Kallioinen ketomaisema kesäisessä auringonpaisteessa.

Länsi-Uudenmaan luontohelmet

Hankkeessa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta hoitamalla ja ennallistamalla uhanalaisia elinympäristöjä kuten ketoja, niittyjä ja luonnonhiekkarantoja.

Gunnarsin kallioketo Hangossa, kuva Riitta Virtanen

Lisätiedot

Kesto

8.11.2024 – 30.11.2026

Kohdealue

Uusimaa

Yhteyshenkilö

Jari Kurjonen, hankevastaava

050 543 6578

jari.kurjonen@sll.fi

Projektin verkkosivut

sll.fi/helmiketo

Hanke-esite

Länsi-uudenmaan luontohelmet

Västra Nylands naturpärlor

Seuraa hanketta somessa

Luonnonhoidon tavoitteet

Merkittävä osa suomalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, ja elinympäristöjen huvetessa myös monet niillä elävät lajit joutuvat uhanalaisiksi. Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeen tavoitteena on luonnonarvoiltaan merkittävien kohteiden ennallistaminen, ylläpito ja pinta-alan laajentaminen, sillä monipuoliset ja riittävän laajat elinympäristöt ovat välttämätön edellytys eliölajien säilymiselle.

Perinnebiotoopien hoidossa tavoitteena on lajirikkaimpien ympäristöjemme ennallistaminen ja säännöllinen hoito. Maatalouden muutosten ja kaupungistumisen myötä niittyjen ja ketojen määrä on romahtanut. Valtava määrä perinnebiotooppien pinta-alaa on muutettu pelloiksi, kasvanut umpeen tai jäänyt rakentamisen alle. Tämä on uhka lukuisille avoimien ympäristöjen kasvilajeille ja niistä riippuvaisille hyönteisille.

Useissa hoitokohteissa, erityisesti luonnonhiekkarannoilla ja metsäympäristöissä, luonnonhoitajat torjuvat haitallisia vieraslajeja kuten kurtturuusua ja jättipalsamia. Tavoitteena on palauttaa arvokkaisiin luonnonympäristöihin kuuluva eliölajisto, joka on joutunut väistymään vieraslajien tieltä.

Toteuttajat ja rahoitus

Luontohelmet-hanketta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Toteutuksesta huolehtivat hankevastaava, luonnonhoidon koordinaattori sekä luonnonhoitajaryhmät Hangossa, Lohjalla ja Raaseporissa.

Hanke kuuluu ympäristöministeriön alaiseen Helmi-elinympäristöohjelmaan. Pääosa rahoituksesta on saatu Helmi-ohjelmasta. Myös yhteistyökumppanit, Hangon, Lohjan ja Raaseporin kaupungit, rahoittavat hanketta. Uudenmaan virkistysalueyhdistys oli mukana hankkeessa 2022–2025. Luonnonhoidon suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Helmi-elinympäristöohjelmaa ohjaavan Uudenmaan elinvoimakeskuksen (aiemmin Uudenmaan ELY-keskuksen) kanssa.

Kuluva vuosi on Luontohelmet-hankkeen viimeinen toimintavuosi, sillä Kunta- ja Järjestö-Helmin rahoitus päättyy syksyllä 2026. Hankkeelle etsitään parhaillaan jatkorahoitusta.

Vieraslajihanke Palsami

Vieraslajitorjuntaa Flyetin tervaleppäkorvessa ja Ramsholmenin lehtoalueella Tammisaaressa toteutetaan tänä vuonna myös Suomen kuluttajaosuustoiminnan säätiön myöntämällä apurahalla. Erillinen hanke on nimeltään Vieraslajihanke Palsami.

Raaseporin ryhmän luonnonhoitajat työskentelevät kohteissa säätiön rahoituksella yhden päivän viikossa lähes koko maastokauden ajan. Kohteissa järjestetään myös vieraslajitalkoita. Ilman säätiörahoitusta Flyetin palsamitorjunnan resurssit olisivat niukemmat ja Ramsholmenin vieraslajitorjunta olisi keskeytynyt. Työskentelyn jatkuvuus on vieraslajitorjunnassa erityisen tärkeää, joten rahoituksella on suuri merkitys.

Luontokohteet

Länsi-Uudenmaan luontohelmien luonnonhoitokohteet on valittu merkittävien luontoarvojen ja kiireellisen hoidontarpeen perusteella. Useimmat kohteet sijaitsevat yhteistyökumppanien omistamilla luonnonsuojelualueilla, Natura-alueilla tai virkistys- ja retkeilyalueilla. Mukana on myös joitakin yksityisomisteisia kohteita. Vuonna 2025 hoitokohteita oli 37. Rahoituksen supistuttua kohteiden määrä on tänä vuonna 15.

Videolta pääset seuraamaan luonnonhoitajien työskentelyä ja tutustumaan Hangon kohteisiin, joihin kuuluu rantaympäristöjä, dyynimetsiä, niittyjä ja ketoja.

Hankkeessa on järjestetty useita vieraslaji- ja niittytalkoita. Video on Paloniemen niittytalkoista Lohjalta kesällä 2025, jotka järjestettiin yhteistyössä Lohjan seudun ympäristöyhdistyksen kanssa. Videoiden alla pääset tutustumaan tarkemmin kuhunkin hoitokohteeseen.

Talkoovideo saatavilla myös ruotsinkielisellä tekstityksellä.

Lue lisää hankkeesta

Luonnonhoito

Perinnemaisemien hoitotoimiin kuuluu mm. niitto ja haravointi. Luonnonhoitajat raivaavat myös vesakkoa niittypinta-alan laajentamiseksi. Perinnemaisemat ovat arvokkaita ympäristöjä myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti.

Rantakohteita hoidetaan torjumalla haitallista vieraslajia kurtturuusua sekä poistamalla rehevöittävää leväainesta. Kurtturuusun leviäminen on jo pitkään yksipuolistanut rantojen eliölajistoa. Hankkeessa tehdyn työn ansiosta kurtturuusujen määrä muun muassa Hangon luonnonhiekkarannoilla on vähentynyt nopeasti ja niiden syrjäyttämät lajit ovat palaamassa.

Kaksi muuta haitallista vieraslajia, joita hankkeessa poistetaan laajamittaisesti, ovat jättipalsami ja sen sukulaislaji rikkapalsami. Torjuntatyö harvinaisessa tervaleppäkorvessa on jatkunut kolme vuotta. Tammisaaressa sijaitsevan suojelualueen ja sen lähiympäristön pinta-ala on yli 10 hehtaaria. Pienemmässä määrin hankkeessa torjutaan esimerkiksi lupiinia.

Maastossa työskennellään toukokuulta lokakuulle. Kesäisin järjestetään myös talkoita, joissa pääsee tutustumaan kohteisiimme: seuraa tapahtumakalenteria ja tule mukaan!

Kohteet

Hankkeessa luonnonhoitajat työskentelevät 37 luontokohteessa läntisellä Uudellamaalla. Hoitokohteet ovat rantoja, perinnemaisemia, metsäisiä elinympäristöjä ja uuselinympäristöjä.

  • Hanko: 15 kohdetta rantoja, perinnemaisemia, metsäisiä kohteita ja uuselinympäristöjä
  • Lohja: 7 perinnemaisemakohdetta
  • Raasepori: 6 kohdetta rantoja, perinnemaisemia ja metsäkohteita
  • Inkoo: 4 perinnemaisemakohdetta
  • Siuntio: 3 perinnemaisema- ja 1 rantakohde
  • Hyvinkää: 1 perinnemaisemakohde

Eniten hankkeessa hoidetaan perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja, jotka ovat lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kyse on perinteisen karjatalouden muovaamista ympäristöistä – niityistä, kedoista ja hakamaista – jotka ovat olleet laitumina tai tuottaneet karjalle ruokaa talveksi. Lähes kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat äärimmäisen uhanalaisia, sillä niiden määrä on romahtanut maatalouden rakennemuutosten seurauksena.

Historia

Ensimmäinen Uudenmaan piirin organisoima Helmi-hanke alkoi keväällä 2022. Nykyinen hanke, Länsi-Uudenmaan luontohelmet 2025, on jo kolmas piirin vetämä Helmi-rahoitteinen luonnonhoitohanke.

Ajankohtaista

Ota yhteyttä

  • Jari Kurjonen

  • Kaisa Kauranen

Hankekumppanit ja rahoittajat