Lausunto Loviisan Tesjoen aurinkovoimahankkeen YVA-ohjelmasta

LAUSUNTO 23.4.2025

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Loviisan Tesjoen aurinkovoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Viite: UUDELY/1135/2025

Hankkeen kuvaus

Hankkeesta vastaavana toimiva European Energy Suomi Oy suunnittelee hankeyhtiönsä EE PV 3 Oy:n kautta Tesjoen aurinkovoimavoimahanketta Loviisan kaupunkiin, Tesjoen taajaman läheisyyteen sen eteläpuolelle. Aurinkopaneelikenttiä suunnitellaan ympäröimään Tessjöträsketiä, joka on aikanaan kuivattua entistä järveä. Tessjöträsketin alue on nykyisin maakunnallisesti tärkeä lintukosteikko (MAALI-alue). Hankealue on enimmäkseen metsää, josta suuri osa kasvaa entisillä pelloilla. Valtaosa alueesta on ojitettua suota. Aurinkovoima-alueen maaperä koostuu pääosin paksusta turvekerroksesta ja savesta. Happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on suuri lähes koko hankealueella.

Ulkoinen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan 110 kV ilmajohdolla Fingridin suunnitteilla olevalle Skogbackan sähköasemalle Loviisaan. Suunnitellun ilmajohdon pituus on noin 5,2 kilometriä. Se sijoittuu noin 4,2 kilometrin matkalla Caruna Oy:n Koria-Loviisa 110 kV -voimajohtolinjan ja Fingrid Oy:n Loviisan ydinvoimalasta lähtevien 400 kV voimajohtojen länsipuolelle ja noin 0,4 kilometrin matkalla Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n Koria-Loviisa 110 kV -voimajohtolinjan länsi-/luoteispuolelle. Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu sijoittuvan samaan johtokäytävään edellä mainittujen johtojen kanssa, mutta hankkeen sähkönsiirrolle rakennetaan omat voimajohtopylväät, sillä suunniteltu ilmajohto ei mahdu olemassa oleviin pylväisiin. Voimajohdon rakentaminen edellyttää olemassa olevan johtoaukean leventämistä.

Rakenteet

”Tesjoen hankkeessa on suunniteltu käytettävän kiinteitä aurinkopaneeleita, mutta tarkemmat suunnitelmat tarkentuvat hankkeen maaperätutkimusten edetessä. Aurinkopaneelien, telineiden ja niiden väliin jäävien alueiden mitat tarkentuvat jatkosuunnittelussa.”

”Perustustapa valitaan maaperän laadun mukaan hankkeen tarkemmassa suunnittelussa. Lähtökohtaisesti perustustapana on ruuvi- tai putkipaalut, joita käyttämällä voidaan minimoida maanpinnan käsittely. Ruuvi- ja putkipaalutus ei lähtökohtaisesti vaadi maanpoistoa, maanvaihtoa tai ojituksia.” ”Tesjoen hankkeessa paneelitelineet on tarkoitus paaluttaa mikäli mahdollista, ja käyttää paikallaan olevia tukirakenteita ja telineitä.”

”Aurinkovoimaloiden rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Tiet ovat noin viisi metriä leveitä ja sorapintaisia. Myös paneelialueen ympärille rakennetaan osittain uutta tiestöä pelastusviranomaisen toiveiden mukaisesti.” ”Uutta tiestöä tarvitaan noin 19 kilometriä vaihtoehdossa VE1 ja noin 18 kilometriä vaihtoehdossa VE2.” ”Aurinkovoima-alueiden tiestön rakentamista varten tehdään maanmuokkausta ja massanvaihtoa.”

”Hankkeen sisäisen sähkönsiirron rakenteet koostuvat maakaapeleista, vaihtosuuntaajasta eli invertteristä, muuntajista, sähköasemasta ja akkuvarastosta.”

