Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lainamekossa

Vaatteiden lainaus
Kuva: Vaatepuu

Kirjastot ovat kaikille tuttuja, mutta moni haluaa lainata tai jakaa myös asuntoja, autoja, työkaluja tai vaatteita. Vaatepuu-vaatelainaamo kasvattaa suosiotaan ja haluaa laajentua koko Suomeen.

Teksti Laura Rantanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2018

Sovituskopin takana on jo jonoa, vaikka lainaamon ovet ovat vasta auenneet turkulaisessa ostoskeskuksessa. Jonottajilla on sylissään pino Ivana Helsingin, Uhana Designin ja Vimman vaatteita. Sovitustilan verho raottuu ja epävarma ääni kysyy vaatelainaamon Kati Lyytiseltä vaatiiko Katri Niskasen suunnittelema ihana iltapuku pesulapesun. Vaatii se, mutta lainaamosta saa läheiseen pesulaan alennuskuponkeja.

Turun Vaatepuu-vaatelainaamo on avoinna torstaisin neljästä seitsemään. Vaatteiden ja asusteiden laina-aika on pisimmillään kaksi viikkoa. Vaatteet palautetaan siinä kunnossa, että seuraava lainaaja voi lähteä ne päällään lainaamosta. Vaatteet tulevat Turkuun Järvenpäästä, jossa on Vaatepuun päätoimipiste. Myös Tampereella on liike, ja helmikuun viimeisenä keskiviikkona avautuu Helsinkiin uusi toimipiste.

Eniten lainataan arkeen sopivia tunikoita, mekkoja ja bombereita, jotka käyvät eri muotoisille vartaloille. Lainaamon vaatteet ovat naistenvaatteita, ja moni mies onkin jo kysellyt toiveikkaana, onko myös miehille tulossa oma vaatelainaamo. Vielä sellaisesta ei ole tietoa.

Monille ykkössyy lainata vaatteita on ekologisuus.

Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, kun Soile-Maria Linnemäki siivosi viimeisillään raskaana vaatehuonettaan ja kauhistui kaapissa olevien vain vähän käytettyjen vaatteiden määrää. Seuraavan vuoden tammikuussa hän perusti naisille yhteisöllisen vaatekaapin Järvenpäähän ja syksyllä 2016 seuraavan toimipisteen Turkuun yhteistyössä ekologisen lastenvaatekauppa Punaisen Norsun kanssa.

Tällä hetkellä valikoimissa on monta tuhatta tuotetta ja asiakkaita on jo satoja. Vaatepuu haluaa tarjota tulevaisuudessa kaikille Suomessa asuville naisille mahdollisuuden lainata vaatteita asuinpaikasta riippumatta.

Suomessa toimii tällä hetkellä Vaatepuun toimipisteiden lisäksi vaatelainaamo Vaaterekki Helsingin Kaisaniemessä sekä vaatelainaamo Noppa Kuopiossa. Suomen ensimmäisen vaatelainaamon nimi oli Vaatelainaamo, mutta se sulki ovensa jo muutama vuosi sitten. Kansainvälisistä vaatelainaamoista hollantilainen LENA the fashion library on vienyt lainaamotoiminnan uudelle tasolle digitalisoimalla palvelun.

Monille ykkössyy lainata vaatteita on ekologisuus. Lisäksi monia houkuttelee saada käyttöönsä vaatteita brändeiltä, joilta ei olisi varaa hankkia omistukseensa kuin yksi paita, jos sitäkään. Vaatepuun missio on saada ihmiset tekemään harkittuja ostopäätöksiä ja panostamaan vaatteiden hankinnassa määrän sijasta laatuun.

Luonnonsuojelija testaa

Eksotiikkaa lähellä

”Arkeeni kuuluu jonkin verran tilaisuuksia, joihin on asiallista pukeutua siistimmin kuin farkkuihin ja flanellipaitaan. En kuitenkaan halua ympäristösyistä ostaa uusia vaatteita. Syksyllä 2017 kuulin Turun vaatelainaamosta. Kirjaston rakastajana ajatus vaatteiden lainaamisesta ilahdutti monella tavalla. Miksi ostaa omaa, jos voi lainata?

Vaatelainaamon kuuden kuukauden jäsenmaksua vastaavalla summalla eli 150 eurolla ei olisi myöskään mahdollista hankkia omaksi montaakaan lainaamon tuotteista, jotka ovat kaikki kotimaista designia.

Aluksi hiukan hermostutti, saanko vaatteet varmasti pysymään siinä kunnossa kuin ne olivat lainatessa. Vioittuneet vaatteet ja asusteet on lunastettava omakseen hinnalla, joka on laskettu tuotteen käytön mukaan. Puolen vuoden jäsenyyteni aikana huoli on osoittautunut turhaksi.

Lainaamoasiakkuus on tuonut piristystä vaatekaappiin, mutta minimoinut samalla vaateostokset, kuten toivoinkin. Lainaamosta on helppo saada päälleen edustavia ja kiinnostavia vaatteita. Kotimaisen designin käyttö on jo nopeassa ajassa opettanut arvostamaan laatua niin, että ketjumyymälöiden keinokuidut eivät kiinnosta enää sitäkään vähää mitä aikaisemmin.

Aion jatkaa kiitollisena vaatelainaajana ensimmäisen kokeilukauden päätyttyä ja suosittelen vaatteiden lainaamista muillekin luonnonystäville!”

Laura Rantanen

Näkökulma

Ostaminen ei enää kiinnosta

Kannattaako asioita omistaa, jos niitä ei tarvitse ihan joka hetki? Kymmenen vuotta sitten perustettu Airbnb-yritys ja -nettisivusto tekivät asuntojen jakamisesta valtavirtaa, ja nykyään yhä useampi matkailija haluaa majoittautua paikallisissa kodeissa kasvottoman hotellin sijaan.

Myös esimerkiksi taidelainaamoita on eri puolilla Suomea jo kolmisenkymmentä, ja seuraavaksi isoksi jutuksi ennustetaan autojen jakamista. Monet kIrjastotkin ovat jo laajentaneet kirjoista muihin esineisiin, kuten porakoneisiin, suksiin, sykemittareihin ja soittimiin.

Kuluttajatutkimuskeskus näkee tavaroiden vuokraamisen voimakkaan kasvun liittyvän osaltaan siihen, että omistamisen merkitys on vähentynyt etenkin nuoremmilla sukupolvilla. Kulutus suuntautuu yhä vahvemmin tavaroista elämyksiin ja palveluihin.

Luonto kiittää trendistä, sillä jakamiseen perustuva kuluttaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää. Jakamistalous ja lainaamisen suosio ovat läheisessä yhteydessä kiertotalouteen, jossa arvo syntyy materiaalin ja jätteiden sijaan asioiden huollosta ja uudelleenkäytöstä. Vaikka kiertotalous on perusteltavissa ympäristö- ja ilmastonäkökulmilla, se voi synnyttää myös uusia työpaikkoja ja työtä.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa