Suot ja vesistöt tulivat Marjaana Tammelalle tutuiksi jo pienenä. “Perheessäni vietettiin paljon aikaa ulkona. Veneiltiin ja oltiin vesistöjen äärellä. Kyrösjärvi on edelleen kaikista rakkain järvi”, Kyröskoskelta kotoisin oleva Tammela kertoo.
“Suot ja luonto yleensä on minulle kuin toinen koti. Omaan yksinhuoltajan arkeen siitä saa valtavasti voimavaroja. Luonto ei ole minulle paikka, minne mennään vaan piipahtamaan, vaan me ollaan osa luontoa”, Tammela selittää.
Suoaktivismiin johtanut polku sai alkunsa kaksi vuotta sitten, kun Tammela liittyi Luonto-Liiton metsäryhmään. Muiden ryhmän aktiivien, Anni Toikkasen ja Emmi Liinalaakson kanssa toteutettiin idea Kaitasuolla järjestettävästä mielenilmauksesta.
“Meillä synkkasi hyvin ja aloimme järjestää tapahtumia Luonto-Liitosta irrallaan, ihan rivikansalaisina.”
Tästä ystävyydestä syntyi turvetuotannon lopettamisen eteen töitä tekevä kansanliike, Suomanifesti. Perustajaporukkaan liittyi myös Turvesuomen Mikko Neuvo. Uusin jäsen on monen järjestön tehonainen Heli Heino Tampereelta.
Kun Tammela luki Luonnonsuojelijasta vesistölähettilästoiminnasta, hän ilmoittautui saman tien mukaan. “Tuntui niin sydänasialta. Vesistöt ovat luonnon peili”, kertoo Tammela. Hän valmistuu keväällä luonto -ja ympäristöneuvojaksi, ja uskoo koulutuksen antavan paljon eväitä myös vesistölähettilästoimintaan.
Matalan kynnyksen toimintaa
“Lähdimme tekemään Suomanifestia sillä periaatteella, että olemme ihan tavallisia kansalaisia, jotka ovat erittäin huolissaan luonnon huonosta kohtelusta; ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisuuden hupenemisesta. Ilmastotavoitteisiin ei päästä liian lepsulla lainsäädännöllä. Turvetuotanto tulee ajaa alas kaikkinensa ja pian,” Tammela valaisee Suomanifestin taustoja.
“On ihan hullua, että Suomessa turpeesta puhutaan uusiutuvana luonnonvarana, vaikka muissa Pohjoismaissa se määritellään fossiiliseksi polttoaineeksi,” Tammela hämmästelee.
Suomanifestin ensimmäinen mielenilmaus järjestettiin vuoden 2019 marrraskuussa Miehikkälässä, jossa suota uhkasi turvetuotanto. Mielenilmaukseen liittyi paikallisia ja tapahtuma sai paljon näkyvyyttä – se herätti kiinnostusta jopa Iso-Britannian yleisradio BBC:ssä, joka teki juttua Suomen soista ja turpeenkäytöstä.
“Toiminta otti hyvin tuulta purjeisiin. Iso juttu meille oli, että Tampereen Maanystävät ry lähti tukemaan meitä. Heidän tuellaan järjestämme mielenilmauksia ja infotilaisuuksia ja osallistamme porukkaa mukaan. Haluamme havahduttaa ihmiset soiden tilanteeseen.”
Haastattelun aikaan Suomanifesti on juuri valmistautumassa Ulkoparlamentaarinen toiminta 2020 -tapahtumaan Helsingissä. Seuraava suoprotesti olisi tarkoitus järjestää Pirkanmaalla ensi tammikuussa, jos koronavirustilanne vain sallii. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös keskustelutilaisuus vaihtoehtoisista energiamuodoista turpeen poltolle.