Arvioitavat vaihtoehdot

Hankealueen kokonaispinta-ala on vaihtoehdossa VE1 enintään noin 220 hehtaaria ja se mahdollistaa kokonaisteholtaan noin 270 MWp:n suuruisen aurinkovoima-alueen rakentamisen, jonka tuotanto olisi n. 260 GWh/v. Hankealueen kokonaispinta-ala on vaihtoehdossa VE2 enintään noin 190 hehtaaria ja se mahdollistaa kokonaisteholtaan noin 230 MWp:n suuruisen aurinkovoima-alueen rakentamisen, jonka tuotanto olisi n. 220 GWh/v. Lisäksi tarkastelussa on VE0, jossa hanketta ei toteuteta.

• YVA:ssa tarkasteltavista hankevaihtoehdoista laajempi eli VE1 sijoittuu osittain maakunnallisesti tärkeä lintualueen (MAALI) ja viitasammakoiden soidinalueen päälle. Jatkotarkastelussa vaikutukset tarkentuvat, mutta jo tässä vaiheessa näyttää selvältä, että ainakaan VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehdon VE2 rajauksessa on hieman paremmin huomioitu Tessjöträsketille sijoittuva viitasammakoiden esiintymisalue ja MAALI-alueen rajaus (Tessjöträsket/Tavastas) sekä myös arvokkaaksi luontokohteeksi (luokka 1: lakikohde) määritelty rajaus Tessjöträsketin alueella.
• Molemmat tarkasteltava hankevaihtoehdot ovat erittäin laajoja ja ympäröivät arvokasta lintukosteikkoa lähes joka puolelta. YVA:ssa olisi ollut tarpeen tarkastella vaihtoehtona myös selvästi pienempää hanketta.

Luonnon monimuotoisuus

Hankkeen kannalta merkittävin luonnon monimuotoisuuskeskittymä on suunnittelualueen keskellä sijaitseva, paneelikenttien ulkopuolelle rajattu, Tessjöträsketin maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI), jolla on hankkeen luontoselvityksen mukaan myös merkittävä viitasammakkoesiintymä. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin IV(a) -liitteen mukaisesti tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty.

• YVA:n tärkeimpiä tavoitteita tulee olla MAALI-alueeseen kohdistuvien vaikutusten tunnistaminen ja haittojen lieventämiskeinojen kattava arviointi.
• Merkittävän linnustoalueen ympärillä riskin muodostaa paneelien heijastevaikutus (ns. järviefekti), joka voi erehdyttää lintuja luulemaan paneelikenttää vesistöksi ja aiheuttaa törmäyksiä. YVA:ssa on arvioitava keinoja tämän välttämiseen.
• Paneelikentän luonnonmukaisen pohjakasvillisuuden säilyttäminen ja maanmuokkauksen välttäminen on tärkeää. YVA:ssa olisi syytä esittää keinoja alueen kasvillisuuden hoitoon luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla. Rakentamisen yhteydessä on oltava suunnitelma vieraslajien leviämisen estämiseksi.
• YVA:ssa on syytä arvioida mahdollisia kompensaatiotoimia, joilla hankkeen aiheuttamia luontohaittoja voitaisiin kokonaisuutena lieventää. Erityisesti tässä hankkeessa olisi perusteltua selvittää mahdollisuuksia parantaa hankealueen keskelle jäävän MAALI-kosteikon olosuhteita linnuston kannalta.
• Koska tutkimustieto aurinkopaneelikenttien vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen on edelleen hyvin puutteellista, näin laajaan ja herkälle alueelle sijoittuvaan hankkeeseen olisi syytä yhdistää linnusto- ja hyönteisvaikutusten seurantaa.

