Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lähiluonnon suojelun ABC

Moni suojelualoite syntyy retkeilyn lomassa. Kuvassa Kaija Helle vetämässä Nokian Luonnon retkeä. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta.

Voinko pelastaa retkimetsäni ja lakkasuoni? Kansalaiset miettivät, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa. Pirkanmaan piirissä koottiin avuksi Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas.

Teksti Liisa Hulkko, kuva Raisa Kyllikki Ranta
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2020

Vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta se kannattaa – mikä olisi parempaa kuin nauttia luontokohteesta, jota on itse ollut mukana suojelemassa? Mukaan on helpointa lähteä oman paikallisyhdistyksen kautta. Yhdistyksissä ja piireissä on osaamista ja kokemusta päätöksentekoon vaikuttamisesta.

Jorma Mäntylä kokosi Pirkanmaan piirin julkaisemaan Luonnonsuojelijan vaikuttamisoppaaseen kaikki päätöksenteon vaiheet. Opas  kertoo, miten päätöksiin voi vaikuttaa päätöksenteon eri vaiheissa.

Opas kannustaa aloitteellisuuteen. Jos kunnassa on luonnonarvoiltaan arvokas alue, joka pitäisi suojella, ei ole järkevää jäädä odottamaan, että joku tekee jotain. Parasta on tehdä aloite suojelusta ja hankkia sille mahdollisimman laaja kannatus.

Harva suojelualoite etenee saman tien maaliin, ja tie suojeluun voi olla vuosia pitkä. Toisaalta ilman suojelualoitteita Suomessa olisi tuskin yhtään kansallispuistoa!

Harva suojelualoite etenee saman tien maaliin, ja tie suojeluun voi olla vuosia pitkä. Toisaalta ilman suojelualoitteita Suomessa olisi tuskin yhtään kansallispuistoa!

Aloitteelliseen työhön on nykyisin olemassa myös työkaluja: kuntalais- ja kansalaisaloite. Kuntalaisaloitetta voi käyttää suojeluun tai vaikkapa kunnan ilmastotavoitteen kirittämiseen. Kansalaisaloitteesta esimerkkinä on Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite, joka on eduskunnan käsittelyssä.

Ylivoimaisesti suurin osa ympäristöön liittyvästä päätöksenteosta tapahtuu kunnissa kaavoituksen yhteydessä. Kaavoitukseen vaikuttamisessa piilee  järjestöjen suurin vaikutusmahdollisuus. Kaavoitukseen kannattaa vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Toinen klassinen vaikuttamiskeino ovat valitukset. Valituksilla reagoidaan aina johonkin jo päätettyyn eikä aloitetta tehdä itse. Ne ovat tarpeen, jos päätöksentekoprosessissa ei ole noudatettu lakia.

Vaikka päätös olisi jo laitettu täytäntöön, eli kaivos  perustettu tai tien linjaus päätetty, ei kannata vielä sulkea silmiään. Seuranta voi paljastaa, onko ympäristöpäätöksissä asetettuja lupa- ja muita ehtoja noudatettu.

Päätöksenteon vaiheet

  1. VIREILLETULO: Ole aloitteellinen! Tee yhdistyksessäsi omia suojeluesityksiä ja kuntalaisaloitteita. Vaikka esimerkiksi suojelualuetta ei heti syntyisikään, on suojeluprosessi näin polkaistu käyntiin!
  2. VALMISTELU: Ole eri hankkeiden valmisteluvaiheissa yhteyksissä suoraan kunnan viranomaisiin ja päättäjiin ja välitä heille tietoa. Tee hyvin perusteltuja muistutuksia ja yritä saada työlle näkyvyyttä mediassa.
  3. PÄÄTÖKSENTEKO: Kun päätöksenteko on edennyt kunnanvaltuustoon, voi olla vaikea saada muutoksia aikaan. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa. Yritä saada valtuutettuja jättämään eriäviä mielipiteitä. Entä olisiko aika järjestää mielenosoitus?
  4. TIEDOKSIANTO: Päätöksen jälkeen alkaa 30 päivän valitusaika. Kun päätös on jo tehty, valituksen saa tehdä vain, jos päätös on lainvastainen. Valituksen tekoon tarvitaan ympäristölainsäädännön osaamista.
  5. TÄYTÄNTÖÖNPANO: Täytäntöönpanossa kannattaa seurata, että päätöstä tulkitaan oikein. Täytäntöönpano voi viivästyä, jos päätöksestä on valitettu.
  6. SEURANTA: Suomessa seuranta ei kuulu virallisesti päätöksentekoprosessiin, mutta luonnonsuojelija on hereillä päätöksen jälkeenkin ja seuraa luontovaikutuksia ja lupaehtojen noudattamista.

Lue lisää

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa