Lausunto Blastr Green Steel Oy:n Inkoon terästehtaan YVA-ohjelmasta
Lausunto 19.9.2023
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
Inkoon–Siuntion Ympäristöyhdistys ry – Ingå–Sjundeå Miljöförening rf
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Blastr Green Steel Oy:n Inkoon terästehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
VIITE: UUDELY/6927/2023
Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry – Ingå-Sjundeå Miljöförening rf ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ovat tutustuneet Blastr Green Steel Oy:n vihreän terästehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan ja lausuvat seuraavaa.
Teollisuusalue kirkonkylän kyljessä
Koko Joddbölen teollisuusalue on laaja ja nyt suunniteltavana oleva alue muodostaa siitä noin puolet. Alue sijaitsee hyvin lähellä Inkoon kirkonkylää taajamineen, alle 5 km päässä. Inkoon asemalle on samoin viitisen kilometriä, mutta kantatie 51 on vain parin-kolmen kilometrin etäisyydellä. Vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, siis Joddbölestä kirkonkylän suuntaan. Siksi teollisuusalueen melu-, pöly-, ym. päästöjen vaikutukset ulottuvat koskemaan suurta asukasmäärää ja laajoja luontoalueita. Haitat on tunnistettava ja huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Monenlaisen teollisuuden, tuotantolaitosten, polttoaine- ja energiahuollon keskittäminen tälle teollisuusalueelle sataman yhteyteen on asiallista, mutta aiheuttanee samalla turvallisuusriskejä. Koska kaikki alueen hankkeet ovat mittavia ja vaikutuksiltaan laaja-alaisia, on nähtävä kokonaisuus laajasti, ei vain rajatulla kaava-alueella, sekä suunnittelussa että vaikutusten arvioinneissa. Vaikutuksia tulee olemaan sekä rakentamisen että varsinaisen tuotantotoiminnan aikana kuntarajat ylittävästi mm. liikenteeseen, maa- ja meriväylien kestokykyyn sekä merialueen tilaan. Raaka-aineiden ja energian hankinnan osalta vaikutukset ovat valtakunnallisia ja jopa valtioiden rajat ylittäviä.
Koska Joddbölen teollisuusalueen muut kaavoitus- ja rakennushankkeet, ST1:n polttoaineterminaali, Mäyrävuoren louhinta, tie- ja katusuunnitelmat, jne. on pysäytetty teräs- ja vetytehdashakkeen suunnittelun vuoksi, on vaikeaa arvioida yhteisvaikutuksia, mutta ne on arvioinnissa huomioitava.
Puutteellinen kuuluttaminen ja kuuleminen
Tämän kokoisen, teknisesti laajan ja monipuolisen sekä yhteiskunnallisesti moniulotteisen, koko lähiseutua muuttavan hankkeen vaikutuksia on paitsi Inkoossa, myös Raaseporissa, Lohjalla, Siuntiossa ja Kirkkonummella. Siksi lausunnot olisi pitänyt pyytää myös näiltä lähikunnilta ja näiden paikallisilta ympäristöjärjestöiltä. Tämän toteuttamiseksi pyysimme myös lausuntoajan pidentämistä.
Hankkeen vaihtoehdot YVA-menettelyssä
Hankkeen ympäristövaikutuksina ohjelmassa tarkastellaan nollavaihtoehdon lisäksi ainoastaan eri tapoja purkaa prosesseissa syntyvä lämpökuorma sekä jäähdytys- ja prosessivedet suoraan mereen.
Tarkasteluvaihtoehdoista on jätetty pois lämmön talteenotto ja hyötykäyttö. Tekstissä (s. 56) mainitaan, että prosesseissa syntyvän lämmön hyödyntämistä ja mahdollisia käyttökohteita tutkitaan. Koska kyseessä on ns. vihreä hanke, tulee tämä vaihtoehto nimenomaan lisätä tarkastelun ja arvioinnin kohteeksi.
