Muistutus Morenia Oy:n kalliokiven louhinta- ja murskauslupahakemuksesta

Muistutus

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
ymparistokeskus@tuusula.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Muistutus Morenia Oy:n kalliokiven louhinta- ja murskaushankkeen maa-aines- ja ympäristö- ja aloituslupahakemuksesta sekä hakemuksesta johtaa vettä toisen alueella, Mäntsälä

Diaarinumero: TUUDno-2024-1023

Morenia Oy hakee lupaa kalliokiven louhintaan noin 7 hehtaarin alueella Mäntsälän Hirvihaarassa kiinteistöllä Hämäläis-Mattila 505-403-5-169. Alueella on louhittavaa kalliota noin 600 000 m³ktr, eli noin 1,8 milj. tonnia. Alueella louhittua louhetta murskataan ottamisalueella vuositasolla kokonaisottomäärän perusteella keskimäärin noin 120 000 t/a ja maksimissaan noin 300 000 t/a. Lupaa haetaan 15 vuodeksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vaatii kiinnittämään hankkeen vaikutusten arvioinnissa ja lupaehdoissa erityistä huomiota ottamisalueen lähellä noin 400 metrin etäisyydellä sijaitsevan Mustamäen Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuviin uhkiin.

Melu

Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (Vnp 993/1992) mukaan luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB. Lisäksi jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Louhintatoiminnassa iskumaista melua aiheuttavat ainakin räjäytykset, murskaus ja rikotus.

Lupahakemuksen liitteenä olevassa melumallinnuksessa (Ramboll 16.4.2024, päivitetty 27.9.2024) todetaan:

Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus: Räjäytyksessä syntyvän ylisuuren louheen rikotus iskuvasaralla on impulssimaista melua aiheuttavaa toimintaa. Myös kiviainesmurskain voi välittömästi äänilähteen lähellä olla impulssimaisen melun lähde. Kapeakaistaisia melulähteitä kiviainestoiminta ei yleensä sisällä.

Impulssimaisuus vähenee luonnossa etäisyyden äänilähteestä kasvaessa ja jossakin kohtaa se katoaa pois äänestä kokonaan. Louhinta-alueista etäisyyttä lähimpiin asuin – ja lomarakennuksiin muodostuu noin 800 metriä, eikä melun odoteta enää olevan impulssimaista lähimpien asuin- tai lomarakennusten kohdalla. Melumallilaskelman tuloksissa ei ole siten huomioitu impulssimaisuuskorjausta.

Melumallinnuksessa ei siis ole huomioitu melun iskumaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Valintaa perusteellaan 800 metrin etäisyydellä louhinta-alueelta asutukseen, mutta etäisyys Mustamäen Natura-alueelle on vain noin 400 metriä.

Melumallinuksessa todetaan (korostukset lisätty):

Mallinnustilanne 1 (melualuekartta 2 ja 3)

Kuvassa 3 on esitetty Morenian toiminnan melun leviäminen mallinnustilanteessa 1 melusuojauksella, jonka tarkoitus on suojata Mustametsän Natura-alue 45 dB ylittävältä melulta. Murskain on suojattu vallilla, jonka pituus on 45 m ja jonka harja on tasossa +92,5 metriä (meluvallin korkeus maanpinnasta on n. 6 metriä). Melusuojauksen jälkeen Morenian toiminnan melu Mustametsän Natura-alueella alittaa suurelta osin 45 dB ja on enintään 45–50 dB tasalla.

Mallinnustilanne 2 (melualuekartta 4)

Morenian ympäristölupahakemuksen mukainen toiminnan päiväajan keskiäänitaso ilman melusuojausta on esitetty kuvassa 4. Päiväajan asuinrakennusten meluraja-arvo 55 dB alittuu kaikkien asuintalojen kohdalla ilman melusuojausta. Mustametsän Natura-alueella Morenian toiminnan melu jää suurelta osin alle 45 dB tason ja erillistä melusuojausta tilanteessa 2 ei tarvita.

Melumallinnuksen mukaan melutaso jää ”suurelta osin” ohjearvon 45 dB alle eli toisin sanoen ylittyy vähintään osittain jo tilanteessa, jossa melun iskumaisuutta ei ole huomioitu. Kun laskelmaan lisätään valtioneuvoston päätöksen edellyttämällä tavalla 5 dB, melutason ohjearvon ylitys Natura-alueella on jo merkittävä.

Melumallinnus:

Natura 2000 -alueelle yhteisvaikutuksia ei louhinnan ja murskauksen aloitustilanteessa synny, kun melusuojaus on tehty. Louhinnan edetessä murskain siirtyy etäämmäksi Natura 2000 -alueesta eikä erilliselle melusuojaukselle nähdä enää tarvetta. Natura 2000 -alueen eteläosaan louhinta- ja murskaustoiminta muodostaa noin 45 dB päiväajan keskiäänitason. Hyvinkääntien liikennemelu aiheuttaa Natura-alueen eteläosaan vastaavan suuruisen päiväajan keskiäänitason, jolloin yhteismelutasoksi muodostuu noin 48dB.

