Lausunto Orimattilan Pennala-Virenojan osayleiskaavasta

LAUSUNTO 15.8.2025

Orimattilan kaupunki
kirjaamo(a)orimattila.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Orimattilan Pennala-Virenojan osayleiskaavasta

Kiitämme kaavaluonnoksen kommentointiin 15.8.2025 asti saamastamme lisäajasta (sähköposti 11.8., kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta).

Olemme tutustuneet Orimattilan Pennala-Virenojan osayleiskaavaan, jonka on tarkoitus mahdollistaa laajan teollisen mittakaavan aurinkovoimalan rakentaminen kaava-alueelle. Alueella on useita merkittäviä arvoja, joita kaavaluonnoksessa esitetty aurinkovoimalarakentamisen laajuus uhkaa. Alla esitetyn mukaisesti suunnitelmaa on korjattava, jotta alueella tunnistetut luonto- ja maisema-arvot tulevat paremmin huomioiduksi,.

Ekologiset yhteydet

Hankealue sijaitsee keskellä maakuntakaavoituksen yhteydessä tunnistettua kriittistä ekologista yhteyttä. Alla olevalta kartalta (KUVA 1.) näkyy, että maakunnallisesti merkittävä metsäinen yhteys on hankealueen kohdalla kapea ja valmiiksi pirstaleinen ja sitä rajaavat pellot sekä idässä että lännessä.

KUVA 1. Ote Luontoselvityksen luvusta 4.10 Ekologiset yhteydet.

Kaava-aineistoon sisältyy Rambollin toteuttama Pennalan aurinkovoimalan ekologinen verkosto -selvitys (7.5.2025), joka on valitettavan heikkolaatuinen. Selvityksen sivulla 6 todetaan virheellisesti: ”Päijät-Hämeen viherverkostotarkastelussa osakaava-alueen ulkopuolelle sijoittuu kriittinen ekologinen yhteys (Ramboll 2021).” Kyseinen yhteys nro 21 kulkee kuitenkin todellisuudessa nimenomaan osayleiskaava alueen läpi, ei sen ulkopuolella.

Samaisen selvityksen sivulla 11 on esitetty ”vaikutusten arviointi”, jossa esitetään kaavaluonnos ilmakuvalla. Kaavakarttaan on merkitty pisteviivalla ehdotuksia ekologisiksi yhteyksiksi ja katkoviivalla maakuntakaavan selvityksissä todettu kriittinen maakunnallinen yhteys. Kaava-alueen pohjoisreunalla on esitetty, että ehdotettu pisteviivayhteys jatkuisi pohjoiseen (lisätty sininen ympäröinti alla KUVASSA 2.). Ilmakuva on raportissa rajattu tarkoitushakuisesti siten, ettei pohjoiseen jatkuvan ehdotetun yhteyden todellinen tila näy kuvassa. Jos asiaa tarkastellaan laajemmin nähdään, että kyseinen pisteviiva päätyy peltoaukean jälkeen suoraan tiiviisti rakennetulle Pennalan taajama-alueelle eikä missään nimessä toimi ekologisena yhteytenä pohjoiseen (lisätty punainen ympäröinti KUVASSA 3.). Sen sijaan ainoa jotenkuten toimiva metsäinen yhteys muodostuu Kuivistonmäen kautta juuri siinä kohdassa, johon kriittinen yhteystarve on maakuntakaavan selvityksessä sijoitettu (punainen ympäröinti KUVISSA 2. ja 3.). Tässäkin yhteydessä on katkos peltoaukealla, mutta pellon jälkeen pohjoiseen on vielä säilynyt Pennalan länsiosassa joten kuten toimiva yhteys, jota tulisi kaikin tavoin vaalia.

Kaavaluonnoksessa maakunnallinen ekologinen yhteys katkaistaan myös kaava-alueen sisällä lähes täysin. Aurinkovoimatuotantoon tarkoitettua energiahuollon aluetta EN/au on merkittävästi supistettava seututien 167 itäpuolella, jotta maakunnallinen ekologinen yhteys säilyy. Aurinkopaneelikentät aidataan, jolloin rakennettavat voimala-alueet estävät kaikkien vähänkään suurempien eläinten liikkumisen. Ojalan (2021) suositusten mukaan maakunnallisen verkoston minimileveys taajamissa on 300 metriä. Ekologiset yhteydet ovat haja-asutusalueella 500 – 1000 metriä leveitä, metsäisiä yhteyksiä tai metsäketjuja (Ojala, 2021).

KUVA 2. Ote Pennalan aurinkovoimalan ekologinen verkosto -selvityksestä (Ramboll 7.5.2025). Punaisella ympäröity maakunnallinen yhteys, sinisellä konsultin ehdotus uudeksi yhteydeksi.

