Lausunto Sipoon Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaavan luonnoksesta

LAUSUNTO 15.8.2025

Sipoon kunta
kirjaamo(a)sipoo.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto G27 Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaavaluonnoksesta

Osayleiskaava-alue on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen merkittävä, mikä näkyy esimerkiksi maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden suurena määränä (MALU- ja LAKU-selvitykset). Kaavaluonnoksen muuttavan maankäytön rajauksissa suurin osa tärkeimmistä luontoarvoista on huomioitu melko hyvin. Esitämme tässä kuitenkin joitakin huomioita, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä kaavatyön jatkovaiheissa.

Gumbostrandin pohjoispuolinen uusi tielinjaus ja siihen liittyvät rakentamisalueet

Gumbostrandin pohjoispuolen uusi tielinjaus ja siihen liittyviä rakentamisalueita (erityisesti A-2-alue) ja rakentamisen reservialueita on rajattu maakunnallisesti arvokkaiden luontotyyppikohteiden päälle. Tieyhteys ja rakentamisen reservialue uhkaavat myös kaavan luontoselvityksessä (Yrjölä 2018) tunnistettua arvokasta lintualuetta sekä lepakkoselvityksen perusteella säilytettäväksi suositeltua aluetta. Näitä rakentamisvarauksia on supistettava luontoarvojen turvaamiseksi.

KUVA 1. Ote kaavaluonnoksesta. Sinisellä ympyröidyllä alueella A-2 -varaus ja tieyhteys uhkaavat maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen rajausta. Punaisella ympyröity rakentamisen reservialue ja tieyhteys uhkaavat luontoselvityksessä tunnistettua arvokasta lintualuetta ja säilytettävää lepakoille tärkeää aluetta.

KUVA 2. Rakentamisen uhkaamaa maakunnallisesti arvokasta LAKU-kohdetta.

KUVA 3. Arvokas lintualue (suurempi sininen katkoviiva), jota itäinen rakentamisen reservialue uhkaa.

Eiron pohjoispuolisen niityn reunat ovat lepakoiden tärkeitä ruokailualueita tai siirtymäreittejä, jotka luontoselvitys (Yrjölä 2018) suosittelee säilyttämään ennallaan (Kuva 4). Kaavaluonnoksessa suoraan niityn reunaan on kuitenkin osoitettu A-4/res aluetta ja uutta tieyhteyttä. Nämä suunnitelmat hävittäisivät suoraan lepakoille tärkeän alueen ominaispiirteitä ja lisäksi aiheuttaisivat merkittävää haittaa lepakoille lisääntyvän valaistuksen seurauksena.

KUVA 4. Lepakkoselvityksen perusteella säilytettäväksi suositeltavat alueet.

Puuttuvat maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet

Luontoselvityksen täydennyksen (Envibio Oy 2020) koostekartasta puuttuu arvokkaan luontoalueen merkintä kahdelta Hitån kartanoalueen eteläpuoliselta mäeltä. Kyseessä lienee virhe, koska luontoselvityksen täydennyksessä kuitenkin nimenomaan todetaan seuraavaa: ”2.3 LAKU-kohteet. Selvityksen tuloksena ei esitetä uusia LAKU-kohteita eikä muutoksia entisten kohteiden rajauksiin.” Kyseiset mäet on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaiksi sekä MALU- että LAKU-selvityksissä (G ja H ympyröity alla olevassa kartassa (KUVA 5.) keltaisella.

→ Kohteet on merkittävä kaavaan luo-alueiksi.

KUVA 5. Keltaisella ympyröity kaavan luontoselvityksistä puuttuvat maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet. Karttakuvan lähde: Uusimaa-kaava 2050 – Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo. Koosteraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 217, 2019.).

KUVA 6. Luontoselvityksen täydennyksen koostekartassa ei ole merkintää Kuvan 4 LAKU-alueilla.

Lisäksi kaavaluonnoksen ratkaisu, että maakunnallisesti arvokkaista luontoalueista on merkitty luo-alueiksi vain luontoselvityksessä arvoluokkaan 2 luokitellut alueet, mutta luokkaan 3 luokiteltuja alueita ei ole noteerattu lainkaan, on johtanut siihen, että merkittäviä luontoalueita jää kaavassa vaille turvaa. Luo-alueita on syytä laajentaa ainakin seuraaville luontoselvityksen täydennyksen kohteille:

• Ormträsketin itäpuolella (kartta alla): Kuvio 62. Runsaslahopuustoinen kangasmetsä (osittain EN, METSO I)

• Vainuddenin ja Norrskogenin välisellä laajalla kallioalueella (kartta alla): Kuvio 43. Kalliometsä (NT, osittain ML 10 §, METSO I-II) ja Kuvio 46. Kalliometsä (osittain NT ja ML 10 §, METSO I) sekä niihin kytkeytyvät pienemmät arvokkaat kuviot.

Linnanträsk

Luontoselvitys (Yrjölä 2018):

”Alueella havaituista sudenkorentolajeista täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis, kuva 9-25) on mainittu luontodirektiivin liitteissä IV(a) ja II. Laji on näin ollen tiukasti suojeltu, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. II-liitteen lajina täplälampikorennolle voidaan myös perustaa suojelutoimen alueita. Laji on lisäksi luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitettu. Täplälampikorennon elinympäristön säilyttämiseksi lammen rannat tulee jättää ennalleen, kuten myös ranta-alueen metsänreunat, joilla on merkitystä mm. lammen vedenlaadulle (ravinnetasapaino) sekä ilmeisesti aikuisten yksilöiden yöpymispaikkana. Täplälampikorento oli suhteellinen runsaslukuinen Linnanträskin alueella, joka on lajin ilmeinen lisääntymispaikka.”

→ Linnanträskin rannat on rajattava kaavaluonnoksessa esitettyä laajemmin luo-alueeksi.

Ormträsket ja Sipoonlahden ranta

Kaava-alueen itäosan kattaneen luontoselvityksen täydennyksen (Envibio Oy 2020) mukaan:

”Luokkaan 2 kuuluvista kohteista selvästi arvokkaimpia ovat Ormträsket lähiympäristöineen sekä Sipoonlahden rannat Norrskogenissa.”

”Ormträsket on sudenkorentolajistoltaan arvokas ja suojelemisen arvoinen. Lammella lisääntyvät mm. luontodirektiivin liitteen IV lajit lumme-, siro- ja täplälampikorento.”

”Sammalten kannalta arvokkaita alueita löytyi kaksi. Sipoonlahden länsirannalla kasvaa tavallista selvästi luonnontilaisempaa kuusivaltaista ja melko kosteaa metsää, jossa on hyvin runsaasti lahopuuta. Myös lahopuujatkumo on melko hyvin säilynyt. Alueelta löytyi yksi esiintymä vaarantunutta aarnisammalta. […] Lähellä makaavalta järeältä maapuulta löytyi silmälläpidettävä rakkosammal, jolla on useita kasvupaikkoja myös muualla lähiympäristössä.”

”Myös Ormträsket ja varsinkin sen kosteat, selvästi tavanomaista luonnontilaisemmat metsät tarjoavat sammalille hyviä elinympäristöjä. Lammen rannan luonnontilaiset suot ovat karuja, ja niiden sammalisto on biotoopille tyypillistä. Ormträsketiä ympäröivistä metsistä löytyi useita rakkosammalesiintymiä.”

”Muutamia merkittävimpiä pesimälinnustoa koskevia havaintoja on esitetty kartoissa 12-13. Karttaan on myös rajattu linnustoltaan arvokkaimmaksi arvioidut alueet. Nämä ovat Ormträsketin-Stenkärretin ympäristö ja Vainuddenin itäranta sekä sen koillispuolinen alue.”

→ Ormträsketin alueen ja Sipoonlahden ranta-alueiden merkitys korostuu luontoselvitysten tuloksissa. Näiden alueiden luontoarvot on turvattava kaavaluonnosta paremmin, mieluiten SL-merkinnöillä.

Arvokkaiden luontokohteiden kaavamerkinnöistä

Luo-merkintä on käytännössä merkityksetön MY-alueella, koska nykylain mukaan M-alkuisilta kaava-alueilta ei voida edellyttää maisematyölupaa. Siten kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen M-alkuisilla alueilla, vaan arvokkaidenkin kohteiden avohakkaaminen on mahdollista. Siksi merkittävimmät alueet on merkittävä suojelualuevarauksiksi SL-merkinnällä (erityisesti Ormträsket ja Sipoonlahden rannat, luontoselvityksen perusteluja avattu yllä) tai alueen pääkäyttömuoto muutettava MY-alueesta VL-alueeksi, jolloin luo-alueilta voidaan edellyttää maisematyölupaa ja kieltää luontoarvoja heikentävät toimenpiteet.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Pyydämme tietoa kaavatyön etenemisestä sähköpostitse.

Helsingissä 15.8.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija