Uudenmaan piiri on saanut lisärahoitusta luonnonhoitoon

Ajankohtaista, Artikkelit, Uutiset

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri  on saanut rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan ja perinnebiotooppien hoitoon Karjaan–Pohjan Säästöpankkisäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluavustuksista.
Melko jyrkkä ketorinne niitettynä aurinkoisessa säässä. Etualalla kataja, takana lehtipuita.
Kuva: Charlotta Bussman

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri  on saanut rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan ja perinnebiotooppien hoitoon Karjaan–Pohjan Säästöpankkisäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluavustuksista. Saadulla rahoituksella Uudenmaan piiri luotsaa kolmea alueellisesti  rajatumpaa luonnonhoitoprojektia laajojen Ketosirkka– ja Länsi-Uudenmaan luontohelmet-hankkeiden lisäksi.

Karjaan–Pohjan säästöpankkisäätiö tukee Uudenmaan piiriä Karjaalla sijaitsevan Brobackan keto- ja niittyalueen hoidossa ja hoitoalueen laajentamisessa. Työ on osa Säästöpankkisäätiön rahoittamaa laajempaa Lepinjärven ympäristö- ja kulttuuripolun kunnostusta. Karjaan Rotaryklubin toimesta uusitaan pahoin rapistuneet opaskyltit alueen arkeologisesta historiasta. Ketoalueella sijaitsevan kauniin näköalapaikan hajonnut pöytäpenkkiyhdistelmä vaihdetaan uuteen Uudenmaan piirin ja Rotareiden yhteistyönä.

Vieraslajihanke Palsamin saama apuraha Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä  tuo lisäresursseja harvinaista luontotyyppiä edustava Flyetin tervaleppäkorven ennallistamiseen. Tammisaaressa sijaitseva kohde on ollut Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Luontohelmet-hankkeen hoitokohteena vuodesta 2022 lähtien. Luonnonsuojelualueella ja sen ympärillä kasvoi tuolloin runsaasti kahta nopeasti leviävää vieraslajia, jätti- ja rikkapalsamia. Noin 14 hehtaarin alueen vieraslajitorjunta on ollut valtava ponnistus ja siinä on saavutettu merkittäviä tuloksia. Työ on kuitenkin kesken. Kahden tahon rahoittamana sitä on tänä kesänä voitu  jatkaa onnistuneesti.

Kuluttajaosuustoiminnan säätiön tuki mahdollistaa haitallisten vieraslajien torjunnan myös Hagen-Ramsholmenin lehtoalueella. Luontohelmet-hankkeessa torjuntaa ehdittiin tehdä vain viime kesänä. Tammisaaren kaupunkialueen kupeessa sijaitseva luonnonsuojelualue on paitsi suosittu virkistyskohde, myös yksi tärkeimmistä lehtokasvillisuuden keskittymistä Uudellamaalla. Vieraslajien kuten kurtturuusun, palsamien ja viitapihlaja-angervon poistaminen vahvistaa ainutlaatuisen lehtoympäristön monimuotoisuutta.

Kuvassa Kypärään, siihen liittyvään kasvosuojukseen ja oranssiin, keltaiseen ja mustaan vaatetukseen pukeutunut luonnonhoitaja on raivaussahan "ohjaksissa" aloittamassa yhtenäisen rikkapalsamikasvuston torjumista.
Luonnonhoitaja poistaa yhtenäistä rikkapalsamikasvustoa raivaussahalla. Kuva: Kaisa Kauranen.

Vihdissä luonnonhoitajat työskentelevät Pyhän Birgitan kirkonraunioiden ympäristössä sekä entisellä maanottopaikalla sijaitsevassa uuselinympäristössä Hiekan kedolla. Projektille onkin annettu nimeksi Hiekka-Birgitta. Pyhän Birgitan kirkonraunioiden muinaisjäännösalueen äärimmäisen uhanalaisella perinnebiotoopilla niitetään, poistetaan vesakkoa sekä torjutaan vieraslajeja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja alueen historiallisen ilmeen palauttamiseksi. Hiekan kedon paahteisilla reunamuodostumilla viihtyy merkittäviä uhanalaisia lajeja, joita uhkaavaa vieraslajia komealupiinia torjutaan. 

Kolme erillisprojektia on integroitu Ketosirkka– ja Luontohelmet-hankkeisiin: Vihdin kohteessa työskentelevät Ketosirkan ja Tammisaaren kohteissa Luontohelmien luonnonhoitajat. Jälkimmäisessä hankkeessa työntekijät saavat samalla lisäpäiviä työviikkoonsa. 

Luonnonhoidon muuttuvat rahoituskuviot vaativat aktiivisuuden ja ketteryyden lisäksi sinnikkyyttä, jotta pitkäjänteisyyttä vaativalle työlle voidaan taata jatkuvuus. Uudenmaan piiri kiittää Vihdin kuntaa, Karjaan–Pohjan säästöpankkisäätiötä sekä Kuluttajaosuustoiminnan säätiötä luonnonhoidolle annetusta arvokkaasta tuesta.

Kuvassa näkyy niitettyä avointa maisemaa ja taka-alalla matalaa kivirauniota aurinkoisessa säässä.
Pyhän Birgitan kirkonrauniot luonnonhoitotoimien jälkeen. Kuva: Hanna-Mari Gorski.

Artikkelin ylin kuva: Karjaan Brobackan kaunista rinneketoa niitettynä vuosien tauon jälkeen. Kuva: Charlotta Bussman.

Ajankohtaista