Kokemäenjoen kaikkiin yhdeksään vesivoimalaan Porista Tampereelle halutaan kalatiet, ympäristövirtaama ja säännöstelyn rajaaminen. Kokemäenjoenreitin kunnostusyhdistys teki aloitteen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta osana Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hanketta.
”Haluamme pelastaa suuren vesistön vaelluskalakannan. Niin se on”, yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Vuorinen sanoo.
Aluksi yhdistykselle naureskeltiin ja visioita pidettiin mahdottomina. Joen varren asukkailla on kokemusta toimimattomasta kalatiestä ja kalahissistä, joka on purettu. Vaelluskalojen paluusta ei uskallettu enää edes haaveilla.
”Kommentit vain lisäsivät vauhtia”, Vuorinen naurahtaa.
Aika muutokseen on nyt oikea, sillä aiemmin erittäin kuormittuneen joen veden laatu on parantunut. Lainsäädäntö antaa tarvittavaa tukea, ja perälautana on EU:n vahvat säädökset.
”Valtion luvalla on aiemmin perattu koskia tukinuittoa varten ja sitten rakennettu vesivoimalaitokset. Nyt valtion on aika ruveta paikkailemaan omia jälkiään. Yritykset rakentavat kyllä kalatiet, kun päätökset ovat selviä”, hän sanoo.
Kalateiden rakentaminen tarkoittaa arviolta vain noin viiden prosentin hävikkiä vesivoimatuotantoon. Vesivoimalaitokset ja elinvoimainen kalakanta voivat toimia samassa joessa.
”Vapauta virrat -hankkeesta on ollut meille paljon apua ja iloa. On ollut tärkeää päästä myös verkostoitumaan”, Vuorinen kertoo.
”Kokemäenjoki on yksi Suomen suurjoista, joten siksi tämä aloite on erityisen merkittävä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton virtavesiasiantuntija Henrik Korkeamäki.
”Olen todella iloinen, että ihmiset ovat lähteneet mukaan ja virrat alkavat vapautua. Yhteisen tekemisen arvon näkee jo.”
Kokemäenjoki on Partioaitan rahoittaman Vapauta virrat -hankkeen suurin aloitekokonaisuus.