KUVA 3. Ilmakuva MML 2025. Punaisella ympäröity maakunnallinen yhteys, sinisellä konsultin ehdotus uudeksi yhteydeksi.

Linnusto

Orimattilan Pennalan aurinkovoimala-alueen luontoselvitykset 2024 (Luontoselvitys Metsänen, lihavoinnit lisätty):

”5.2 Pesimälinnusto

Alueelta tavattiin useita huomionarvoisia pesimälintulajeja. Niiden osalta voidaan havaita keskittymiä. Nämä keskittymät suositellaan huomioitavan alueen maankäytön suunnittelussa. Mahdollisuuksien mukaan myös yksittäisten uhanalaisten lajien reviirit suositellaan huomioitavan.

Lisäksi alueeseen rajautuu maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI44 Kuva 28. Alueen sisäisiä, arvioituja ekologisia yhteyksiä. alue), joka ulottuu myös selvitysalueelle. MAALI-alue suositellaan huomioitavan sen ominaisuuspiirteet turvaavalla kaavamerkinnällä ja kaavamääräyksillä. Alueelle ei suositella osoitettavan muuttuvaa maankäyttöä.”

Luontoselvityksen suosituksia ei ole kaavaluonnoksessa linnuston osalta otettu huomioon. Alla olevassa kartassa (KUVA 4.) on sinisellä ympyröity kohtia, joissa arvokkaille linnustoalueille on osoitettu aurinkovoimalan rakennusalueita EN/au. Myös maakunnallisesti arvokkaalle lintualueelle (MAALI) on osoitettu rakentamisaluetta. Kyseiset kaavamerkinnät on luontoselvityksen suositusten mukaisesti poistettava näiltä alueilta.

KUVA 4. Kuvassa sinisellä ympyröity kohtia, joissa kaavaluonnoksessa on esitetty aurinkopaneelien rakentamista luontoselvityksen suositusten vastaisesti arvokkaille lintualueille.

Luontoselvityksen luontoarvokohteet

Orimattilan Pennalan aurinkovoimala-alueen luontoselvitykset 2024 (Luontoselvitys Metsänen) -raportissa on rajattu kaava-alueen arvokkaat luontoalueet kartalle:

”Toinen iso kokonaisuus on maakunnallisen ekologisen yhteyden ja siihen liittyvien tunnistettujen paikallisten ekologisten yhteyksien kokonaisuus sekä MAALI-alue. Kohteet on arvotettu SYKE:n arvotuksessa luokkaan 2, ekologisen verkoston kannalta erittäin tärkeät kohteet, perusteella. Mukaan on valittu kaikki kuviot jotka osuvat yhteyksille ja niiden suositusleveyksille. Todellisuudessa ja luontotyyppikuvioiden muodoista johtuen yhteydet voivat hieman erota luokituksen antamasta kuvasta.
3 luokkaan sijoitettiin paikallisesti tärkeät lintualueet ja Porvoonjoen siniyhteyttä reunustavat luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit, jotka olivat melko edustavia ja luonnontilaltaan vain vähän heikentyneitä, ja jotka eivät sisältyneet aiempaan luokkaan.”

Suuri osa arvokkaaksi rajatusta alueesta on jäämässä aurinkovoimaloiden rakentamisalueeksi kaavaluonnoksessa. Aurinkovoimala-alueita on merkittävästi supistettava arvokkaiden luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien turvaamiseksi.

KUVA 5. Ote Orimattilan Pennalan aurinkovoimala-alueen luontoselvitykset 2024 -raportista (Luontoselvitys Metsänen).

Arvokkaat maisema-alueet

Kaava-alueesta merkittävä osa on rajattu voimassaolevassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kyseisen kaavamerkinnän suunnittelumääräys kuuluu: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä on vaalittava alueen keskeisiä erityispiirteitä ja omaleimaisuutta sekä huomioitava kokonaisuuden kannalta merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen.”

Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt on tarkistus- ja täydennysinventoitu vuosien 2021–2024 aikana MARY 2-hankkeessa (Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024) Lahden Museoiden sekä osin maisema-alueiden osalta Rambollin toimesta vuonna 2024. Rajauksia ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa päivityksen yhteydessä kuin hyvin vähäiseltä osin.

→ Satojen hehtaarien aurinkovoimala vaarantaa maakuntakaavan turvaamia maisema-alueita ja on kaavaluonnoksessa esitetyssä muodossa maakuntakaavan vastainen.