Maisemakuva, luonnonympäristö, RKY
Tehdasta suunnitellaan, kuten YVA-ohjelmassa kerrotaan, vanhaan maalaismaiseen kulttuuriympäristöön. Kymmenien hehtaarien laajuinen teräs- ja vetytehdas laajennettuine voimasähkölinjoineen, päivittäisine laivauksineen ja neljinekymmenine rekkakuormineen jokaisena vuoden päivänä muuttaisi laajasti maisemaa ja ympäristöä. Siksi myös havainnekuvat tulee laatia eri tilanteista ja kaikista suunnista, minne tehdaskompleksi tulisi näkymään.
Inkoon rannikolla ja erityisesti Joddbölen alueella on ollut runsaasti merkkejä hyvin varhaisesta asutuksesta ja tunnettuja muinaismuistoja. Monet niistä on jo tuhottu louhoksissa, mutta niitä voi toki edelleenkin löytyä.
Kasvillisuus ja eläimistö
Joddbölessä ja aiotun tehdashankkeen vaikutusalueella on metsiä, soita ja vesistöjä, joiden kaikkien kasvillisuuteen ja eläinten elinoloihin hanke vaikuttaisi. Luonnollisesti erityistä huomiota on kiinnitettävä läheisiin luonnonsuojelualueisiin.
Suunnittelualueen koillisosa Mossaholmarna on jätettävä luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeeksi, jotta sen suojeluarvoja ei heikennetä. Toisaalta on arvioitava Stormossenin täyttämisen ja rakentamisen vaikutuksia lähialueen vesitasapainoon ja hankkeen ilmastovaikutuksiin.
Marsjö-järven rantojen kasvillisuus, mm. lehdot ja suojelualueet, kärsisivät järven pinnan mahdollisesta laskemisesta. Nämä vaikutukset on arvioitava, koska ne olisivat suoraa seurausta tehdashankkeesta. Tässä on huomioitava myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat pitenevät kuivuusjaksot kesäisin.
Mitkä ovat hirvieläinten vuodenaikaisreitit ja ruokailualueet? On voitava säilyttää ekologiset viheryhteydet ja merkitä ne kartalle. Rekkaliikenteen vaikutuksia eläinten kulkureitteihin on arvioitava myös kantatie 51:llä, missä rekkaliikenne kasvaisi hankkeen myötä eniten.
Meren ympärivuotinen lämmittäminen ja jatkuva raskas laivaliikenne sekoittaisivat kalaston ja kasvillisuuden vuodenaikaisvaihtelun. Miten laajalla alueella? Mitkä olisivat vaikutukset linnustoon? Mitä korjaavia toimenpiteitä voitaisiin tehdä?
Maa- ja kallioperä, pohjavesi
Hanke edellyttää mittavia louhintoja ja maa-ainesten siirtoja. Louhittavasta kiviaineksen määrästä ei sisälly YVA-ohjelmaan mitään arviota, mutta se vastannee melko suurta louhoshanketta ja edellyttää sen mukaisesti perusteelliset vaikutusten arvioinnit ja haittojen lieventämistoimenpiteet. Laajamittaista louhintaa ja maanrakennusta sisältävää hanketta ei voida toteuttaa rakennusluvan perusteella vaan siltä on edellytettävä maa-aines- ja ympäristölupaa.
Joddbölen teollisuusalueesta jo suuri osa on louhittu ja tämän seurauksena pohjavesialue on poistettu luokituksesta. Alueelta on tunnettu lähteitä ja lähteisyyttä kalliorinteillä. Mahdolliset vesilain suojelemat luontotyypit on kartoitettava ja poikkeamislupatarve arvioitava.
Ympäristönsuojelulaissa on määrätty pohjaveden pilaamiskielto. Louhinnoista ja muista rakentamisen ja käytönaikaisista toimista aiheutuvat vaikutukset pohjavesiin, niin määrän kuin laadunkin osalta, on arvioitava huolellisesti ja kattavasti. Pohjavesivaikutuksia on valmistauduttava seuraamaan myös hankkeen käynnistyttyä ja toiminnan aikana. Voi olla perusteltua selvittää mahdollisuus käyttää alueen pohjavettä prosessivetenä Marsjö -järven veden sijaan tai lisäksi, mikäli tästä arvioidut haitat olisivat vähäisemmät. Tällöin on kuitenkin selvitettävä vaikutukset pohjaveden määrään ja myös lähikiinteistöjen kaivoihin riittävän laajasti.
