Pieni yhdistys suuren Lapin luonnon asialla

Vapaan Kemijoen puolesta

”Kyllä Rovaniemellä tiedetään, että se, ettei Sierilää ole vielä rakennettu, on Luonnonsuojeluliiton ja Rovaniemen yhdistyksen ansiota”, toteaa Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen.

Sieriniemen siunauksessa soudetaan Kemijoen ainoa miltei luonnontilaisena säilynyt jokiosuus protestina Kemijoki Oy:n suunnitelmille rakentaa vesivoimala Sierilään. Toteutuessaan hanke tuhoaisi useiden uhanalaisten lajien esiintymiä sekä erittäin arvokkaita elinympäristöjä. Kemijoen kaltaiset suurjoet ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi juuri vesirakentamisen vuoksi.

Hänninen on toiminut soutumielenosoituksen kipparina alusta alkaen.

”Koko soutu on vähän kuin iso keskustelu. Se alkaa jo talvella – tavataan ihmisiä somessa ja livenä, puhutaan Sierilästä ja sen uusimmista käänteistä. Keskustelu jatkuu, kun varmistelen, keitä on tulossa ja minkälaisia tarpeita osallistujilla on. Myös itse soudussa keskustellaan: osallistujat nauttivat siitä tiedosta, minkä tapahtumassa saa”, selittää Hänninen.

Mielenilmaukseen osallistuu niin paikallisia asukkaita, luonnonsuojeluaktiiveja eri puolilta Suomea kuin kansanedustajiakin.

”Souduissa on iloinen tunnelma. Kaikilla on tsemppi päällä. On tunne siitä, että tässä nyt tehdään vaikuttavaa mielenilmaisua”, Hänninen kertoo.

Soutamisen lisäksi kaksipäiväisessä tapahtumassa ehditään saunoa ja uida sekä seurata puheita ja esityksiä. Hänninen on itse ammatiltaan kokki, joten ruoasta ei ole pulaa. Muutamana vuonna Oikaraisen kyläyhdistys on järjestänyt samaan aikaan toritapahtuman.

Mielenilmaus on lyönyt hyvin lä­pi mediassa. Eräänä vuonna puheita kuun­telemaan saapui lähes sata ihmistä. ”Ei oltu ihan varauduttu niin isoon porukkaan!

Kaivos vai kansallispuisto?

Yhdistys sai kiitosta myös ilmastotyöstään. Hänninen kertoo, että erityisesti nuoret innostuivat ilmastomielenosoituksista. ”Saimme paikallista julkisuutta, ja porukkaa tuli myös muualta Lapista.”

Vaikka korona on laittanut ilmastomielenosoitukset tauolle, yhdistyksen syyskokoukseen tuli paljon tavallista runsaammin väkeä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Rovaniemen seudulta löytyykin Hännisen mukaan asiakokonaisuuksia, joihin otettaisiin mielellään lisää tekijöitä. Yksi niistä on Rovaniemellä paljon harrastettu maanotto ja sen ympäristöongelmat.

Toinen entistä polttavammaksi aiheeksi nouseva uhka ovat kaivokset. Rovaniemen lounaispuolella levittäytyy arvokas erämaa-alue, jota Ylitornion–Pellon paikallisyhdistys on ehdottanut kansallispuistoksi Rovaniemen ja Keminseudun yhdistysten sekä Lapin piirin tukemana. Alueella on tehty malminetsintää jo vuosia.

”Katsotaan miten käy, voittaako kansallispuisto vai kaivos.”

Hänninen painottaa usein, että asioihin vaikuttaakseen ei tarvitse olla mikään asiantuntija. ”Innostu ja ota selvää. Katsotaan sitten asiaa yhdessä.”