Ekologinen verkosto

”Itä-Uudenmaan ekologinen verkosto kulkee hankealueen läpi ja Uudenmaan liitto on määritellyt julkaisussaan, että hankealue sijoittuu korkeimman 20–40 % joukkoon tasoitettujen luontoarvopiirteiden esiintymistasossa (Uudenmaan liitto 2018). Hankealueelle sijoittuu Uudenmaan Zonation-priorisoinnin mukaisia korkeiden prioriteettien alueita (Uudenmaan parhaimmat 20–40 %). Hankealueen keskelle (kuitenkin hankealueen rajojen ulkopuolelle) jäävä Tessjöträsket on määritelty priorisoinnissa luonnon ydinalueeksi.” ”Lisäksi on huomioitava, että maakunnallisesti tärkeä lintualueet (MAALI) ovat hyviä indikaattoreita ekologisesti merkittävistä kohteista. Hankealue rajautuu Tessjöträsketin MAALI-alueeseen, joka on merkittävä ekologinen kohde ja osa Itä-Uudenmaan ekologista verkostoa. Uudenmaan liiton mukaan Uudenmaan ekologiset verkostot ovat jo heikentyneet ja lisäheikentymistä tulisi välttää.”

• Elinympäristöjen laadun heikkeneminen, pinta-alan pieneneminen ja ekologisen kytkeytyneisyyden heikkeneminen maankäytön muutosten seurauksena on globaalisti tärkein lajiston ja luontotyyppien uhanalaistumista aiheuttava tekijä. Tesjoen aurinkovoimahankkeen sijainti on luonnon kannalta riskialtis.
• Lähtökohtaisesti suuren aurinkovoimahankkeen sijoittaminen metsämaalle, laajan ja yhtenäisen metsäalueen keskelle, on ekologisten verkostojen kannalta haitallista ja edistää luonnon pirstoutumista.
• YVA:ssa on arvioitava ja varmistettava alueen ekologisen verkoston ja yhteyksien toimivuus. Aidattavaa paneelikenttää on tarkoitus rakentaa useita kilometrejä ja hevosenkengän muotoinen paneelialue sulkisi sisäänsä yhden itäisen Uudenmaan arvokkaimmista lintukosteikoista. Ei riitä, että etelään jätetään aitaamatta yksi riistakäytävä. Eläinten kulkuyhteydet on turvattava alueelta joka suuntaan, myös länteen ja pohjoiseen.
• Poistamalla hankealueesta Tessjöträsketin MAALI-alueen kaakkoispuolisen Högnäsbackeniin ulottuvan kapean suikaleen, melko vähäinen paneelikenttien pienentäminen mahdollistaisi huomattavasti suunniteltua laajemman yhteyden säilymisen MAALI-alueen ja sen itäpuolisten metsäalueiden välillä, mikä turvaisi ekosysteemin toimintaa. Tämä vaihtoehto olisi syytä huomioida YVA:ssa.

Maaperä ja vedet

”Hankealue on valtaosaltaan ojitettua suota ja alueen maaperä koostuu paksusta turvekerroksesta ja savesta. Aurinkovoima-alueen suot ovat ojitettuja kuusi- ja mäntyvaltaisia turvekankaita. Mäntyvaltaiset turvekankaat ovat Stormossenin reuna-alueilla, aurinkovoima-alueen itä-osissa. Stormossenin ojitettu alue on osin muuttunut nevasta isovarpurämeeksi. Suon keskellä on ojittamaton alue, joka on rahkarämemuuntumaa. Stormossenia lukuun ottamatta, ojitus on hävittänyt suokasvillisuuden aurinkovoima-alueen turvekankailta.”

”Alueelle tullaan laatimaan vesienhallintasuunnitelma, jossa esitetään ratkaisut myös rakentamisen aikaiseen vesienhallintaan. Alueen kuivatuksessa tullaan hyödyntämään olemassa olevaa ojastoa. Nykyiset sarkaojat tullaan osittain salaojittamaan ja alueella voidaan hyödyntää säätösalaojitusta tai muuta ratkaisua, jotta pohjaveden taso voidaan säilyttää mahdollisimman lähellä nykytilaa. Alueen keskellä sijaitsevan kosteikon vesitasapaino pyritään säilyttämään mahdollisimman lähellä nykytilaa. Vesienhallintasuunnitelmassa huomioidaan mahdollinen vesien käsittelytarve.”