Vesistöt
Osa tehdashankkeen prosessivedestä on suunniteltu otettavan Marsjö -järvestä. Se on Inkoon kunnan varavesilähde ja vedenlaatu on hyvä. Marsjön vesi kertyy pieneltä metsäiseltä ja kallioiselta valuma-alueelta. Marsjön, Bjuseträskin ja Bruksträsketin välille on aikanaan kaivettu kanava, jotta vedenottotarpeen kasvaessa voitaisiin vettä johtaa Bruksträsketistä Marsjöhön. Kanavan luukkuja ei kuitenkaan ole ollut tarpeen avata ja Marsjön vesi on pysynyt hyvälaatuisena ja kirkkaana. Bruksträsketin vesi on humuspitoisempaa. Miten vedenlaatu Marsjö järvessä muuttuisi, jos vettä johdettaisiin sen kautta?
IVO:n eli nykyisen Fortumin hiilivoimalan vedenottolupa Marsjö -järvestä on ollut 5000 m3 /vrk. Voimalan vedenkulutus jäi kuitenkin keskimäärin alle 1000 m3 /vrk, sillä se oli varavoimala ja käytössä vain osittain kovina pakkastalvina. Siksi järvi on säilynyt niin hyväkuntoisena. Tuolla vanhalla Fortumin luvalla ottavat nyt mm satama ja LNG-alus vetensä Marsjöstä – noin 2000-3000 m3 /vrk.
Blastrin teräs- ja vetytehtaan on haettava oma vedenottolupa, mikäli se tulisi käyttämään Marsjön vettä.
Tarkasteltaessa teräs- ja vetytehdashankkeen vedenoton vaikutuksia Marsjö- järveen on huomioitava koko Joddbölen sieltä ottaman vesimäärän vaikutukset. Koska Marsjö ja Bruksträsket ovat samaa säännöstelykokonaisuutta, tulee myös Bruksträsket ottaa mukaan vaikutusarvioihin.
Mistä 1200 työntekijän tehdasalueen talousvesi otettaisiin?
Yksi tehtaan merkittävimmistä ympäristövaikutuksista olisi jäähdytysvesien muodostama lämpökuorma mereen. Mittakaavaa voi verrata Loviisan ydinvoimalaan, jonka aiheuttama lämpökuorma on voimalan jatkoluvan YVA-selostuksen mukaan vuodessa keskimäärin noin 57 000 terajoulea (TJ). Inkoon terästehtaan YVA-ohjelman mukaan aiheutunut lämpökuorma olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen 5 700 – 27 100 TJ / a. Veden lämpeneminen itsessään ja mahdollisesti voimistuva veden lämpökerrostuminen kiihdyttävät rehevöitymistä. Nämä vaikutukset on arvioitava tarkasti koko vaikutusalueella huomioiden virtaukset ja pohjanmuodot, jotka vaikuttavat lämmön leviämiseen.
On hyvä, että selvitettävissä vaihtoehdoissa on myös toteutus, jossa osa lämpökuormasta purettaisiin ilmaan jäähdytystorneissa. Näissä vaihtoehdoissa mereen päätyvä lämpökuorma on kuitenkin suunniteltu purettavaksi suoraan tehdasalueen edustalle kapeaan lahteen. Haittojen vähentämiseksi myös tämän vähäisemmän lämpökuormavaihtoehdon purkamista kauemmas merelle olisi syytä selvittää.
Arvioitaessa lämpökuorman vaikutusta merenpinnan lämpötilaan, tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus kesäisiin merenpinnan lämpötiloihin. Hellejaksot tulevat lisääntymään, eikä olemassa olevissa havaintosarjoissa ole mukana sellaisia tilanteita, joita lähivuosikymmeninä pahimmillaan kohdataan.
YVA-ohjelmassa on kuvattu meriveden ottoa ja puhdistusta prosessi- ja jäähdytysvedeksi sekä siinä syntyvien jätejakeiden käsittelyä. Miten varmistetaan, ettei merivettä otettaessa kaloja joudu ja kuole ottoputkistoon? Jäähdytysvesijärjestelmän ylläpidossa käytetään suuria määriä osin myrkyllisiä kemikaaleja, joiden määrät ja vaikutukset mereen on selvitettävä ja haitat ehkäistävä.