Esimerkiksi Porvoon kaupunki on teettänyt selvityksen teollisen mittakaavan aurinkovoiman tuotantoon soveltuvista alueista, jossa yhtenä lähtökohtana oli seuraava kirjaus: ”Alueet, jotka ovat merkityksellisiä luonnon kannalta tai jotka on määritelty arvokkaiksi maisema-alueiksi tai arvokkaiksi kulttuuriympäristön alueiksi, eivät sovellu aurinkovoimaloiden sijoituspaikoiksi.”

Paneelikenttiä on rajattava merkittävästi pienemmiksi maakuntakaavan arvokkaiden maisema-alueiden osalta. Osittain maisema-alueet ovat päällekkäisiä myös sellaisten alueiden kanssa, jotka on rajattava pois rakentamisesta luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyttämistarpeen perusteella.

Hulevedet

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistiossa (27.9.2024) Hämeen ELY-keskus toteaa: ”Jos alueelle ei laadita asemakaavaa, vaan rakennusluvat myönnetään yleiskaavan perusteella, ei pitäisi puhua pelkästä hulevesisuunnittelusta. Valumavesien ohjausta tulee tarkastella laajemmin kuin tyypillisessä hulevesisuunnitelmassa (vrt. MRL:n hulevesipykälät asemakaavassa – vesilain luku 5 Ojitus asemakaava-alueiden ulkopuolella).”

Kaavamääräyksen mukaan ”Rakentamislupaa haettaessa tulee esittää suunnitelma hulevesien laadullisesta ja määrällisestä hallinnasta ja johtamisesta.” Suunnitelman on varmistettava hulevesien asianmukaisen käsittelyn lisäksi pohjaveden muodostumisalueiden turvaaminen ja arvokkaiden vesiluontokohteiden (ml. viitasammakoiden esiintymisalueet) ominaispiirteiden säilyminen.

Hulevesiselvityksessä suositellut suojavyöhykekäytännöt on syytä kirjata kaavamääräyksiin: ”Käytöstä poistuvien savipeltojen vesistökuormitus on huomioitava myös maankäytön muutoksen jälkeen. Kuormitusta voidaan vähentää avoinna virtaavien ojien varteen jätettävillä suojavyöhykkeillä, joiden kasvillisuus niitetään vuosittain. Lannoituksen alaisena olleilta savimailta pintavalunnan mukana kulkeutuvat ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen, joten niittojäte on tärkeää kerätä pois suojavyöhykkeiltä. Parhaan vesiensuojeluhyödyn saamiseksi avoinna virtaavaa ojaa reunustavan suojavyöhykkeen olisi hyvä olla vähintään 15 metriä leveä. Suojavyöhykkeistä on mahdollista luopua, kun kaava-alueet ovat kasvittuneet tehokkaasti niittykasvillisuudella ja viljelystä poistettujen peltoalueiden ravinnekuormitus on alkanut pienentyä.”

Vesiensuojelurakenteiden on oltava valmiina jo ennen rakentamisen aloittamista, jotta rakennusaikaiset haitalliset vesistövaikutukset saadaan estettyä.

Luonnon monimuotoisuuden parantaminen alueella

Koska kyse on hyvin laajasta hankkeesta, kaavatyön ja hankkeen jatkosuunnittelun osana olisi hyvä tutkia mahdollisuuksia lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta esim. niittykasvillisuutta suosimalla ja hoidon suunnitelulla. Kaavamääräyksissä on syytä vaatia, että paneelikentät perustetaan ylimääräisiä maansiirtotöitä välttäen siten, että paneeleiden alla säilytetään kasvipeite. Rakentaminen on ajoitettava lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Rakentamisen yhteydessä on oltava suunnitelma vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Huomioita kaavamääräyksistä

mma – Maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Alueella tapahtuva rakentaminen ja maankäyttö ei saa heikentää maakunnallisesti arvokkaiden Pennalan ja Virenojan kulttuurimaisemakokonaisuuksien keskeisiä arvoja, ja alueella tapahtuvan rakentamisen ja maankäytön on sovelluttava arvokkaaseen ympäristöön. EN/au-aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon sekä alueellisen ELY-keskuksen lausunto.

→ ei ole riittävä kaavamääräys, kun osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena ja mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen suoraan sen perusteella. Arvokkaat maisema-alueet on turvattava jo osayleiskaavassa, sen sijaan että alueet kaavoitetaan kaavaluonnoksen mukaisesti laajasti rakentamisalueiksi ja jätetään vastuu alueidenkäyttölain vaatimusten noudattamisesta toimijan ja viranomaisten välisten myöhempien keskustelujen varaan.

mky – Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

→ kaavamääräys puuttuu kokonaan!

Luo-3 – Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue

Alueella sijaitsee saraneva tai piensuo. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen.

