Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamiseksi nousi yleisön suosikiksi Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä. Sen johdosta kaupunki ohjaa 100 000 euroa luonnon ennallistamistyöhön eri puolilla Raaseporia.
Kokemäenjoen kaikkiin yhdeksään vesivoimalaan Porista Tampereelle halutaan kalatiet, ympäristövirtaama ja säännöstelyn rajaaminen. Kokemäenjoenreitin kunnostusyhdistys teki aloitteen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta osana Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hanketta.
”On riski että kriteereistä tulee niin tiukat, ettei niitä täytä kuin murto-osa suojelun tarpeessa olevista metsistä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.
Metsähallituksen lokakuussa julkaiseman saimaannorpan kanta-arvion mukaan norppia on nyt noin 480 yksilöä. Se on pitkäjänteisen suojelutyön tulosta. Saimaannorppa on edelleen kuitenkin erittäin uhanalainen.
Marraskuun lopussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa sitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa on onnistuttu, ja sovitaan tarvittavista lisätoimista. Suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat, että kaikkien maiden, myös Suomen, on kiihdytettävä toimia 1,5 asteen kuumenemisrajan alapuolella pysymiseksi ja lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Kokemäenjoki halutaan palauttaa elinkelpoiseksi vaelluskaloille. Kahdeksan järjestöä jätti 15.11.2023 kalatalousviranomaiselle aloitteen koskien yhdeksää vesivoimalaa Kokemäenjoen reitillä.
Seitsemän järjestöä jätti 15.11.2023 kalatalousviranomaiselle aloitteen koskien yhdeksää vesivoimalaa Kokemäenjoen reitillä. Aloitteella halutaan panna vireille voimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutos ja siten vauhdittaa kalojen vaellusyhteyksien palauttamista. Käytännössä voimaloiden yhteyteen olisi rakennettava ohitusuomat, joissa vesi virtaa ympäri vuoden. Niissä kalat voisivat uida voimaloiden ohi vapaasti. Ohitusuomiin syntyisi myös virtaavan veden elinympäristöjä.
Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa toteuttama VieKas LIFE -hanke teki haitalliset vieraskasvit tutuiksi niin kunnille kuin yksityisille maanomistajillekin. Viiden vuoden aikana aktivoitiin tuhansia sidosryhmäläisiä viestinnän, ympäristökasvatuksen ja neuvonnan avulla sekä tehtiin käytännön kokeiluja, kehitystyötä ja vieraskasvien torjuntaa sadoilla kohteilla eri puolilla Suomea.
Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti Euroopan komissiolle kommenttikirjeen Suomen kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivityksen luonnoksesta.
Tehostuneesta sudensuojelusta huolimatta susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen eikä Suomen susikanta ole suotuisalla suojelun tasolla. Suomessa on susia vähemmän kuin saimaannorppia.