• Vesienhallintatoimenpiteiden on oltava kunnossa jo ennen rakennustöiden aloittamista ja rakennusaikaiset haitalliset vesistöpäästöt estettävä.
• Hankealueen paksuturpeiset (entiset) suot ovat merkittävä maaperän hiilivarasto, jonka purkautuminen ilmakehään tulee ojitusten aiheuttaman kuivumisen seurauksena jatkumaan vaikka hanke ei toteutuisi. Hajoava turve aiheuttaa myös kiintoainepäästöjä vesistöihin. YVA-ohjelman mukaan pohjaveden taso on tarkoitus säilyttää mahdollisimman lähellä nykytilaa. YVA:ssa on syytä arvioida myös keinoja, joilla aurinkovoimahankkeen yhteydessä olisi mahdollista parantaa alueen luonnon tilaa, turvata maaperän hiilivarastoa ja lieventää ojitusten aiheuttamaa haittaa veden pintaa nostamalla ja suoluontoa ennallistamalla.
• Alueen vesienhallinnan suunnittelun yhteydessä olisi hyvä arvioida mahdollisuuksia parantaa hankealueen keskelle jäävän MAALI-alueen kosteikon tilaa linnuston kannalta.
• Tapio Oy on selvittänyt aurinkovoimaloiden vesienhallintaa ja luontovaikutuksia turvetuotannosta poistuvilla alueilla. Tapion laatimaan raporttiin koostettu tieto alan parhaista käytännöistä sopii suurelta osin sovellettavaksi myös Tesjoen aurinkovoimahankkeen vaikutusten arviointiin. Raportti (Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla. Tapion raportteja 78.) on ladattavissa tästä linkistä.
• YVA-ohjelman mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on suuri lähes koko hankealueella.”YVA-menettelyn yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä maaperänäytteiden tutkimusta, eikä happamien sulfaattimaiden selvitystä. Tarvittaessa happamien sulfaattimaiden selvitys maaperänäytteineen tehdään hankkeen jatkosuunnittelussa, kun rakennettavat alueet ja perustamistavat ovat paremmin tiedossa.”
• Kuten edellä otsikon Rakenteet alla kuvataan, aurinkovoimala edellyttää mittavia rakentamisoperaatioita (teitä, muuntajarakennuksia, akkuvarastoja, paneelien perustuksia jne.), joissa kajotaan laajasti maaperään. Sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on selvitettävä YVA:ssa kattavasti ja sulfaattimaiden möyrimisestä aiheutuvat happamat vesistöpäästöt on ennaltaehkäistävä ennen maaperään kajoamista vaativiin rakennustoimiin ryhtymistä.

Ilmasto

Liian voimakkaiden hakkuiden ja metsäkadon aiheuttama hiilinielujen romahdus on tehnyt viime vuosina Suomen maankäyttösektorista hiilinielun sijasta ilmastonmuutosta kiihdyttävän päästöjen lähteen. Vaikka aurinkovoimalla tuotetaan vähäpäästöistä sähköä, luonnon hiilinielujen ja -varastojen pienentämiseen ei ole varaa. Sähkön kulutuksen valtava kasvu uusien sähköä käyttävien teollisten investointien kuten datakeskusten seurauksena johtaa siihen, että uusi vähäpäästöinen sähköntuotanto ei välttämättä korvaa vanhaa suuripäästöistä tuotantoa vaan tulee sen rinnalle kattamaan sähkön halvan hinnan synnyttämää uutta kysyntää. Aurinkovoiman rakentamisen aiheuttamaa metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen heikentämistä ei siis välttämättä saada kompensoitua aurinkovoiman hyödyillä vaan kokonaisuutena sähkönkulutuksen kasvaessa myös päästöt kasvavat. Aurinkovoimalat on suunniteltava siten, että niiden haitalliset vaikutukset metsien ja maaperän hiilinieluihin ja -varastoihin ovat mahdollisimman pienet.

• Tesjoen hankkeessa erityisen merkittävää on hankealueen paksun turvekerroksen kehitys. YVA:ssa on arvioitava mahdollisuuksia turpeen hajoamisen hidastamiseen ja maaperän hiilipäästöjen hillitsemiseen.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa@sll.fi

Helsingissä 23.4.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija