Piirin vaikuttamistyö tuotti tulosta myös vuonna 2025

Luonnonsuojelu on pitkäjänteistä hommaa. Prosessit ovat usein pitkiä ja kestävät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Vaikuttamisen paikkoja pitää etsiä ja odottaa kärsivällisesti ja tilaisuuteen on tartuttava aina kun sellainen tulee eteen. Näin toimien Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallinen liittotaso, maakunnalliset piirit ja kuntatasolla toimiva paikallisyhdistysverkosto muuttavat maailmaa paremmaksi lukemattomissa eri yhteyksissä, usein median tai niin sanotun suuren yleisön huomaamatta.

Uudenmaan piiri toimitti vuoden 2025 aikana yhteensä lähes 50 lausuntoa ja muuta kannanottoa ajankohtaisiin kaava-, YVA-, lupa- ynnä muihin hankkeisiin ja prosesseihin. Lausunnoissa vaadittiin luontoarvojen parempaa selvittämistä ja huomiointia, nostettiin esiin huomaamatta jääneitä ongelmia ja esitettiin muutoksia huonoihin hankkeisiin. Lausuntojen lisäksi pidämme jatkuvasti yhteyttä myös suoraan päättäjiin, viranomaisiin ja muihin tahoihin. Joskus raha tai muut intressit ohittavat luonnon, mutta usein kannanotoillamme on myös painoarvoa ja suunnitelmiin tehdään korjauksia.

Vaikka prosessit ovat pitkiä ja monivaiheisia, eikä aina ole mahdollista eritellä tarkasti mikä vaikutus milläkin tekijällä matkan varrella on ollut, työmme tuottaa joka vuosi myös selkeitä voittoja.

Tässä esimerkkejä piirin luonnonsuojelutyön saavutuksista vuonna 2025:

• Hyvinkään Kytäjälle perustettiin uusia suojelualueita 124,3 hehtaaria, mikä nostaa alueen suojellun pinta-alan jo 750 hehtaariin. Uudenmaan piiri ja Hyvinkään yhdistys ovat työskennelleet Kytäjän alueen suojelemiseksi vuosikymmeniä. Viimeisimpiä suojelupäätöksiä edelsi piirin tekemä vireillepano alueelle suunniteltujen hakkuiden Natura-vaikutuksista. ELY hylkäsi vireillepanon vaatimukset, mutta piiri vei asian oikeuteen, joka totesi valituksen perusteella ELY:n päätöksen lainvastaiseksi ja kumosi hakkuuluvan. Tämän jälkeen alueen omistaja vaihtui suojelumyönteisempään ja arvokkaita metsiä on saatu pelastettua.
• Vantaalla arvokkaita metsiä uhannut Päiväkummun pientaloalueen asemakaava kaatui ehdotusvaiheessa lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaavan valmistelu perustui puutteelliseen luontoselvitykseen, jonka ongelmia piiri nosti esiin luonnosvaiheen lausunnossa, maastokäynnillä kaupungin viranhaltijoiden kanssa sekä yhteydenotoilla päättäjiin lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaavaa vastusti myös aktiivinen kansanliike.
• Helsingin kaupungin omistamia merkittäviä metsäalueita Espoon Luukissa ja Kirkkonummen Kauhalassa sekä Vihdin kunnan omistamia alueita Pääkslahdessa saatiin suojeluun Luonnonperintösäätiön rahoituksella yhteensä noin 300 hehtaaria. Uudenmaan piirillä on ollut merkittävä rooli näiden metsäalueiden säästämisessä hakkuilta, osassa kohteista jopa usealla vuosikymmenellä. Piirillä on ollut myös aktiivinen rooli Helsingin ulkopaikkakunnilla sijaitsevien metsien myyntiperiaatteiden muovaamisessa, jotka osaltaan mahdollistivat alueiden päätymisen suojeluun.
• Mäntsälässä Vähä-Matjärvi (18,1 ha) suojeltiin soidensuojelun täydennysehdotuksen mukaisesti osana Helmi-ohjelmaa. Tämä ja moni muu SSTE-kohteista Uudellamaalla on mukana ehdotuksessa alunperin Uudenmaan piirin esityksestä.
• Piirin luonnonhoitohankkeet Länsi-Uudenmaan Luontohelmet ja Ketosirkka hoitivat yhteensä 117 arvokasta luontokohdetta, joiden yhteispinta-ala oli lähes 200 ha. Henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 2164.
• Vuonna 2019 alkanut SusiLIFE -hanke päättyi. Uudenmaan piiri järjesti vuosina 2022 ja 2023 yleisö- ja mediatilaisuuksia sekä kouluvierailuja Länsi-Uudellamaalla ja osallistui koko hankkeen ajan sen ohjausryhmään. Hanke mm. lisäsi tutkimustietoa sudesta, tarjosi tukea kotieläntiloille susivahinkojen ehkäisyyn ja tehosti salametsästyksen vastaista työtä poliisin ja rajavartiolaitoksen eräpartion avulla. Yleisötilaisuudet ja kouluvierailut tavoittivat tuhansia ihmisiä ja hanke näkyi mediassa keskimäärin kolme kertaa viikossa. Hankkeen aikana susikanta kasvoi merkittävästi, mutta kansalaisten asenteet sutta kohtaan eivät muuttuneet kielteisemmiksi. Vaikka suden suojelua on viime aikoina poliittisilla päätöksillä heikennetty ja vuonna 2026 on toteutettu myös huonosti harkittu kiintiöpyynti, suden pitkän aikavälin suojelu on kiinni politiikkaan heijastuvista kansalaisten asenteista ja SusiLIFE-hankkeen kaltaista työtä tarvitaan vielä paljon lisää.
• Porvoossa Kilpilahden öljynjalostamoon liittyvän Illvardenin ankkurointialueen rajausta muutettiin siten, että läheinen arvokas lintuluoto rajattiin ulkopuolelle. Uudenmaan piiri vaati muutosta muistutuksessaan.
• Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi Uudenmaan piirin valituksen ja kumosi Loviisassa Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavan vastaisen poikkeusluvan vesikäymälän rakentamiseen rantakiinteistölle. HHAO: ”Hallinto-oikeus toteaa, että ranta-alueilla on vesiensuojelullisista syistä voitu yleisenä käytäntönä kieltää vesikäymälöiden rakentaminen lomarakennuksiin. […] Vesikäymälän toteuttamisen mahdollisuudet on tutkittava yksittäisen poikkeamispäätöksen sijaan alueen tarkemmalla kaavoituksella, jossa voidaan ottaa yksittäistä kiinteistöä laajemmin huomioon vesikäymälöiden rakentamisen vaikutukset. Oikeudellisia edellytyksiä poikkeamiselle ei ole ollut.”

Työmme rahoitetaan jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja hankerahoituksella. Suuri osa toiminnastamme perustuu vapaaehtoistyöhön paikallisyhdistyksissämme. Kiitos jos olet jo mukana! Jos et vielä niin tervetuloa!