Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Viisi vinkkiä muovin kier­rät­tä­mi­seen

Muovin kierrätys säästää raaka-aineita ja energiaa, kun muovin valmistamiseen ei tarvitse käyttää uutta öljyä. Mutta mitä kaikkea muovinkeräysastiaan voi laittaa? Muovin kierrättämisessä on helppo muistisääntö: vain pakkaukset kierrätetään. Muovitavarat eivät kuulu keräysastiaan. Niillekin on kuitenkin paikkansa.

Teksti Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2020

1. Pakkaukset kuuluvat kierrätykseen

Suomessa kierrätetään ennen kaikkea pakkausmuoveja, sillä niitä kertyy jätteeksi eniten. Kaikki kuluttajakäyttöön tarkoitetut muovipakkaukset sekä muoviset kauppakassit ovat kierrätettäviä. Muovinkeräykseen sopivat siis margariinirasiat, jugurttipurkit, valmisruokapakkaukset, ketsuppipullot, shampoopullot, muovikääreet, lelujen pakkaukset ja pesuainepullot.

2. Muista yksi merkintä

Muovipakkauksissa on erilaisia merkintöjä kolmiomerkinnän sisällä, kuten 01 PET, 02 PE-HD tai 07 O. Niistä ei tarvitse välittää. Riittää, että muistaa numeron kolme.  Ainoastaan numerolla 03 merkittyä polyvinyylikloridia eli PVC-muovia ei voi laittaa keräysastiaan.  PVC-muovia ovat esimerkiksi kumisaappaat ja toimiston muovitaskut.

3. Kokeile rypistystestiä

Kahvi- ja sipsipussien kohdalla saattaa miettiä, onko se muovia vai metallia. Jos on epävarma materiaalista, kannattaa kokeilla rypistystestiä: jos pakkaus ei palaudu alkuperäiseen muotoonsa rypistämisen jälkeen, siinä on todennäköisesti eniten metallia, jolloin se lajitellaan metallikeräykseen.

Jos pakkaus sisältää useampaa materiaalia, laitetaan se siihen kierrätysastiaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi kartonkipakkaus, jossa on muovi-ikkuna, kuuluu kartonkeihin.

4. Puhtaus huomioon

Kierrätettävän muovipakkauksen tulee olla tarpeeksi puhdas. Kevyt huuhtelu kylmällä vedellä tai pyyhkäisy talouspaperilla on sopiva puhtaustaso. Pakkauksia ei tarvitse pestä pesuaineella. Tavoitteena on, ettei muovipakkauksesta tule suuria hajuhaittoja tai homeitiöitä huoneilmaan.

Muovipakkauksia ei kannata myöskään laittaa sisäkkäin kuten kartonkeja, koska jalostamolla muovin tunnistuslaite pystyy lukemaan vain uloimman pakkauksen.

5. Ei muovitavaroita keräysastiaan

Muovitavarat, kuten lelut ja muoviastiat, eivät kuulu muovinkeräysastiaan. Sinne eivät kuulu myöskään jätesäkit, muovikelmu, kertakäyttöaterimet tai pakasterasiat. Jos pakkauksessa on jäämiä vaarallisista aineista, kuten kemikaaleista, maaleista, öljystä tai lääkkeistä, unohda muovinkeräys.

VINKKI: Harva tietää, että kovamuovin kuten ämpärit ja pulkat voi kuitenkin viedä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n Sortti-asemille. Seuraava askel onkin saada pakkausmuovin lisäksi myös kovamuovi ja rakennusmuovi kiertämään. 

Ratkaisuja muoviongelmaan.

Pari vuotta sitten herättiin muovituskaan. Valtamerten valtavat roskapyörteet, mikromuovin päätyminen luonnontilaisiinkin ympäristöihin ja vesieläinten ja lintujen tukehtuminen muoviin saivat paljon huomioita.

EU tarttui muoviongelmaan ja teki vuonna 2018 muovistrategian. Ensimmäinen askel oli lisätä uusiokäyttöä. Strategiassa linjattiinkin, että kaikissa jäsenmaissa täytyy käyttää uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä muovipakkauksia vuoteen 2030 mennessä.

Toinen askel oli vähentää roskaantumista puuttumalla kertakäyttökulttuuriin. Seuraavana vuonna voimaan tulleella direktiivillä rajoitettiin kymmenen kertakäyttöesineen käyttöä. Sen vuoksi muovipillit ovat miltei hävinneet, ja pienten muovipussien käyttöä on vähennetty.

Seuraava askel otetaan vuoden 2021 alusta, kun muovivero astuu voimaan. Jäsenmaiden täytyy sen jälkeen maksaa jokaisesta kierrättämättä jäävästä kilosta muovipakkauksia. Suomelle hinta on 80 senttiä kilolta.

Suomalaiset pitävät itseään loistavina kierrättäjinä, mutta meilläkin on parantamisen varaa. Muovinkierrätys aloitettiin vasta vuonna 2016, ja vuonna 2018 muovipakkausten kierrätysaste oli 32 prosenttia. Sen jälkeen muovinkin kierrätysaste on noussut selvästi, joten toivon mukaan suomalaiset pääsevät taas paukuttelemaan henkseleitään, kun seuraavat tilastot julkistetaan. Haluamme olla kierrättäjäkansa numero yksi.

Kaikkein tärkeintä olisi vähentää turhaa muovin käyttöä. Muoville on paikkansa esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisessa, mutta sitä käytetään  edelleen liian huolettomasti.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)

Jaa sosiaalisessa mediassa