→ yksi luo-3 -merkintä sijaitsee paneelialueella (KUVA 6):

KUVA 6. Rakentamisalueella sijaitseva luo-3 kohde, luontoselvityksen kuvio 45.

Orimattilan Pennalan aurinkovoimala-alueen luontoselvitykset 2024 (Luontoselvitys Metsänen) -raportin kohde Kuvio 45. Sarakorvet S02.02 (EN): Keväisin luhtainen, allikkoinen sarakorven tyyppinen suo, jonka koivuvaltainen puusto kasvaa mättäillä kituliaasti, pystylahopuuta muodostuu runsaasti. Kesällä pintavedet kuivuvat paljastaen maata sarolle ja ruohovartisille kasveille. Kohde on aiemmin rajattu metsälain 10§ erityisen tärkeänä elinympäristönä. […]

Luonnontilaisuus: 3 Edustavuus: 3

-> Säilytettäväksi tarkoitetut arvokkaat luontokohteet on rajattava pois rakentamisalueista.

Myös viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka on rajattava suojavyöhykkeineen kokonaan ulos rakentamisalueesta. Nyt EN/au-alue osittain päällekkäinen (KUVA 7.):

KUVA 7. Viitasammakon elinympäristö (luo-1) on rajattava kokonaisuudessa ulos rakentamisalueesta.

pv – Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

→ Kaavaa varten laaditun pohjavesiselvityksen esiin nostamia riskejä ei ole riittävästi huomioitu. Kaavamääräystä on tarkennettava siten, että pohjavesiselvityksen suositukset tulevat huomioiduksi. Noin puolet kaavakarttaan rajatusta pv-alueesta on päällekkäistä Aurinkovoimatuotantoon tarkoitettu energiahuollon alue EN/au:n kanssa.

Pennalan aurinkovoimalan osayleiskaava, Pohjavesiselvitys (Ramboll 2025):

Pohjavesiselvitys (5.1.1): ”Haitallisten pohjavesivaikutusten ehkäisemiseksi pohjaveden painetasoa ja savikerroksen paksuutta tulisi selvittää ennen rakentamista. Rakentamisvaiheessa on varmistettava, että kaivutyöt tai paalutus eivät puhkaise pohjavettä suojaavaa savikerrosta ja aiheuta pohjaveden hallitsematonta purkautumista maanpinnalle tai kaivantoon. Alimman kaivutason ja savikerroksen alapinnan välille tulisi jättää riittävä suojakerros. Kaivutöiden osalta on koko kaavan alueella tärkeää varmistaa, että maakaapeleiden ja muiden rakenteiden kaivaminen ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle tarpeettomasti. Tämä koskee myös alueita, joilla pohjavesi ei ole paineellista.”

Pohjavesiselvitys (5.1.3): ”Pohjavesialueilla ja erityisesti pohjaveden muodostumisalueilla puhtaat hulevedet tulee lähtökohtaisesti imeyttää tai antaa sadevesien imeytyä mahdollisimman lähellä muodostumispaikkaansa, jotta vaikutukset pohjaveden muodostumiseen ovat mahdollisimman pieniä. Epäpuhtaita hulevesiä ei tule imeyttää pohjavesialueilla.”

Pohjavesiselvitys (5.1.3): ”Pohjavedelle haitallisia aineita sisältävien laitteiden sijoitus tulisi lähtökohtaisesti suunnitella siten, että ne eivät sijaitse pohjavesialueilla. Mikäli riskin pohjaveden laadulle aiheuttavia aineita joudutaan sijoitettamaan pohjavesialueelle, tulee huolehtia asiamukaisista suojaustoimenpiteistä, kuten suojakaukaloista. Lisäksi suositellaan paneelien kemikaalitonta puhdistusta ja mekaanista vesakon torjuntaa (esimerkiksi niittämällä).”

Olennaisia luontoselvityksiä puuttuu nähtävillä olevasta aineistosta:

Kaavaselostuksen mukaan:

”Luontoselvityksiä täydennetään maastokaudella 2025, ja ne lisätään ehdotusvaiheessa kaavaselostuksen liitteeksi. Luontoselvityksiä täydennetään seuraavilla selvityksillä:
− Valkolehdokki (potentiaaliset alueet koko suunnittelualueella)
− Viitasammakko (potentiaalisen kohteen tarkistus suunnittelualueen pohjoisosassa)
− Lepakko (potentiaaliset alueet esiselvityksen perusteella)
− Pesimälinnusto (selvittämättömät alueen suunnittelualueen pohjoisosassa)”

Näiden tekeillä olevien täydentävien luontoselvitysten tulokset on otettava huomioon kaavan jatkosuunnittelussa.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Pyydämme lähettämään tiedon kaavatyön etenemisestä sähköpostitse.

Helsingissä 15.8.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija