Vihreä siirtymä on toteutettava luonnon kantokyvyn rajoissa

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n syyskokouksen 29.11.2025 julkilausuma.

Yhteiskuntamme on mahduttava luonnon kantokyvyn rajoihin, ja siksi ympäristökriisien juurisyyhyn eli ylikulutukseen on puututtava. Tähtäimessä on oltava kiertotalousyhteiskunta, jossa luonnonvarojen käytön lisäksi asetetaan rajat myös uusien luontoalueiden valtaamiselle ihmisen käyttöön. Tähän tarvitaan kulutuksen vähentämisen lisäksi oikein toteutettua vihreää siirtymää.

Ympäristöministeriön mukaan ”vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.” Tämän määritelmän mukaisesta vihreästä siirtymästä voi olla kyse vain silloin, kun vähäpäästöinen tuotanto korvaa nykyistä haitallista tuotantoa.

Kestävää ja hyväksyttävää uusiutuvaa energiaa on saatavilla vain rajallisesti. Likaisen fossiiliseen energiaan perustuvan tuotannon korvaamisella on kiire, mutta kasvava halvan uusiutuvan sähkön tuotanto näyttää lähinnä synnyttävän uutta kysyntää kuten datakeskushankkeita, ja lisäävän entisestään luonnonvarojen kulutusta. Tuuli- ja aurinkovoimalat muuttavat luontoalueita teollisuusalueiksi, joiden lisäksi myös uudet sähkönsiirtoyhteydet pirstovat ekologisia yhteyksiä. Elinympäristöjen häviäminen, pirstoutuminen ja heikkeneminen ovat tärkeimpiä lajiston ja luontotyyppien uhkia globaalisti. Vihreän siirtymän nimissä edistetään myös kaivoksia ja muita teollisuushankkeita, jotka uhkaavat vesistöjä.

Lainsäädännön ja lupaehtojen on estettävä ympäristön tilan heikkeneminen ja lupien valvontaan on varattava riittävästi resursseja. Sääntely ei ole pysynyt mukana nopeasti kasvavan energiantuotannon vauhdissa. Vihreän siirtymän hankkeiden perustana on oltava kattavat ja ajantasaiset luontoselvitykset hankkeiden varhaisessa vaiheessa, kun haittojen välttäminen on vielä mahdollista. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi hankkeille on tehtävä laadukas ja perinpohjainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa huomioidaan myös pitkän aikavälin kumulatiiviset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa.

Kaavoituksessa on määriteltävä alueet, jotka säilytetään luontona ja jätetään muun maankäytön ulkopuolelle. Arvokkaiden luontokohteiden, laajojen ja yhtenäisenä säilyneiden luontoalueiden, ekologisten yhteyksien, virkistysalueiden ja arvokkaiden kulttuurimaisemien turvaaminen on maakuntakaavan ja yleiskaavoituksen tärkeimpiä tehtäviä. Tarvitaan kuntarajat ylittäviä selvityksiä ja ohjausta haitattomimpien sijoitusalueiden löytämiseksi sen sijaan, että hankkeita toteutetaan sattumanvaraisesti vain toimijoiden omien tarpeiden ohjaamana. Tähän pitää panostaa parhaillaan vireillä olevassa Uudenmaan vihreän siirtymän VISIO-vaihemaakuntakaavassa.

Suomessa maankäytön suunnittelujärjestelmää heikennettiin äskettäin rakentamislain uudistuksessa luomalla niin sanottu puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka mahdollistaa merkittävienkin hankkeiden toteuttamisen kaavoituksen ohi. Samassa uudistuksessa eduskunta rajoitti kansalaisten muutoksenhakuoikeutta kaavoituksen poikkeusluvista. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on nostanut esiin globaaliin kehitykseen kytkeytyvän huolen oikeusvaltion eroosioriskistä myös Suomessa [1]. Vuoden 2024 lopulla tehtiin myös useita lakimuutoksia, joiden perusteella vihreää siirtymää edistävät energia-, kaivos- ja teollisuushankkeet saavat poiketa vesienhoidon ympäristötavoitteista. Jopa poikkeamiseen Natura-alueiden suojelusta on ilmennyt halukkuutta ministeritasolla asti. Meneillään olevassa alueidenkäyttölain uudistuksessa on varmistettava kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon

Liiallinen sääntelyn niin kutsuttu sujuvoittaminen, joka johtaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen ja ympäristön pilaamiseen, lisää vihreän siirtymän vastustusta. Avoimuus ja tiedon saatavuus heti hankkeiden alkuvaiheessa ja valmius muuttaa suunnitelmia perustellun kritiikin johdosta ovat perusedellytyksiä, jotta vihreä siirtymä voisi toteutua kestävästi. Päättäjien velvollisuus on huomioida hankkeiden kokonaisvaikutukset ja sovittaa taloudelliset tavoitteet ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden reunaehtoihin.

Myös kansalaisten laajat muutoksenhakuoikeudet ovat keskeisiä vihreän siirtymän onnistumiselle. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että päätösten perustuminen lakiin varmistetaan ja tuomioistuimet pystyvät valitusten käsittelyn kautta linjaamaan oikeuskäytäntöä, joka ohjaa tulevien hankkeiden suunnittelua.

Tämä julkilausuma on hyväksytty Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n syyskokouksessa lauantaina 29.11.2025.

Yhteystiedot:
Laura Räsänen, puheenjohtaja, sposti: laura.rasanen@sll.fi, p. 050 438 9795
Lauri Kajander, erityisasiantuntija, sposti: uusimaa@sll.fi, p. 045 114 0088
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, sposti: uusimaa@sll.fi, p. 044 258 0598

Lähde [1]: Korkeimman hallinto-oikeuden tiedote 24.11.2025: KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on huolissaan oikeusvaltion eroosioriskistä Suomessa