Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lähivedet lähellä sydäntä? Ryhdy ve­sis­tö­lä­het­ti­lääk­si

Vesikiikareilla voi tutkia vedenalaista lajikirjoa. Kuva: Mia Holopainen

Pohjolan viileät vedet eivät kestä ilmaston kuumenemista. Luonnonsuojeluliitto kutsuu luonnonystäviä vesistölähettiläiksi.

Teksti Virpi Sahi, kuva Steve Giamba
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2020

Lähivedet ovat meille rakkaita paikkoja, joiden äärellä kokoonnumme saunaan ja juhannustulille. Retkeilemme vesireiteillä ja rantapolkuja myöten. Vesissä uidaan ja veneillään, ja niistä saadaan kalaa ja pesuvettä. Veden äärellä tuijotamme levollisesti kaukaisuuteen.

Suomalaisina meillä on etuoikeus nauttia upeasta vesiluonnostamme. Meillä on runsaasti makeaa vettä ja paljon merenrantaa. Jokamiehenoikeudet avaavat oven monimuotoiseen vesiluontoon.

Monia huolestuttaa, kun oma lähivesi ei voi hyvin tai muutoksen merkkejä on näkyvissä. Vedessä on levää, ranta liettyy, tuttu kasvillisuus muuttuu ja kaipaamamme kalat vähenevät. Kaukaisen rannan rauha ei ole entisensä.

Ilmasto kirittää toimia

Suomen järvet voivat melko hyvin, mutta myös niitä uhkaa rehevöityminen ja rantojen liettyminen. Sisävesistä etenkin pienvedet ja virtavedet ovat uhattuja. Syynä ovat muun muassa soiden kuivatus, maa- ja metsätalouden valumat ja jokien valjastaminen vesivoiman tuotantoon.

Ilmaston kuumeneminen on nouseva uhka, joka muuttaa pelikentän. Kun Etelä-Suomessa vuoden 2020 kaltaiset mustat talvet yleistyvät eikä lunta ja routaa tule, talviset vesisateet huuhtovat valtavia määriä ravinteita ja kiintoainesta vesistöihin. Ilmaston kuumeneminen on vesiensuojelun kannalta kuin juoksumatto, jonka nopeutta nostetaan asteittain. Vesiensuojelua on tehostettava, jotta vesistöt pysyisivät edes nykyisessä tilassa. Vesistöjen lämpeneminen voi ajaa ahtaalle viileään veteen sopeutuneita lajeja.

Kutsu vesistölähettilääksi

Miten sinun lähivetesi voivat? Mikä niissä ilahduttaa ja mikä huolestuttaa? Haluatko oppia tuntemaan paremmin lähivetesi luontoa ja ymmärtää, miten vesistöt toimivat? Haluatko kohdata myös muita vesien äärellä?

Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu niitä, joille lähivedet ovat sydämen asia, mukaan vesistölähettilästoimintaan. Voit ryhtyä itse vesistölähettilääksi tai ehdottaa vesistölähettilästoimintaa omaan yhdistykseesi tai piiriisi.

Vesistölähettiläänä vedät lähivesiteemaista opintopiiriä. Tukenasi on Suomen luonnonsuojeluliiton jo pilotoima konsepti tukimateriaaleineen. Saat käyttöösi yleistajuisen sisävesistä kertovan käsikirjan, Vesistöoppaan ja vesistölähettilään tehtävävihkon, jonka avulla on helppo vetää neljä kokoontumista käsittävä opintopiiri yhdistyksessä, retkiporukan kesken tai vaikka mökkinaapureille. Samalla olet mukana luomassa vesistöjen ystävien verkostoa ympäri Suomea. Matalan kynnyksen opintopiiri sopii hyvin korona-aikaan, sillä pienet kokoontumiset onnistuvat turvavälein ja tarvittaessa etänäkin.

Toimi näin!

  • Haluatko vesistölähettilääksi? Ilmoittaudu lomakkeella! Postitamme sinulle Vesistöoppaan. Tehtävävihko tuotetaan syksyyn mennessä – ilmoitamme tästä erikseen ilmoittautuneille.
  • Voit ladata oppaan myös sähköisenä: www.sll.fi/vesistoopas
  • Tutustu vesityöhön: www.sll.fi/vedet ja Freshabit-hankkeeseen.
  • Lisätietoja antaa: hanketiimin päällikkö Virpi Sahi: virpi.sahi@sll.fi, p. 050 308 2457.

Artikkeli on osa Freshabit-hanketta. FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Lisätietoa hankkeesta: sll.fi/freshabit

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa

Liity jäseneksi

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Pääset mukaan retkille, tapaat muita luonnonystäviä ja saat jäsenlehden.

Liity jäseneksi