Lausunto Microsoftin Vihdin datakeskuksen YVA-ohjelmasta

LAUSUNTO 7.7.2023

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
tiedoksi: jenni.ojala(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Microsoftin Vihdin datakeskuksen YVA-ohjelmasta

VIITE: UUDELY/6719/2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää lausuntoa varten saamastaan lisäajasta (Jenni Ojala, sähköposti 8.6.2023).

Hankkeen suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät rakentamisen aikaiseen mittaviin louhintoihin ja maansiirtoihin sekä toisaalta toiminnanaikaiseen suureen energiankulutukseen.

Louhinta ja maanrakennustyöt

”Alustavien suunnitelmien mukaan koko alueen maa-ainesten louhinta- ja kaivuumäärä on noin 1 050 000 m3, josta louhittavan kiviaineksen osuus on noin 850 000 m3. Alustavien suunnitelmien mukaan vuosittaisen louhintamäärän arvioidaan olevan noin 200 000 –300 000 m3 vuodessa ja louhittavan alueen pinta-ala noin 22 ha.

Alustavien suunnitelmien mukaan hankealueelle tuotavan maa- ja kiviaineksen määrä koko hankkeen aikana on noin 35 000 m3 ja alueelta pois vietävän maa- ja kiviaineksen määrä noin 550 000 m3. Alueen lopulliset louhinta- ja kaivuumäärät tarkentuvat suunnittelun edetessä ja ne esitetään YVA-selostuksessa. Toteutuvat määrät huomioidaan ympäristövaikutusten arvioinnissa.”

Hanke edellyttää mittavia louhintoja ja maa-ainesten siirtoja. Louhittava kiviaineksen määrä vastaa melko suurta louhoshanketta ja edellyttää sen mukaisesti perusteelliset vaikutusten arvioinnit ja haittojen lieventämistoimenpiteet. Laajamittaista louhintaa ja maanrakennusta sisältävää hanketta ei voida toteuttaa rakennusluvan perusteella vaan se edellyttää maa-aines- ja ympäristölupaa.

Hankealueen pohjoispuolinen haja-asutus on lähimmillään noin 100 m etäisyydellä ja etelä-, lounais- sekä länsipuolinen haja-asutus lähimmillään noin 350 m etäisyydellä hankealueesta. Louhinnasta aiheutuva melu, pöly ja tärinä on arvioitava riittävän laajalla alueella, mukaan lukien rakennustöiden aikainen raskas liikenne. Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen. Luvituksessa on varmistettava haittojen rajoittaminen siedettävälle tasolle.

Suuri louhittava määrä kalliota voi sisältää haitallisia aineita sisältäviä kiviaineksia, jotka on selvitettävä. Pohjaveteen kohdistuvat kemialliset riskit on arvioitava ja varmistettava ettei pohjavettä lainvastaisesti pilata. YVA-ohjelmassa ei ole huomioitu mahdollisista haitallisia aineita sisältävistä kalliolaaduista tai suolataskuista aiheutuvia riskejä pohjaveden laadulle. Kallioperän laatua on syytä selvittää tarkemmin ja arvioida myös mahdollisten kallioperän ruhjeiden esiintyminen, joissa vesi voi kulkea pitkiäkin matkoja.

Kallion murskauksessa käytettyjen räjähteiden vaikutukset tulee arvioida. Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammonium-typpi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä on erityisesti selvitettävä öljy- ja vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on hyvin alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.

Arvioitu syntyvien ylijäämämaiden määrä on suuri (550 000 m3). YVA:ssa on selvitettävä ylijäämämaiden asianmukaiset sijoituspaikat.

Hulevedet

Lähtökohtana pitää olla, että hankkeen rakentamisen tai käytön aikana vesistöihin päätyvät vedet on käsitelty siten, että vastaanottavien vesien kiintoaineksen tai ravinteiden määrät pysyvät taustapitoisuuden tasolla. Hulevesien käsittelyjärjestelmät viivytys- ja imeytysaltaineen ym. rakenteineen on oltava toiminnassa jo ennen maanrakennustöiden aloittamista. Myös poikkeuksellisen voimakkaisiin (esim. kerran 1000 vuodessa esiintyviin) rankkasateisiin on varauduttava.

