentit.

17.6.2022

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 13.6.2022 Dnro VN/15339/2022-MMM-1

Luonnonsuojeluliiton lausunto karhukannan hoitosuunnitelmaluonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Karhukannan hoitosuunnitelman luonnos on kattava tietopaketti karhukannan hoidosta Suomessa. Sen keskeiset tavoitteet ylläpitivät suotuisan suojelutason karhukantaa, edistävät karhun ja ihmisen rinnakkaiseloa sekä vähentävät karhuun liittyviä ristiriitoja edistäen karhun yleistä hyväksyttävyyttä.

Liiton mielestä hoitosuunnitelmassa on hyvää muun muassa:
– Kehitetään karhun kanta-arvion menetelmiä ottaen käyttöön DNA-tunnistusta petoyhdyshenkilöverkoston rinnalle.
– Kehitetään suurpetoyhdyshenkilöverkoston koulutusta ja selvitetään muiden tahojen halukkuutta osallistua suurpetojen havainnointiin.
– Pyritään turvaamaan Suomen ja Skandinavian karhupopulaatioiden yhteyksiä.
– Alueellisessa kannanhoidossa huomioidaan vahingot ja paikalliset saaliskantojen vaihtelut.
– Selvitetään voiko Metsähallituksen erätarkastajien toimivaltuuksia laajentaa siten, että metsästystä koskevien säännösten noudattamisen valvontaa voitaisiin suorittaa myös yksityismailla. Metsästyksen valvonnan tehostaminen on tärkeää, jotta ehkäistään ravintohoukuttimien käyttöä ja laitonta pyyntiä.

Liitto esittää luonnokseen seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia:
– Pyritään kasvattamaan karhukantaa Länsi- ja Sisä-Suomessa metsästystä rajoittamalla.
– Perustellaan kattavasti miksi kevätpyynti ei ole oikea ratkaisu.
– Karhuhäkkien käyttö mehiläisvahinkojen ehkäisyssä, jolla voitaisiin tehokkaimmin
ehkäistä vahinkoja ja kohdistaa pyynti juuri toistuvaa vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
– Ajavia koiria ei tule saada käyttää karhunmetsästyksessä. Plottikoirien käyttö karhunmetsästyksessä johtaa usein eläinrääkkäykseen ajon pitkän keston ja rankkuuden johdosta.
– Vahinkoperusteisissa poikkeusluvissa voisi liiton mielestä käyttää tapauskohtaisesti myös ravintohoukutinta, värikuulilla merkitsemistä yms. tavallista tehokkaampia keinoja. Maakunnallinen ”karhukopla” – ongelmayksilöiden poistoon erikoistuva joukko – voisi myös olla kokeilun arvoinen.
– Alueellisia riistaneuvostoja kannattaa täydentää luonnonsuojelujärjestöillä.
– Tutkimuksen, neuvonnan ja viestinnän voimavaroja pitää lisätä.
– Poronhoitoalueen etelärajan siirto tulisi ottaa uudeksi työkaluksi karhukannan hoitoon.
– Tunturi-Lappia lukuun ottamatta hirvikannan tulisi olla vähintään 5 yks/1000 ha2, jotta karhuille ja susille olisi riittävästi luontaista ravintoa tarjolla.
– Karhulupia kannattaisi porrastaa ajallisesti. Silloin niitä kaikkia ei pyydettäisi heti vaan lupia jäisi mm. ”viljakarhujen” ym. ongelmayksilöiden varalle.

Lisätietoja
– puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 7229 224, harri.holtta a sll.fi
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
– suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro, puhelin 050 5859 857

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä       Tapani Veistola
Puheenjohtaja   toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Jaa sosiaalisessa mediassa