Vegeveteraanin joulu
Animalian ja Luonto-Liiton entinen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara on elänyt yli 20 vuotta ilman eläinkunnan tuotteita. Tuomivaara kannustaa kaikkia kinkuttomaan jouluun.
Teksti Laura Rantanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2018
Yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija Salla Tuomivaara ajatteli jo lapsena haluavansa alkaa kasvissyöjäksi eläinoikeussyistä. Hän luki kirjoja eläinten käyttäytymisestä ja sen tutkimuksesta sekä kehitysmaiden ja ympäristön tilasta ja oppi näiden asioiden keskinäisestä suhteesta. Hän lopetti eläinten syömisen hetkeksi 12-vuotiaana, mutta pysyvästi kasvissyöjäksi hän siirtyi 16-vuotiaana ja vegaaniksi keväällä 1995.
”Veganismi tuntui aluksi oudolta ja liian ’radikaalilta’, en ymmärtänyt sen ideaa. Mutta kun tapasin ensimmäiset vegaanit ja he selittivät minulle maidon- ja lihantuotannon yhteydestä, joka on etenkin Suomessa erittäin tiivis, ymmärsin, ettei pelkän lihan boikotointi ollut kovin järkevää”, Tuomivaara kertoo.
Tämän ymmärrettyään hän ryhtyi vegaaniksi, vaikka se tämän päivän näkökulmasta olikin haastavaa 1990-luvun Suomessa
”Nykyään Suomessa on saatavilla sekä erilaisia valmiita kasviproteiinivalmisteita että lähes kaikkia maitotuotteita kasvimaitopohjaisina tavallisimmissakin ruokakaupoissa. Muutos 1990-luvusta on suuri. Silloin kaikki piti tehdä itse.”
Vegaaninen jouluruokien potpuri
Jo ensimmäiset lihattomat joulut Tuomivaaran lapsuudenperheessä olivat kuitenkin helppoja. Hänen perheensä ei ollut kovin kinkkukeskeinen ja joulupöydässä oli jo valmiiksi paljon kasvisruokia.
”Entinen avomieheni on todellinen joulun rakastaja ja laskimme, että yhteisen kotimme joulupöydässä oli yli 30 vegaanista ruokalajia”, Tuomivaara kuvailee. Menu oli niin toimiva, että hän käyttää sitä yhä edelleen.
”Vegaanista karjalanpaistia seitanista, savutofua, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa, herneitä, etikkasieniä, sienisalaattia, rosollia, hillosipuleita, vegaanisia karjalanpiirakoita”, Tuomivaara alkaa luetella.
”Aika moni perinteisen suomalaisen joulupöydän ruokalaji on kasvisruoka. Paljon säilyy samana, vaikka jättäisi lihan pois. Moni kasvissyöjä haluaa pääruuaksi jotain kasviproteiiniin pohjautuvaa, kuten seitankinkkua. Itse rakastan hyvin paistettua savutofua”, Tuomivaara sanoo.
Ympäristön hälyttävän tilan takia Tuomivaara toivoo, että päättäjät ja eri instituutiot lähtisivät edistämään kasvisvoittoista ruokavaliota nykyistä tehokkaammin. Millaisilla keinoilla kasvisruuan suosiota voitaisiin käytännössä ohjailla?
”Ruuantuotantoa ja -kulutusta on aina ohjailtu voimakkaasti julkisen vallan toimesta, kuten tuilla, veroilla ja ravitsemussuosituksilla. Toivon eläinperäisten tuotteiden haittaveroa ja julkisten ruokailujen tarjonnan muuttumista pitkälti kasvisperäiseksi. Myös eläinperäisen ruuan menekin edistämisestä tulisi luopua”, Tuomivaara toteaa.
Etuoikeutettujen valinta
”Jätin punaisen lihan ja linnut pois ruokavaliostani jo teini-ikäisenä. Halusin, että ruoka jakautuisi tasaisemmin maapallon asukkaille. Olin kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta. Vielä 90-luvun Suomessa elämää ilman nisäkkäiden syöntiä pidettiin kuitenkin erikoisena ratkaisuna. Se ärsyttikin monia.
Olen saanut testata kinkutonta joulua jo yli 20 vuotta. Se on ollut helppoa, sillä moni herkullisista perinneruuista on lihaton. Olen hiukan lisännyt kierroksia ja suosinut vegaanisia herkkuja. Piparkakku- ja joulutorttutaikinoita on vegaanisina kaupan pakastealtaissa. Vihreissä kuulissa ei ole käytetty mitään eläinkunnan tuotteita. Kauramaito sopii laatikoihin ihan yhtä hyvin kuin lehmänmaito.
Chocochili-blogista löytyy usean vuoden vegaaninen joulumenu resepteineen, ja sen pitäjältä Elina Innaselta ilmestyi syksyllä herkullisia reseptejä sisältävä Vegaanin joulukirja.
Se, että saamme Suomessa tehdä valintoja siitä mitä syömme jouluna, on tietenkin äärimmäisen etuoikeutettua. Globaalisti harva ihminen pähkäilee tällaisten ylellisyysongelmien äärellä. Sitä suuremmalla syyllä meillä on täällä velvollisuus tehdä sellaisia valintoja, jotka eivät ainakaan vaikeuta entisestään muiden mahdollisuuksia hyvään elämään.”
Laura Rantanen
Ruoka on ilmastoteko
Lokakuussa Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme välttää ilmaston vaarallisen lämpenemisen. Myös lokakuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti totesi lihansyönnin välttämisen olevan keskeinen keino ilmastonmuutoksen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
Tutkijoiden mukaan länsimaiden ihmisten olisi kyettävä jatkossa syömään 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita. Lihansyönnin vähentämiseen tarvitaan monia keinoja samaan aikaan: se on mahdollista onnistua tiedon lisäämisellä, verotuksella, kasvisperäisen ruuantuotannon tuilla ja koulu- sekä työpaikkaruokailujen muuttamisella.
Yhä useampi ymmärtää, että nykyinen tapa kuluttaa luonnonvaroja ei voi jatkua. Tämän lehden juttuun Luonnonsuojeluliiton Tankki-hankkeesta haastatellut nuoret paljastuivat kasvissyöjiksi. Jokainen nuorista puhui ruuan ilmastovaikutuksista ja korosti kasvissyönnin lisäämisen merkitystä.
Se, että lapset ja nuoret ymmärtävät tilanteen vakavuuden ei riitä. Emmekä voi odottaa, että poliitikot hoitavat homman puolestamme. Meidän tulee aktiivisesti vaatia parempaa ympäristöpolitiikkaa, mutta voimme jo tänään päättää itse, mitä valitsemme lautasellemme. Vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen ilmastoteko.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Sinua saattaisi kiinnostaa
Viisi vinkkiä ekologiseen pukeutumiseen
”Tyytyväiselle ihmiselle ei voi myydä mitään turhaa”, sanoo Hanna Linkola.
Lue lisää
Viisi vinkkiä luontoystävällisempään pääsiäiseen
1. Värjää pääsiäismunat luonnonmukaisesti Munia ostaessa kannattaa suosia ympäristöä ja kanoja säästäviä luomumunia. Jos tyhjennät…
Lue lisää