Lähteikkö

Hankealueen länsireunalla sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu luonnontilaisen kaltainen lähteikköalue. Varsinainen lähteikkö on kaavassa suojelualuevarauksena, mutta lähteikön valuma-alueen turvaamisesta on varmistuttava hankkeen toteutuksessa. SLL:n Uudenmaan piiri on käynyt keskusteluja Microsoftin kanssa lähteikön valuma-alueen turvaamisesta ja mikäli toteutus etenee esitellyn suunnitelman mukaisesti, lähteikölle on jäämässä riittävä rakentamaton suojavyöhyke. Arvokkaan lähteikköalueen vesitalous ja veden laatu on kuitenkin pystyttävä varmistamaan kaikissa hankkeen vaiheissa. Riskin muodostavat erityisesti rakennusaikainen louhinta ja hulevesien käsittely. Erityisesti on varmistettava ettei rakentamisesta aiheudu pohjaveden määrään tai laatuun (ml. kallioperässä mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet) muutoksia, jotka vaarantaisivat lähteikön luontaisen toiminnan ja veden laadun. Myös louhinnasta aiheutuvan pölyämisen haitat lähteikön kasvillisuudelle on pystyttävä estämään varmuudella.

Liityntä sähköverkkoon

”Hankealueelle tullaan rakentamaan oma sähköasema, johon yhteys tulee Fingridin Siuntion Kopulan sähköasemalta. Yhteys Kopulan sähköasemalle toteutetaan nykyisen 400 kV:n ilmajohdon rinnalle 2x 110 kV ilma-johtoyhteytenä. Lisäksi hankealueen länsi-luoteispuolelle tulee varayhteys (1 x 110 kV) vastaavasti nykyisen linjan yhteyteen. Samalla johtokäytävää kunnostetaan ja osa johtopylväistä uusitaan. Yhteys hankealueen länsipuolella sijaitsevalle 110 kV:n voimalinjalle toteutetaan maakaapelina. Maakaapeli kulkee tulevan Hankasalontien kautta kaavassa energiahuollon alueeksi varatulle erilliselle hankealueelle. Kyseiseltä alueelta on tarpeen raivata alustavan arvion mukaan noin 750 metrin matkalla noin 7 metrin levyinen käytävä. Maahan sijoitettava kaapeli kulkee suurimmalta osin kunnan tiealueella. Ennen sähköaseman valmistumista toteutetaan työmaanaikainen sähköyhteys kaapeliliitännällä olemassa olevaan 20 kV jakeluverkkoon. Työmaalle sijoitetaan niin sanottuja puistomuuntamoita.

YVA-menettelyssä tullaan käsittelemään liitynnät sähköverkkoon ja mahdolliset voimajohdot sekä uusien ilmalinjojen rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset.”

On hyvä, että sähköyhteydet toteutetaan olemassaolevien sähkölinjojen yhteyteen. Uudet linjat tulevat kuitenkin vaatimaan luontoalueiden raivaamista ja jatkuvaa puuston poistamista. Uusille raivattaville johtoalueille on tarpeen tehdä luontoselvitykset. Mikäli alueilta tunnistetaan arvokkaita luontokohteita, on selvitettävä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa sähköyhteydet vähemmän haitallisesti esim. linjausta hienosäätämällä tai valitsemalla nykyiseen linjaan nähden vähemmän haitallinen puoli uusille linjoille.

Vaikutukset ilmastoon

YVA-ohjelmassa hankkeen sanotaan käyttävän uusiutuvaa sähköä. Aidosti uusiutuvaa sähköä on kuitenkin saatavilla rajallisesti. Microsoftin kolmen datakeskuksen lisäksi myös lukemattomat muut uudet hankkeet perustavat ilmastovaikutustensa vähentämiseen aikeeseen ”käyttää uusiutuvaa sähköä”. Samaan aikaan ilmastotavoitteet edellyttävät koko Suomen energiantuontannon päästöjen nopeaa vähentämistä eli käytännössä myös nykyisin olemassaolevan fossiilisen energiantuotannon korvaamista uusiutuvilla.

Koska uusiutuvan energian saatavuus on rajallista ja kokonaisenergiankäyttöä merkittävästi lisäävät datakeskushankkeet heikentävät muualla mahdollisuuksia korvata fossiilista energiaa uusiutuvilla, YVA:ssa on tarpeen arvioida hankkeen todelliset vaikutukset energiankäyttöön ja ilmastopäästöihin tarkasti ja avoimesti. On avattava konkreettisesti millä tavalla hankkeen tarvitsema merkittävä energiamäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvasti jatkuvasti ympäri vuoden. Hankkeesta syntyvät ilmastopäästöt on laskettava teoreettisen uusiutuvan sähköntuotannon ”nollapäästöjen” lisäksi myös keskimääräisen pörssisähkön tuottamien päästökerrointen mukaisesti. Lisäksi YVA:ssa on arvioitava hanketta varten tarvittavan uusiutuvan energiantuotannon rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Vaikutukset hankealueen hiilivarastoihin ja -nieluihin on arvioitava sekä puuston että maaperän osalta. YVA-ohjelmassa mainitaan mahdollisesti tarvittavat turvemaiden stabiloinnit. On arvioitava myös rakennettavan alueen turpeen hajoamisesta aiheutuvat hiilipäästöt.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 7.7.2023,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija