Lainamekossa

”Arkeeni kuuluu jonkin verran tilaisuuksia, joihin on asiallista pukeutua siistimmin kuin farkkuihin ja flanellipaitaan. En kuitenkaan halua ympäristösyistä ostaa uusia vaatteita. Syksyllä 2017 kuulin Turun vaatelainaamosta. Kirjaston rakastajana ajatus vaatteiden lainaamisesta ilahdutti monella tavalla. Miksi ostaa omaa, jos voi lainata?

Vaatelainaamon kuuden kuukauden jäsenmaksua vastaavalla summalla eli 150 eurolla ei olisi myöskään mahdollista hankkia omaksi montaakaan lainaamon tuotteista, jotka ovat kaikki kotimaista designia.

Aluksi hiukan hermostutti, saanko vaatteet varmasti pysymään siinä kunnossa kuin ne olivat lainatessa. Vioittuneet vaatteet ja asusteet on lunastettava omakseen hinnalla, joka on laskettu tuotteen käytön mukaan. Puolen vuoden jäsenyyteni aikana huoli on osoittautunut turhaksi.

Lainaamoasiakkuus on tuonut piristystä vaatekaappiin, mutta minimoinut samalla vaateostokset, kuten toivoinkin. Lainaamosta on helppo saada päälleen edustavia ja kiinnostavia vaatteita. Kotimaisen designin käyttö on jo nopeassa ajassa opettanut arvostamaan laatua niin, että ketjumyymälöiden keinokuidut eivät kiinnosta enää sitäkään vähää mitä aikaisemmin.

Aion jatkaa kiitollisena vaatelainaajana ensimmäisen kokeilukauden päätyttyä ja suosittelen vaatteiden lainaamista muillekin luonnonystäville!”

Laura Rantanen

Kannattaako asioita omistaa, jos niitä ei tarvitse ihan joka hetki? Kymmenen vuotta sitten perustettu Airbnb-yritys ja -nettisivusto tekivät asuntojen jakamisesta valtavirtaa, ja nykyään yhä useampi matkailija haluaa majoittautua paikallisissa kodeissa kasvottoman hotellin sijaan.

Myös esimerkiksi taidelainaamoita on eri puolilla Suomea jo kolmisenkymmentä, ja seuraavaksi isoksi jutuksi ennustetaan autojen jakamista. Monet kIrjastotkin ovat jo laajentaneet kirjoista muihin esineisiin, kuten porakoneisiin, suksiin, sykemittareihin ja soittimiin.

Kuluttajatutkimuskeskus näkee tavaroiden vuokraamisen voimakkaan kasvun liittyvän osaltaan siihen, että omistamisen merkitys on vähentynyt etenkin nuoremmilla sukupolvilla. Kulutus suuntautuu yhä vahvemmin tavaroista elämyksiin ja palveluihin.

Luonto kiittää trendistä, sillä jakamiseen perustuva kuluttaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää. Jakamistalous ja lainaamisen suosio ovat läheisessä yhteydessä kiertotalouteen, jossa arvo syntyy materiaalin ja jätteiden sijaan asioiden huollosta ja uudelleenkäytöstä. Vaikka kiertotalous on perusteltavissa ympäristö- ja ilmastonäkökulmilla, se voi synnyttää myös uusia työpaikkoja ja työtä.