Ohjelmassa viitataan myös jätevesien käsittelyjärjestelmään, mutta sitä, sen prosessia ja syntyvien jätejakeiden käsittelyä ei esitetä. Mainitaan kuitenkin, että kaikissa kuudessa eri jäähdytysvesien mereen laskemisen vaihtoehdossa laskettaisiin mereen myös kemikaaleja ja kiintoainesta. Mitä ne ovat? Jätevesien ja niiden käsittelyn vaikutukset ympäristöön tulee arvioida. Miten on selvitetty mahdollisuuksia kierrättää prosessivesiä. Miksei tavoitteena ole suljettu kierto?
Hankealue sijoittuu lounaisen sisäsaariston Inkoon Fagervikenin vesimuodostumaan. Fagervikin vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan arvioitava hanke ei saa heikentää pintavesimuodostuman ekologista tai kemiallista tilaa tai vaarantaa pintavesien hyvän tilan saavuttamista. Hyvä tila piti direktiivin mukaan saavuttaa jo vuonna 2015, mutta edelleen siitä ollaan kaukana ja nykyisellä vesienhoidon toimenpideohjelmakaudella hyvää tilaa tavoitellaan vuoteen 2027 mennessä. Mikäli terästehdas heikentäisi merialueen tilaa, se on vesipuitedirektiiviin vastainen ja toteuttamiskelvoton (vrt. KHO:n päätös Kuopion sellutehtaasta). YVA-prosessissa on tuotettava riittävän tarkat tiedot tämän arvioimiseksi niin lämpökuorman kuin kemikaalipäästöjenkin osalta.
Ilmanlaatu
YVA-ohjelmassa on kuvattu terästuotantoon liittyvien eri prosessien kaasu- ja hiukkaspäästöjä. Niissä mainitaan myös näiden syntyvien haitallisten päästöjen ohjaaminen kaasujen käsittelyjärjestelmään, mutta sitä ja sen toimintaa ei esitetä. Rikkidioksidi ja typen oksidien päästöt ilmaan ovat suuria. Ovatko luetellut päästöt ennen vain jälkeen puhdistuksen? Miten päästöt jakautuvat ajallisesti, ovatko ne tasaisia vai onko pelättävissä päästöpiikkejä eli korkeita tuntipitoisuuksia? Päästöjen osalta tulee esittää myös korkeimmat mahdolliset tuntipitoisuudet, koska näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi havupuiden neulasiin ja harsuuntumiseen sekä astmaatikoille, vaikka vuosi- ja kuukausikeskiarvot olisivat alhaiset.
Miten ja millä alueella ilmanlaatua tullaan arvioimaan? Mitä päästöjä tarkkaillaan; rikkidioksidi, typen oksidit, raskasmetallit, kvartsipöly, jne.? Millainen seurantajärjestelmä ilmanlaadun tarkkailulle laaditaan? Miten toimitaan kasvillisuuden, eläimistön ja ihmisten terveydelle asetettujen turvarajojen ylittyessä?
Useissa prosesseissa syntyy myös paljon pölyä ja lietettä, jotka sisältävät raskasmetalleja. Nämä esitetään kerättäväksi alueen kaatopaikalle. Miten ehkäistään raskasmetallien valuminen vesistöihin? Miten aineiden pitoisuuksia seurataan? Mitkä ovat turvarajat?
Mitä tarkoitetaan jätteiden käsittelyssä sillä, että kuona hyötykäytetään edelleen mineraalituotteina, esimerkiksi aggregaattina?
Ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten arvioinnissa mallinnuksen pohjana oleva havaintosarja täytyy olla riittävän pitkä, jotta saadaan mukaan vaihtelu vuosittaisissa olosuhteissa. Vaikka kolmen vuoden aikasarjaan saattaa sisältyä kaikenlaisia säätilanteita, ei näiden yleisyydestä saada luotettavaa tietoa noin lyhyellä jaksolla. Tarkastelujakson olisi perusteltua olla 30 vuotta, mikä vastaa ilmaston määritelmää. Lisäksi tulee arvioida ilmastonmuutoksen vaikutus säännösteltävien järvien käyttäytymiseen.