Yhteismelutason 3 dB suuruinen ohjearvon ylitys on jo merkittävä sillä melua mitataan logaritmisella asteikolla, jossa 3 dB:n muutos tarkoittaa äänenpainetason kaksinkertaistumista. Tässäkään ei ole huomioitu iskumaisen melun edellyttämää 5 dB:n lisäystä laskelmaan, joten yhteismelu ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen ohjearvon selvästi.

→ Melumallinnusta on päivitettävä siten, että huomioidaan iskumaista melua aiheuttavat työvaiheet ja lisätään valtioneuvoston päätöksen mukaisesti laskentatulokseen 5 dB ennen sen vertaamista 45 dB ohjearvoon. Korjattu melutaso ei saa ylittää ohjearvoa. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, lupaehdoissa on määriteltävä keinot, joilla korjattu melutaso pysyy ohjearvon alla Natura-alueella.

Lupahakemuksen liitteenä olevassa Natura-vaikutusten esiarviossa (Suomen luontotieto Oy 37/2024) todetaan:

Arviossa tuotiin esiin merkittävimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, joita hanke voi aiheuttaa. Hankkeen merkittävin ympäristövaikutus on melu- sekä häirintävaikutukset, jotka kohdistuvat erityisesti linnustoon. Koska louhinta on mahdollista toteuttaa eliöiden lisääntymisajan ulkopuolella, jäävät hankkeen vaikutukset Natura-alueen eliölajistoon vähäisiksi. Hankkeella saattaa olla vähäisiä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen Lintudirektiivin liitteen 1 lintulajeihin, mutta vaikutuksia ei voi pitää merkittävinä. Luontotyyppeihin tai korukeräpallokkaan elinmahdollisuuksiin hankkeella ei todennäköisesti ole heikentäviä vaikutuksia.

Natura-vaikutusten esiarvion mukaan ”Koska louhinta on mahdollista toteuttaa eliöiden lisääntymisajan ulkopuolella, jäävät hankkeen vaikutukset Natura-alueen eliölajistoon vähäisiksi.” Lupahakemuksessa ei kuitenkaan esitetä, että louhinta-aikoja rajoitettaisiin lisääntymisajan ulkopuolelle.

→ Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, louhinta ja etenkin kaikki iskumaista melua aiheuttava toiminta on lupaehdoissa rajattava eläinten lisääntymisajan ulkopuolelle. Huomioon on otettava erityisesti Natura-alueella esiintyvät aikaisin keväällä pesivät viirupöllö ja helmipöllö.

Liikenne

Lupahakemus:

Ottotoiminnan aiheuttama keskimääräinen kuljetusliikennemäärä on teoreettisen keskimääräisen vuotuisen ottomäärän (40 000 m3ktr) perusteella noin 12 raskaan kuljetusajoneuvon (ajoneuvoyhdistelmä, 40 t) käyntiä kohteessa vuorokaudessa (arkisin). Todellisuudessa kuljetusmäärät vaihtelevat paljon riippuen kiviaineksen kysynnästä ja vuorokausittaiset kuljetusmäärät saattavat jäädä huomattavasti pienemmiksi kuin yllä mainittu. Pitkiäkin aikajaksoja saattaa esiintyä, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan ja toisaalta jaksoja, jolloin kuljetuksia on keskimääräistä enemmän.

Tieyhteys ottoalueelle kulkee Natura-alueen läpi, minkä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin ei ole arvioitu lupahakemuksen liitteenä esitetyssä Natura-vaikutusten esiarviossa.

Keskimääräinen raskaiden kuljetusajoneuvojen määrä ei ole riittävä tieto hankkeesta Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Hakemuksessakin todetaan, että tulee jaksoja jolloin kuljetuksia on keskimääräistä enemmän. Lupaehdoissa on asetettava rajat kuljetusten vuorokausikohtaiselle enimmäismäärälle. Erityisen tärkeää tämä on lintujen pesimäaikaan, jolloin Natura-alueen läpi ajavat raskaat ajoneuvot voivat häiritä Natura-alueen suojelun perusteena olevien lintulajien pesintää.

Natura-alueen läpi kulkeva tieyhteys on päällystämätön, joten melun lisäksi on huomioitava myös raskaan liikenteen aiheuttamat pölyhaitat Natura-alueelle ja luvassa on edellytettävä pölyämisen estämistä tarvittaessa. Myös raskaan liikenteen aiheuttama tärinä voi haitata läheisten lintujen pesintää ja senkin vuoksi pesimäaikaista liikennettä on rajoitettava.

Yhteystiedot

Erityisasiantuntija Lauri Kajander, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 4.6.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen puheenjohtaja
Lauri Kajander erityisasiantuntija