Ilmastovaikutukset
Tehtaan arvioitu sähkönkulutus on valtava, 7-10 terawattituntia vuodessa. Vertailun vuoksi Loviisan ydinvoimalan kaksi voimalaa tuottavat yhteensä n. 8 Twh vuodessa, joka vastaa noin 10 % koko Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Laitoksen sähkönkulutus vastaisi miljoonien sähköautojen energiantarvetta. Sähkön lisäksi tehdas kuluttaisi maakaasua enemmän (1,2 TWh/a) kuin koko Suomen biokaasun tuotanto oli vuonna 2022 (n. 0,8 TWh/a, lähde Tilastokeskus).
Vihreän terästehtaan idea on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Se kuitenkin tapahtuisi vasta teräksen valmistusprosessissa ja vain suhteessa muihin tuotantomenetelmiin. Valtavan energiankulutuksen lisäämisen ilmastovaikutukset ovat sellaisenaan huomattavan negatiiviset. Uusiutuvan energian tarve on koko yhteiskunnassa huutava jo pelkästään korvaamaan nykyistä kestämätöntä tuotantoa ja sen realistinen tuotantopotentiaali on rajallinen. Lisäksi samaan aikaan on suunnitteilla lukemattomia uusia suuria hankkeita, joiden suunnitellaan paperilla käyttävän ”uusiutuvaa energiaa”. Mikäli hanke ei itse tuota suoraan uusina investointeina tarvitsemaansa uusiutuvaa energiaa, kyse on uusiutuvan energian osalta enemmän viherpesusta kuin todellisesta kestävyydestä. Mikäli hankkeessa on tarkoitus investoida uuteen uusiutuvaan energiantuotantoon, myös sen rakentamisen ja käytön ympäristövaikutukset pitää arvioida YVA-prosessissa.
YVA-ohjelmassa todetaan: ”Hankealueelta poistetaan puustoa, minkä vuoksi arvioidaan lisäksi poistettavan puuston hiilinielun- ja varaston sekä maaperän hiilinielun menetyksen vaikutukset hiilidioksidina.” On arvioitava myös maaperän (erityisesti turvemaiden) hiilivaraston menetykset ja niiden lieventämiskeinot, ml. rakennettavien alueiden sijoittelu.
Suuria hiilidioksidipäästöjä tulisi jo rakentamisen aikana sekä liikenteestä. On laadittava arvio ja laskelma koko suunnitellun hankkeen hiilidioksidipäästöistä, missä on huomioitava esimerkiksi tuotannon ja siihen liittyvän raskaan liikenteen (noin 40 rekkaa päivittäin), laivaliikenteen (laiva /vrk), rakennusvaiheen räjäytysten, murskaamisen, kaivamisen, ruoppaamisen, kaiken kuljettamisen, rakennusmateriaalien, meren lämpenemisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Liikenne
Liikenne aiheuttaa merkittävät ilmastopäästöt. YVA-ohjelmassa on arvioitu raaka-aineiden ja prosessijätteiden kuljetuksia kuorma-atoilla tuotantoaikana tarvittavan yhteensä 15 575 /v eli noin 42 /vrk. Raaka-aineita ja jätteitä kuljettaisi samaan aikaan myös 1-2 laivaa päivittäin.
Vihreää terästehdashanketta esiteltäessä sanottiin aiemmin, ettei raideyhteyttä missään tapauksessa tarvita, koska kuljetukset toteutetaan meriteitse. Joddbölen alueen kaavaehdotukset mahdollistavat raideyhteyden rakentamisen. Tosin raide on suunniteltu kulkevaksi liito-oravan elinalueen läpi, mikä ei olisi mahdollinen ratkaisu.
Sekä rakennus- että tuotantoaikaisten kuljetusten tarpeet on selvitettävä meri- ja maateitse ottaen yhdeksi vaihtoehdoksi raideliikenteen. Eri kuljetusvaihtoehtojen päästöjä ja ympäristövaikutuksia on arvioitava ja vertailtava keskenään, jotta löydetään ympäristöä ja ihmisten terveyttä ja turvallisuutta vähiten rasittavat vaihtoehdot.
Turvallisuus
Terästehtaassa käsitellään räjähdysherkkää vetyä suuria määriä ja lähellä on erittäin suuri maakaasuvarasto. Kuinka suuri on suuronnettomuuden riski, miten siihen on varauduttu, ja kuinka suuren ympäristövaikutuksen se pahimmillaan voi aiheuttaa?
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Tämän suuruusluokan hankkeissa pitäisi myös arvioida hankkeen sosiaalisia vaikutuksia koko kuntaan ja sen lähialueille sekä mitä välillisiä ympäristövaikutuksia syntyy esim. tarvittavan asuinrakentamisen, henkilöliikenteen ja koulu- ja muun yhteiskuntarakentamisen seurauksena.
Tehtaiden koko elinkaari
Tarvitaan arvio siitä, miten aikanaan terästeollisuuden loputtua alue ennallistetaan ja saatetaan luonnontilaan tai muuhun teolliseen toimintaan sopivaksi alueeksi sekä kuinka paljon suunniteltu tehdas tulee aiheuttamaan maaperän pilaantumista.
Tarvitaan myös alusta pitäen suunnitelma siitä, miten tehtaasta riippuvainen yhteiskunta pystytään vähimmin mahdollisin haitoin sopeuttamaan lopettamisen aiheuttamaan uuteen tilanteeseen. Eli YVA:n on katettava koko tehtaan elinkaari.
Terästehtaan raaka-aineiden hankinnan vaikutukset
Tehtaan suurimmat vaikutukset ovat raaka-aineen ja energian hankintaan liittyviä. Raaka-aineita tarvitaan miljoonia tonneja vuosittain. Teräksen tuotanto perustuu kaivannaisten hyödyntämiseen ja valmistusketjussa erittäin suuria haitallisia ympäristövaikutuksia syntyy kaivosteollisuudessa. Mistä raaka-aineet hankitaan, kuinka ympäristö siellä huomioidaan, kuinka vaikutuksia on pyritty pienentämään, onko ympäristön huomioiminen raaka-aineiden hankintakriteereissä?
Kuinka suuri osa raaka-aineista on kierrätettyä ja kuinka tätä osuutta pyritään nostamaan? Miten hankintaa pyritään kehittämään kiertotalouden mukaisesti siihen suuntaan, ettei tehdas käytä ollenkaan neitseellisiä raaka-aineita?
Ekologinen kompensaatio
YVA -ohjelmassa mainitaan vaikutusarvioinnin lisäksi etsittävän ratkaisuja ympäristöä rasittavien haittojen minimoimiseen. Suurta osaa kaavoitettavasta alueesta hallitsevat vielä metsäiset kalliot. Ekologinen kompensaatio on yksi keino vähentää hankkeen haittoja ympäristölle, mutta se ei korvaisi läheisten suojelualueiden arvojen heikentymistä. Siksi niille on jätettävä riittävän laajat suojavyöhykkeet turvaamaan lajiston ja ekotyypin säilyminen. Mikäli ekologisia kompensaatioita suunnitellaan hankkeessa, niiden pitäisi vaikuttavuuden takaamiseksi perustua vähintään vuonna 2023 voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa kuvattuihin vapaaehtoisen kompensaation periaatteisiin. Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittämistä parantamalla vastaavien eliölajien ja luontotyyppien tilaa heikennysalueen ulkopuolella, kun heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella.
Lopuksi
Hankkeella on pitkäaikaisia merkittäviä negatiivisia ilmasto- ja luontovaikutuksia sekä sosiaalisia vaikutuksia yli kuntarajojen, joten tarvitaan lisää yksityiskohtaisempia ja kokonaisvaltaisia selvityksiä.
Yhteystiedot:
- Vappu Heikkinen, puheenjohtaja Ingå-Sjundeå Miljöförening rf – Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry, p.050 589 1015, sposti: inkoo-siuntio(a)sll.fi
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi
Inkoossa ja Helsingissä 19.9.2023,
Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys ry
Vappu Heikkinen
puheenjohtaja
Karin Gottberg-Ek
varapuheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija